5/03/20

Se täydellinen kattolamppu

5 171

Tiedättekö sen tunteen, kun löytää jotakin niin täydellistä, ettei sellaisesta ole osannut edes haaveilla? Sellainen tunne minun rinnassani syttyi pari viikkoa sitten, kun bongasin helsinkiläisen Armas Design -sisustusputiikin sivuilta ranskalaisen Challiéres Voliére -kattovalaisimen. Niinpä marssin heti seuraavana päivänä Fredrikinkadulle Armas-putiikkiin ja ostin valaisimen omakseni.

Nyt lamppukaunokainen roikkuu olohuoneeni katossa ja tuntuu kuin se olisi ollut siinä aina. Kepeässä kuparilangasta tehdyssä häkissä lentelevät värikkäät linnut, enkä voisi kuvitella kotiini täydellisempää valaisinta – melkein kuin se olisi suunniteltu ihan varta vasten juuri tähän tilaan. Lampussa on juuri sellaista leikkisää ja boheemia fiilistä, joka asunnossa vallitsee muutenkin. Erityistä plussaa annan valaisimelle siitä, että se on niin kaunis ihan itsenäisenä sisustuselementtinään ilman valoakin ja ilmava rakenne päästää lävitseen myös luonnonvalon kauniisti. Jos ette muuten tienneet, niin olen lapsesta asti haaveillut lemmikkipapukaijasta, joten tämä toimikoon toistaiseksi täyttymyksenä niille toteutumattomille haaveille.

Minulle on nyt keväisten tunnelmien myötä iskenyt jonkinlainen pesänrakennusvimma ja on tullut halu laittaa täällä kotona ne viimeisetkin to do -listalla roikkuvat asiat kuntoon. Keskeneräisyys ei sinänsä häiritse minua enkä oikeastaan usko, että sisustuksen koskaan tarvitsee varsinaisesti olla valmis, mutta sisustusinnon iskettyä ajattelin ottaa inspiraatiosta kaiken irti. Ehkäpä oma osansa tähän uuteen intoon on ollut myös sillä, että poikaystäväni sisustaa parhaillaan omaa kotiaan, joten innostus on tarttunut häntä autellessa.

Pari viikkoa sitten julkaisin Instagramissa kuvan tutusta näkymästä, joka avautuu alkovista olohuoneen puolelle. Joku seuraajani ihasteli kaunista valoa ja huonetta, mutta huomautti, että katossa nököttävien johtojen tilalla voisi roikkua myös jokin kaunis valaisin. Olin siihen asti itse asiassa ajatellut, etten hankkisi olohuoneeseen kattovalaisinta lainkaan. Pidän enemmän sellaisesta ”tunnelmavalaistuksesta”, jossa valonlähteitä on ripoteltu vähän sinne tänne. Suoraan ylhäältä alaspäin suuntaava valo ei minusta yleensä ole valaistuksellisesti se kaunein, vaikka toki valaiseekin ehkä parhaiten. Päätin kuitenkin haastaa seuraajiani ehdottamaan mielestään tähän tilaan sopivaa valaisinta, sillä ajattelin, että ehkä kattolamppu alkaakin tuntua hyvältä idealta, jos vain löytyy juuri tähän tilaan se täydellinen vaihtoehto. Ja sain kuin sainkin ihan valtavan määrän vinkkejä ihanista kattolampuista!

Haaveissani siinsi valaisin, joka sopisi asunnon rentoon tunnelmaan eikä peittäisi sängystä katsellessa liikaa ikkunanäkymää ja sieltä tulvivaa kaunista luonnonvaloa päiväsaikaan. Tila on kuitenkin sen verran kookas, että kovin pieni lamppu näyttäisi hassulta eli kokoa sai kuitenkin olla. Seuraajien kivoista vinkeistä syttyi innostus ryhtyä vähän itsekin penkomaan sisustusliikkeiden tarjontaa ja lopulta Se Oikea löytyi ehdotusten ulkopuolelta ihan omien googlailujeni seurauksena. Sain kuitenkin niin valtavan määrän todella kauniita ehdokkaita, että taidan tehdä niistä vielä ihan erikseen oman postauksensa, sillä todella moni ehti jo Instagramin puolella pyytää, että laittaisin ehdotuksia ja ideoita valaisimista jakoon inspiraatioksi muillekin. En kuitenkaan malttanut olla ihan ensin esittelemättä tätä suloista uutta lamppuani. Kannattaa muuten kurkistaa muutenkin Armas Designin valaisin- ja tuotevalikoimaa – siellä on valtavan kauniita kalusteita ja sisustusesineitä. Ja on myös aina mukava tukea itsenäistä kivijalkayrittäjää.

Mitä tulee sisustusmietteisiini noin yleisemmin, myönnän, että olen valtavan valikoiva enkä halua tyytyä pitkäaikaisissa sisustusratkaisuissa kompromisseihin. Mieluummin etsiskelen jotakin sopivaa vaikka sitten pidemmän tovin ja olen siihen asti täysin ilman. En halua hankkia mitään, mistä en ole ihan varma tai mihin saattaisin kyllästyä nopeasti. Siksi minulla ei vieläkään ole ollut esimerkiksi sitä kattolamppua tai mattoa olohuoneen lattialla. Ne oikeat saavat tulla vastaan omassa tahdissaan.

Tietenkään aina kaikki kalusteet tai hankinnat eivät toimikaan esimerkiksi muuton jälkeen uudessa tilassa, mutta lähtökohtaisesti teen aina kaikki kaluste- ja sisustushankintani pitkällä tähtäimellä. Minulla onkin paljon sellaisia huonekaluja, jotka ovat kulkeneet matkassa jo kauan: vintage-nojatuoli 17 vuotta, keittiön pöytä 14 vuotta, vintage-pöytälamppu 13 vuotta, vintage-liinavaatekaappi 12 vuotta, DIY-vaaterekki 8 vuotta ja uudemmat hankinnat kuten Valantin sohva, kevyt tikashylly, Stringin työpöytäkin jo 7 vuotta. Olen iloinen siitä, että olen onnistunut löytämään sellaisia oman näköisiä juttuja, jotka ovat kestäneet aikaa ja istuvat yhä edelleen omaan tyyliin ja makuun. Uusimpia tulokkaita sisustuksessani ovat puolestaan vintage-tuolit keittiössä ja Jieldén klassikkovalaisin parin vuoden takaa, Hayn ja Ikean Ypperlig-yhteistyömalliston jakkarat, sohvapöytä ja penkki, Lundian lipasto ja hyllykkö eteisessä, Nukkuville-putiikista mittatilauksena hankittu sänky sekä Saanan ja Ollin Finartelle suunnittelema kaunis päiväpeitto.

Toivon, että onnistun jatkossakin hankinnoissani yhtä hyvin ja löydän kotiini sellaisia pitkäikäisiä aarteita, jotka voisivat kulkea mukana matkassa vaikka koko loppuelämän. Uskon, että tämä kotini uusin iloinen tulokas on juuri sellainen! Mitäs pidätte löydöstäni? Eikö olekin tänne minun kotiini aika nappivalinta? Vaikka lintuhäkki on roikkunut katossa vasta viikon, tuntuu kuin se olisi ollut siinä aina – ja niin kuuluisikin olla. Ystäväni kommentoi riemuissaan lampun nähtyään, että ”No tuohan sen on aina pitänytkin olla!” Olen samaa mieltä.

Photos: Jenni Rotonen

Related posts

26/05/19

Arjen pieniä ekotekoja: näppäriä kierrätysvinkkejä kotiin

10 143

*JUTUSSA NÄKYVÄ ECOSMOL-KIERRÄTYSKALUSTE ON SAATU BLOGIN KAUTTA.

Olen ollut nuoresta pitäen innokas lajittelija ja perheessämme on jo lapsuudessani kuuliaisesti kierrätetty biojätteet, pahvi, paperi, lasi, metalli ja muovi asiaankuuluvalla tavalla. Voisi siis sanoa, että kierrätysopit ovat iskostuneet systeemiin jo äidinmaidossa. Varmaan aika monelle teistäkin nämä asiat ovat jo ihan tuttua kauraa ja itsestäänselvä osa arkea.

Jotenkin sitä kuvittelisi, että näin vuonna 2019 jätteiden lajittelu olisi sellainen ihan tavallinen arkinen juttu, joka tulee ihmisiltä aika luonnostaan – eihän tämä mikään uusi asia enää ole. Kuitenkin kerrostaloasujana huomaan melkein joka kerran jäteastioilla asioidessani, että monella naapureistanikaan opit eivät ole menneet ihan perille asti. Todennäköisesti taustalla on tietämättömyyden lisäksi vain viitseliäisyyden puutetta. Lajittelu tuntuu vaivalloiselta eikä keittiöön oikein mahdu riittävän montaa roska-astiaakaan, että kaiken saisi kätevästi eriteltyä…

*

Tavallaan ymmärrän turhautuneita sieluja pikkukeittiöissään. Pienessä asunnossa voi tosiaan olla hieman haastavaa löytää kaikelle oma tilansa ja jäteastiansa. Toisaalta olen sitä mieltä, että on meidän jokaisen velvollisuus hoitaa hommansa tältä osin, kun meille kerran niin toimiva lajittelu- ja kierrätyssysteemi on järjestetty. Niinpä ajattelin tänään esitellä teille pari aika kätevää lajittelun ja kierrätyksen avuksi kehiteltyä suomalaista innovaatiota. Näiden avulla lajittelustakin voi tehdä piirun verran helpompaa – ja tyylikkäämpää.

Olen itse siinä mielessä kiitollisessa tilanteessa, että keittiöni kaapistot ovat aika uudet ja tästä syystä myös lajittelu on jossain määrin huomioitu kaappitilassa. Auki vedettävässä roskiskaapissa on tilaa peräti neljälle roska-astialle, joskin itse pidän kaapissa vain kolmea: biojätteelle, muovijätteelle ja sekajätteelle. Neljännen astian paikka on varattu pesuaineille, keittiön siivoustarvikkeille sekä muulle käytännön tilpehöörille. Vaikka minulla on hyvin tilaa kaapissa näille välttämättömimmille ja suurimmille lajittelukohteille, kierrätyslasi, -metallit, palautuspullot ja esimerkiksi pahvit ja keräyskartongit etsivät aina järkevää säilytyspaikkaa. Edellä mainittujen lisäksi kierrätän tietysti paperin sekä ongelmajätteet.

Jos keittiön kaapeista ei löyty sopivaa tilaa useammalle jäteastialle, bongasin viime vuoden puolella aika kivan uuden apuvälineen rajallisia lajittelutiloja silmällä pitäen. Kotimainen Niimaar nimittäin valmistaa ihan hemmetin tyylikkäitä Ecosmol-kierrätyskalusteita. Harri Koskisen suunnittelema Ecosmol on siis käytännössä kaunis puinen penkki tai pikkupöytä, joka kätkee uumeniinsa mahtavan paljon säilytystilaa kuiville jätteille kuten pahville, lasipurkeille, muoveille, paperille, metalleille tai vaikkapa kierrätyspulloille. Ja mikä parasta, kaluste on tosiaankin niin kaunis, että sitä ei tarvitse piilottaa kaappiin, vaan sen haluaa asettaa näytille kodin paraatipaikalle. Olen itse laittanut oman Ecosmol-boksini eteiseen, missä se toimii kätevästi samalla myös istuimena kenkiä pukiessa. Oman kotini lajittelussa sinne sujahtavat lasipurkit, kierrätysmetallit, pahvit ja palautuspullot.

Ecosmol valmistetaan Suomessa ja se on tehty suomalaisesta FSC-sertifioidusta koivuvanerista. Sitä saa tällä hetkellä neljässä eri värissä: mustana, valkoisena sekä tuhkan ja koivun värisenä, joista viimeksi mainitun valitsin omaan kotiini (ja joka sopii kivasti noihin eteisen Lundia-kalusteisiin). Tämä tuote on itse asiassa ehditty jo palkitakin kansainvälisesti, sillä Ecosmol voitti vuonna 2017 ranskalaisten Maison et Objet -messujen Les Découvertes -palkinnon. Taas saa olla ylpeä kotimaisesta designista!

*

Toinen kaunis ja näppärä apuväline kierrätykseen on suomalaisen Everyday Designin lehtiteline, jota käytännöllisyydessään myöskin rakastan. Ostin telineen aikanaan Helsinki Design Weekin Design Marketista, mutta sitä myydään siis lukuisissa paikoissa niin netissä kuin kivijalkamyymälöissäkin. Enää ei tarvitse murehtia leviäviä ja kaatuilevia paperiroskispusseja, kun kierrätyspaperin saa kätevästi ja kauniisti telineeseen, johon voi pujottaa niin paperikassin kuin kestokassinkin. Ja tämäkin kaluste näyttää niin tyylikkäältä, ettei tarvitse tunkea mihinkään piiloon.

Kierrätys ja lajittelu on siis mahdollista tuoda tyylikkäällä, käytännöllisellä ja huomaamattomalla tavalla osaksi muuta sisustusta, mikä on aina plussaa. Ja toivon, että kukaan ei enää jätä lajittelematta ainakaan siksi, että sopivalle lajitteluastialle ei ole tilaa! Lajittelemalla saadaan materiaaleista kierrätettyä mahdollisimman paljon uusiksi raaka-aineiksi tai uusioenergiaksi.

Koska olen tosiaan siellä oman kotitalon jäteastioilla tuskaillut moneen otteeseen, kun ihmiset tunkevat kampetta ihan vääriin kierrätysastioihin, ajattelin koota tämän postauksen yhteyteen myös tällaisen pienen ja yksinkertaisen kierrätysoppaan. Jos ei ole tottunut lajittelemaan esimerkiksi muoveja, se voi aluksi tuntua hankalalta, mutta väitän, että uuden tavan oppii muutamassa päivässä ja sen jälkeen homma sujuu kuin asiat olisi aina tehnyt sillä tavoin. Monelle peruslajittelu on ihan selvä juttu, mutta ainakin itselleni tuli aiheeseen lähemmin tutustuessani myös paljon uutta asiaa. Kertaus ei siis ole pahitteeksi ja aina oppii jotakin uutta!

Lajittele kotona ainakin nämä (tarkempia lajitteluohjeet löydät linkkien takaa):

BIOJÄTE

Biojätteeseen voi laittaa muun muassa hedelmien ja vihannesten kuoria, ruoan tähteitä, luita sekä kalanruotoja, jähmettyneitä rasvoja, kahvin ja teen poroja, teepusseja, suodatinpapereita, nenäliinoja, lautasliinoja, talouspapereita, kasvinosia ja kuihtuneita kukkia. ÄLÄ laita biojätteeseen nesteitä, vaan kaada ne viemäriin. Älä myöskään laita biojätteeseen biohajoavia vaippoja tai terveyssiteitä (ne kuuluvat sekajätteeseen). Itse asiassa myöskään niitä biohajoavia muovipusseja ei suositella laitettavaksi biojätteeseen, sillä ne eivät hajoa riittävän nopeasti. Sen sijaan biojätteen voi paketoida esimerkiksi sanomalehtikääreeseen. Tarkempia lajitteluohjeita biojätteille löydät täältä.

Vinkki: Minulla ongelmana on aina se, että biojätteet ehtivät alkaa hajota jo roskiksessa, jolloin niistä tulee nestettä ja sotkua. Oma kikkani on ollut hyödyntää tyhjät sipsipussit tähän tarkoitukseen: muuten suoraan roskikseen menevä pussi saa uuden käyttötarkoituksen, tiivis pussi ei päästä nesteitä läpi ja se on helppo tyhjentää biojäteastiaan ja heittää tyhjänä sitten sekajätteeseen.

MUOVI

Muovinkeräykseen saa laittaa kaikki kovin muoviroskat lukuunottamatta PVC-muoveja (03). Käytännössä näihin sisältyvät kaikki elintarvikkeiden muovipussit, muovikääreet ja tyhjät muovipakkaukset kuten jogurttipurkit, voirasiat, juustopakkaukset ja valmispakkaukset, pesuaine- ja shampoopullot, tyhjät muovipullot, -kanisterit ja -purkit (mieluiten litistettynä ja korkit erikseen). Huuhtaise tyhjät pakkaukset tarvittaessa, mutta sellainen puhtaus riittää, josta ei aiheudu hajuhaittoja. Irroita korkit ja kannet – se helpottaa pakkausten jatkojalostamista. Muoviset esineet eivät kuulu muovinkeräykseen, vaan laita ne sekajätteeseen. Tarkempia ohjeita löydät täältä. Aiemmin HSY:n alueella on kerätty energiajätettä, mutta nykyään siitä on luovuttu ja sen tilalle on tullut muovinkeräys.

Jos omassa taloyhtiössäsi ei vielä ole muovinkeräysastiaa, tee aloite ja pyydä sellaisen järjestämistä. Muovinkeräyspisteitä on myös yleisessä käytössä samaan tapaan kuin lasin- ja metallinkeräysastioita. Pääkaupunkiseudun yleiset kierrätyspisteet löydät täältä.

PAPERI

Paperinkeräys lienee suurimmalle osalle tuttu juttu, mutta kertaus on opintojen äiti. Paperinkeräykseen saa laittaa kaikki lehdet, mainoslehtiset, kopiopaperit, tulosteet, piirustuspaperit, esitteet sekä myös ikkunalliset kirjekuoret eikä niittejä tai paperiliittimiä tarvitse irroittaa. Paperijätteeseen saa laittaa myös puhelin- ja tuoteluetteloita, pehmeäkantisia kirjoja, kovakantisia kirjoja kannet poistettuina sekä valkoisia paperikasseja. Mitä paperinkeräykseen sitten EI saisi laittaa? Älä laita keräykseen märkiä tai likaisia papereita, pahvia tai kartonkia, ruskeaa paperia tai paperikasseja, muovia, alumiini- tai vahapaperia tai voimakkaasti värjättyjä papereita kuten lahja- tai silkkipapereita. Tarkempia ohjeita löydät täältä.

PAHVI JA KARTONKI

Kartonkikeräykseen voi laittaa nestepakkauksia kuten maito- ja mehutölkkejä (myös alumiinivuorattuja), pahvisia elintarvikepakkauksia, leipä- ja jauhopusseja, paperikasseja, käärepapereita, munakennoja, talous- ja wc-paperin hylsyjä, aaltopahvia ja voimapaperia, pahvilaatikoita. Muista huuhtoa ja kuivattaa nestepakkaukset ja ruoantähteitä sisältävät pakkaukset ennen kierrättämistä – likaisia pakkauksia ei saa laittaa pahvinkeräykseen! Litistä pakkaukset ja pakkaa ne sisäkkäin, niin keräysastia ei täyty ennen aikojaan. Irrota muovikorkit ja laita ne muovipakkausten keräykseen. Niittejä tai pakkausteippiä ei tarvitse poistaa pahveista. Tarkempia ohjeita löydät täältä.

LASI

Lasinkeräykseen saa laittaa värillisiä ja värittömiä lasipurkkeja ja -pulloja. Huuhdo lasipakkaukset kevyesti ja irroita korkit, mutta etikettejä, kaulusrenkaita tai muita kiinteitä osia ei tarvitse poistaa. ÄLÄ laita lasinkeräykseen juomalaseja, kuumuuskäsiteltyä lasia (uunivuoat, kahvipannut, yms.), kristallia, posliinia tai keramiikkaa, ikkunalasia, peililasia, opaalilasia (esimerkiksi joissakin kosmetiikkapakkauksissa) tai lamppuja. Kaikki edellä mainitut kuuluvat sekajätteeseen, paitsi energiansäästölamput ja loisteputket vaarallisen jätteen keräyspisteisiin. Tarkempia ohjeita löydät täältä.

Kiinnostavaa: Varmaan lähes kaikki kierrättävät Suomessa panttisysteemin ansiosta valtaosan muovi- ja lasipulloista sekä juomatölkeistä kauppojen palautuspisteisiin. Olen monet kerrat ulkomailla ihmetellyt, miksei siellä ole samanlaista panttipullo- ja tölkkisysteemiä, koska harva keino kannustaa lajittelemaan ja kierrättämään yhtä tehokkaasti. Voimme siis täällä Suomessa olla aika tyytyväisiä hienoon kierrätyssysteemiimme.

METALLI

Metallinkeräys on myös aika peruskauraa, mutta itsellä ainakin joskus unohtuu, mitä kaikkea arkisia metallipakkauksiakin voisi kierrättää eli myöskään tässä pieni kertaus ei ole pahitteeksi. Säilyke- ja juomatölkit, alumiinifoliot ja -vuoat sekä metallikannet ja -korkit luonnollisesti kuuluvat metallinkeräykseen, mutta esimerkiksi myös tyhjät aerosolipurkit (eivät hölsky tai pihise), tuikkukynttilöiden metallikuoret sekä pienet metalliesineet voi sujauttaa metallinkeräysastiaan. Elintarvikkeita sisältäneet pakkaukset kannattaa huuhtaista vedellä ennen kierrätystä. Tarkempia ohjeita löydät täältä.

ONGELMAJÄTE

Toivon hartaasti, että kukaan ei laita vaarallisia ongelmajätteitä laiskuuttaan (tai ainakaan tämän jälkeen tietämättömyyttään) sekajätteeseen. Kaikki varmasti tietävät, että paristot pitää kierrättää erikseen niille tarkoitettuihin jäteastioihin (joita löytyy esimerkiksi ruokakauppojen yhteydestä), mutta sekajätteen sekaan eivät myöskään kuulu energiansäästölamput, loisteputket, akut, lääkkeet, neulat tai ruiskut (viimeksi mainittuja voi palauttaa esimerkiksi apteekkiin). Vaaralliseksi jätteeksi luokitellaan myös esimerkiksi erilaiset liottimet, jäteöljyt, painepakkaukset (joissa on vielä jotakin sisällä), emäksiset puhdistusaineet sekä erilaiset desinfiointi- ja torjunta-aineet. Lisätietoa vaarallisen jätteen lajittelusta löydät esimerkiksi HSY:n nettisivuilta sekä jäteoppaasta.

VINKKEJÄ:

♥ Vähennä sekajätteen määrää lajittelemalla. Aloitetaan olennaisimmasta: mieti, miten voisit vähentää sekajätteeseen päätyvän roskan määrää. Loppujen lopuksi sekajätettä kertyy varsin vähän, jos lajittelee tunnollisesti. Sen jälkeen, kun taloomme tuli muovinkeräysastia, on sekajätteen määrä pudonnut omalla kohdallani liki olemattomaksi. Lajittele ja kierrätä siis kaikki, minkä pystyt – ja on aika palkitsevaakin, kun huomaa, miten vähän jäteastiaan enää kertyy tavaraa huolellisen lajittelun jälkeen. Vaikka et saisi koko kuukauden sekajätteitäsi mahtumaan pieneen lasipurkkiin, ehkä voisit saada ne mahtumaan huomattavasti entistä pienempään astiaan, mikä taas jättää enemmän tilaa lajittelulle siellä roskiskaapissa. Jos omassa taloyhtiössäsi ei vielä ole muovinkeräysastiaa, tee aloite ja pyydä sellaisen järjestämistä – meidän taloyhtiössämme tämä hoitui hyvin yksinkertaisesti ja nopeasti.

♥ Vältä turhia pakkauksia ja roskia. Mieti jo kaupassa ostoksilla, miten ostamasi tuotteet on pakattu. Olisiko tarjolla vaihtoehtoa, joka ei ole paketoitu (moninkertaisiin) muovikääreisiin? Entä voisitko jättää esimerkiksi ruoka- tai vaatekaupassa muovikassin ostamatta? Pidä mukana omaa kangaskassia, osta hedelmät ja vihannekset irrallaan tai ekologisesta materiaalista valmistettuun kestopussiin (jollaisia löytyy muuten myös Niimaarin valikoimasta) ja käytä uudelleen ostamasi muovipussit kotona esimerkiksi roskapusseina. Turhan jätteen välttämiseksi löydät vinkkejä esimerkiksi tästä aiemmin tekemästäni postauksesta sekä HSY:n oppaasta (pdf).

KIERRÄTÄ AINAKIN NÄMÄ:

vaatteet ja tekstiilit

Ehjät ja hyväkuntoiset vaatteet voi myydä kirpputorilla, lahjoittaa keräykseen tai antaa eteenpäin vaikkapa ihan lähipiirissä. Rikkinäiset tai likaiset vaatteet ja tekstiilit eivät kuulu vaatekeräyksiin, mutta sekajätteen tulisi olla tekstiilijätteen ihan viimeinen sija, sillä jätevoimalassa se päätyy kierrätyksen sijaan poltettavaksi. HSY:n lajitteluoppaassa annetaan vinkkejä vaatteiden kierrättämiseen, mutta suosittelen lämpimästi kurkkaamaan myös Outi Pyyn tekemän postauksen aiheesta. Tärkein vinkki vaatekierrätysrumban ja tekstiilijätteen minimoimiseksi on tietysti toimia harkiten jo ostovaiheessa sekä pitää omistamistaan vaatteista hyvää huolta – tähän löydät vinkkejä aiemmin koostamastani postauksesta.

käyttökelpoiset ja ehjät tavarat

Käyttökelpoista tavaraa ei tietenkään koskaan kannata heittää roskiin. Lahjoita mieluummin vaikka ilmaiseksi! Facebook-kirppikset, kierrätysryhmät, keräyspisteet ja Siivouspäivä ovat oivallisia tapoja päästä eroon itselle tarpeettomasta tavarasta. Omassa taloyhtiössäni on talon yhteinen kierrätyspiste, johon voi jättää itselle tarpeettomia ehjiä tavaroita, kirjoja ja vaatteita. Systeemi on toiminut todella hyvin ja yleensä tavarat löytävät aina nopeasti uuden kodin oman taloyhtiön sisältä.

kirjat

Antikvariaatitkin ottavat nykyisin vastaan kirjoja valikoiden, mutta kirjoja voi lahjoittaa myös esimerkiksi erilaisiin kirjanvaihtopisteisiin, jollaisia olen bongannut muun muassa Kampin kauppakeskuksesta sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Jätä oma vanha kirjasi ja nappaa tilalle uutta luettavaa – kätevää! Oman kotitaloni kierrätyspisteellä kierrätetään myös kirjoja ja aikakauslehtiä.

huonekalut

Ehjille huonekaluille voi etsiskellä uutta kotia kierrätys- ja kirppariryhmistä, Tori.fi:stä tai muualta netistä, mutta lisäksi esimerkiksi Kierrätyskeskus, Fida ja SPR lähetystorit ottavat vastaan huonekaluja. Kannattaa tiedustella myös noudon mahdollisuutta. Elämää nähneet kalusteetkin voivat saada uuden elämän kunnostamalla tai vaikkapa uudelleen verhoilemalla – vanhan kunnostaminen on aina parempi vaihtoehto kuin kokonaan uuden ostaminen. Rikkinäiset vanhat kalusteet voi pääkaupunkiseudulla toimittaa itse Sortti-asemalle tai tilata kotoa Sortti-noudon maksua vastaan.

Tässä jutussa oli nyt tällaisia ihan perusasioita ja -vinkkejä ja minun tärppejäni saa mieluusti täydentää kommenttiboksin puolella! :) Kurkatkaa myös alta PS. Olen vegaani -mimmien hauska ja informatiivinen video yleisistä kierrätysmokista ja lajitteluvirheistä. Siinä tuli minulle itsellenikin muutama uusi vinkki!

LISÄÄ LUETTAVAA PAREMMISTA VALINNOISTA ARJESSA

Jos kierrätys- ja vastuullisuusasiat kiinnostavat enemmänkin, lue myös nämä postaukset:

Arjen pieniä ekotekoja: ruokaostoksilla ja keittiössä

♥ Arjen pieniä ekotekoja vaatekaapilla: 26 vinkkiä ja ideaa

♥ Ekologinen sähkösopimus ja 10 keinoa vastuullisempaan sähkönkulutukseen

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

31/01/19

Visuaalista karkkia: TOP 3 suosikkini Instagramissa

1 110

Minulle Instagramin parasta antia ovat kaikenlaiset hassuttelevat, värikkäät ja taiteelliset profiilit, joiden kuvasato on kuin visuaalista karkkia. Mietin, että tekin saattaisitte tykätä samanlaisesta, joten päätin jakaa muutaman IG-tärpin omista suosikkitileistäni.

Jos tulee mieleen muita ihania ja samanhenkisiä profiileja, niin kommenttiboksin puolella saa mieluusti vinkailla. Ja jos ette vielä syystä tai toisesta sattuisi seuraamaan minua Instagramissa, niin minun tilini löydätte täältä.

TEKLA EVELINA SEVERIN
@teklan

Tapasin vuosia sitten Islannissa Design March -tapahtuman tiimoilta ruotsalaisen valokuvaajan nimeltä Tekla Evelina Severin, jonka valokuvanäyttely oli osana designille omistettua tapahtumaa. Tykästyin kovasti Severinin värikkääseen kädenjälkeen ja pääsin jututtamaankin mimmiä näyttelyn lomassa. Sisustusarkkitehtina työskennelleen ja monipuolisesti muitakin visuaalisen alan projekteja tehneen Severinin ura koki yllättävän käänteen, kun hänen omaleimaiset valokuvansa alkoivat niittää huomiota Instagramissa. Alun perin ihan vain kännykällä napatut graafiset, luovat ja värikkäät valokuvat poikivat hänelle Instagram-hypen myötä myös työprojekteja ja valokuvanäyttelyitä. Nykyään Severin tekee kuvaus-, suunnittelu- ja art direction -projekteja aikakauslehdille ja design-yrityksille sekä luo omaa visuaalista maailmaansa edelleen Instagramissa. Todella kaunis, piristävä ja raikas IG-tili!

MIRANDA MAKAROFF
@mirandamakaroff

Tämän hetken kovin girl crushini on espanjalainen Miranda Makaroff, joka tunnetaan niin muotisuunnittelijana, taiteilijana, näyttelijänä, bloggaajana kuin dj:näkin. Törmäsin Makaroffin valloittavaan profiiliin joskus viime syksynä työprojektin kautta ja ihastuin sillä silmänräpäyksellä. Neitokaisen somepersoona on vallaton hulluttelija, feministinen taiteilija ja värejä pelkäämätön seikkailumielinen visualisti, joka ei todellakaan ota itseään liian vakavasti. Makaroff pelleilee, tanssahtelee ja heittäytyy mitä omituisimpiin rooleihin hölmöillä IG-videoillaan ja luo anteeksipyytelemättömällä tyylillään aivan omannäköistään sisältöä. Tuosta rohkeudesta ja luovuudesta kun saisi itselleen edes ripauksen! Tämä nainen on täyttä timanttia ja myönnän, että hänen esimerkkinsä saattoi hyvinkin olla se viimeinen pisara vuosia pinnan alla kuplineelle haaveelle kokeilla punaista tukkaa: mimmi nimittäin todellakin rokkaa punapää-tyyliä.

DANIEL RUEDA & ANNA DEVÍS
@drcuerda
@anniset

Taisin bongata espanjalaisen arkkitehti-valokuvaajapariskunnan alun alkaen jonkun lehtijutun kautta, eikä kaksikon visuaaliseen ilmaisuun voinut olla ihastumatta. Daniel Ruedan ja Anna Devísin hauskat, sympaattiset ja kekseliäät kuvat ovat kuin Instagram-unelma. Duo matkustaa ympäri maailmaa ikuistaen arkkitehtoonisesti kiinnostavia rakennuksia omalla leikkisällä twistillään ja loihtii suupieliä nostattavia asetelmia, joissa jompi kumpi heistä on yleensä liitetty hauskalla tavalla osaksi taustaa tai päinvastoin. Näistä kuvista tulee aina hyvälle tuulelle!

Related posts

20/01/19

Ystävän koti: Teron vehreä keidas keskellä Helsinkiä

5 189

Käsi ylös kaikki te, jotka olette haaveilleet omasta kasvi- tai viherhuoneesta? Pääsin kameroineni kylään ystäväni Teron luo jo jonkin aikaa sitten, kun ulkona vielä vihersi. Jutun toteutukseen pääsin jälkijunassa vasta nyt, mutta tämähän on oikein passeli hetki kurkistaa Teron kauniiseen kotiin, sillä veikkaan, että viherterapia on juuri tässä lumisen tammikuun keskellä oikein tervetullut piristys vaikka kuvienkin muodossa.

Muotoilija Tero Kuitusen nimi on vilahtanut täällä blogissa aiemminkin hänen suunnittelemiensa tuotteiden kautta ja nähtiinpä Teron taidonnäyte myös viime kesän ihanassa Fiskars Summer House -näyttelyssä, sillä hän oli suunnitellut yhden näyttelyn huoneista. Itse asiassa on aika hauskaa, että minun ja Teron historia ulottuu yli 10 vuoden taakse ihan ensimmäisiin hetkiini Helsingissä. Törmäsimme yhteisten kavereiden kautta Helsingin yössä varmaan lähes joka viikko edesmenneen Redrumin legendaarisella Misfits-klubilla – kuka muistaa nuo jokaviikkoiset torstaibailut? Silloin meistä ei varmaan kumpikaan arvannut, että työkuvioiden kautta tulisimme toisiamme vastaan vielä lukemattomia kertoja tulevaisuudessa vuosien päästä. Aika hauskaa!

Aalto-yliopistosta aikanaan valmistunut Tero työskentelee tosiaan nykyisin muotoilijana ja asuu puolisonsa kanssa Helsingin Hermannissa. Kaksikko on viihtynyt 36m2-neliöisessä yksiössään jo 7 vuoden ajan, eikä ihme sillä asunto on todellinen tilaihme, suurten ikkunoidensa ansiosta mukavan valoisa, siinä on erittäin toimiva pohja ja ylellisenä bonuksena kämpässä on 10 neliön kokoinen lasitettu parveke, joka on kesäisin kuin yksi ylimääräinen huone lisää. Rauhallisella alueella sijaitsevaa taloa ympäröivät puut tekevät siitä myös ihanan vehreän – kuin olisi oma puutarha ympärillä.

Parasta Teron mielestä asunnossa ovatkin juuri isot ikkunat sekä niistä avautuva näkymä: kesäisin puita ja vehreyttä ja talvisin mukava maalaismaisema. ”Tässä asunnossa tuntuu kuin ei oikeastaan edes asuisi Helsingissä”, Tero toteaa. Viihtyisästä näkymästään huolimatta koti on aivan raitiolinjojen ja hyvien kulkuyhteyksien äärellä sekä kivenheiton päässä Kallion hulinasta.

Tero kertoo toimivansa sisustajana fiilispohjalta ja yhdistelee omassa sisustustyylissään skandinaavisen pelkistettyä tyyliä ja vintage-esineitä sekä käyttää espanjalaishenkiseen tyyliin rohkeasti värejä. Sisustusideoita hän poimii esimerkiksi Espanjan Architectural Digest -lehdestä, jossa värejä käytetään skandinaavista tyyliä runsaammin ja yllättävämmin. ”Suomalainen sisustustyyli ja värimaailma on usein kovin hillitty ja hallittu, joten ulkomaisista lehdistä saa vähän villimpää inspiraatiota”, Tero vinkkaa.

Pariskunnan koti on todellinen vanhojen esineiden aarreaitta ja Tero kertookin pitävänsä siitä, että esineillä on tarinaa kerrottavanaan. Hän ostaa harvemmin tavaroita tai kalusteita suoraan kaupasta ja suurin osa kodin esineistä onkin löytynyt vintage-liikkeistä, päätynyt kierrätettynä heille milloin mistäkin tai saatu perheeltä. ”Pidän kerroksellisuudesta ja siitä, että kotia ei edes yritetä tehdä valmiiksi kerralla, vaan rakennetaan pikkuhiljaa kokonaisuutta”, Tero kuvailee. ”Sisustustyylini on sekoitus vanhaa ja uutta. Tykkään paljon väreistä omassa työssäni ja se näkyy myös kotimme sisustuksessa.”

Freelancer-muotoilijana työskentelevä Tero pääsee oikeastaan sisustamaan myös työn puolesta, sillä hän tekee sisustusmuotoilun lisäksi myös paljon tila- ja näyttelykonsepteja sekä kuratointia. ”Muotoilun ja taiteen yhdistäminen kiinnostaa minua ja se näkyy myös omassa työssäni. Teen paljon yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa ja monet omistakin töistäni muistuttavat enemmän taide-esineitä kuin massatuotantoa”, Tero kuvailee.

Hänen oma suunnittelufilosofiansa mukailee collectable design -ajatusmaailmaa, jossa design lähestyy jo taidetta. ”Collectable designin ajatus on, että tuotteet ovat tavalla tai toisella uniikkeja. Tuote voi olla kuin veistos, mutta sillä on kuitenkin jokin käytännöllinen funktio”, Tero selittää. ”Omassa tyylissäni leikkisyys on tärkeää ja haluan rikkoa perinteistä ajatusta siitä, mitä skandinaavinen muotoilu on. Se voi olla myös värikästä, leikkisää ja hauskaa.” Nämä elementit näkyvät Teron omassakin kodissa, jossa on paljon hauskoja yksityiskohtia, yllättäviä väriyhdistelmiä sekä luonnollisesti myös hänen itse suunnittelemiaan sisustusesineitä.

Oma koti on Terolle todella tärkeä paikka, missä pitää voida rentoutua. ”Etenkin pitkän ja kylmän talven aikana kotona tulee vietettyä erityisen paljon aikaa. Rakastan laittaa ruokaa – se on minulle terapeuttista. Tykkään kutsua ihmisiä kylään ja järjestää kekkereitä. Minulle koti on ehdottomasti myös sellainen paikka, missä tavataan muita ihmisiä”, Tero mainitsee.

Vehreyttä kotiin tuovat kesäaikaan erityisesti parveketta ympäröivät puut, mutta myös lasiseinien sisäpuolella kasvaa kesäisin oma pieni palsta istutuslaatikoissa, joihin on istutettu muun muassa tomaatteja ja salaattia. Talvella kodin vehreästä tunnelmasta pitävät huolta viherkasvit sekä vihreäksi maalattu makuuhuoneen seinä. ”En ole kovin hyvä viherpeukalo, mutta pidän kovasti kasveista ja olen onnistunut aika hyvin pitämään niitä hengissäkin. Minulle on tärkeää, että kotona on paljon viherkasveja.”

Kasveilla kuvitettu vanha opetustaulu on peräisin koulun jäämistöstä – puoliso pelasti sen aikanaan roskistuomiolta ja nappasi talteen.

String-hyllykkö löytyi tukholmalaisesta antiikkiliikkeestä työmatkalla. Myös messinkinen lamppu on kirpputorilöytö jostakin suomalaisesta pikkukaupungista ja maksoi vain vitosen.

Terolle ja hänen puolisolleen on vähän sattuman kautta tullut tavaksi keräillä kaikenlaisia hauskoja pariskuntia esineinä ja kuvina. Tämä liikuttava posliiniesine on löytynyt kirpputorilta.

Artekin vanhoihin tuoleihin liittyy hauska tarina: päällystetyt tuolit löytyivät aikanaan Taideteollisen korkeakoulun tiloissa olleesta antiikkiliikkeestä. Kaupat oli jo sovittu, kun myyjä tulikin katumapäälle. Hän ei sittenkään olisi halunnut luopua tuoleista ja asiasta käytiin pientä vääntöä. Lopulta Tero kuitenkin sai tahtonsa läpi ja kaupat tehtiin, kuten näkyy.

Pieni sohvapöytä on Teron omaa designia ja oli itse asiassa hänen päättötyönsä TAIKista. Pöytä oli myös vuonna 2013 esillä Habitaren Eco Design -näyttelyssä ja voitti itse asiassa messujen kilpailunäyttelyssä toisen palkinnon. Vintage-sohva sen sijaan löytyi opiskeluaikoina: Tero bongasi TAIKin puupajalta aivan pommikunnossa olevan vanhan sohvan ja ryhtyi kyselemään, kenelle se kuului. Huonokuntoista sohvaa oltiin jo heittämässä pois, joten Tero sai viedä sen mennessään. ”Kunostin sohvan itse Klaus Aallon avustuksella ja ostin uudet verhoilukankaat. Alkuperäinen verhoilu oli vihreä ja kangas oli aivan riekaleina, kun sain sohvan”, Tero kertoo. Päällepäin ei ehkä arvaisi, mutta 60-luvulta peräisin oleva sohva aukeaa vuoteeksi tarvittaessa.

Hassunkurisen puudelityynyn Tero löysi kertomansa mukaan keskellä pimeintä talvea, kun piipahti eräänä väsyneenä päivänä Kurvin Fidassa. Kaiken sen ankeuden keskellä söpö puudelipariskunta puhutteli, joten hän osti tyynyn hetken mielijohteesta. Ja toistuuhan siinä Teron ja hänen puolisonsa keräilemä pariskunta-teemakin.

Parvekkeen ikkunaa vasten roikkuvat kiinalaiset koristeet ovat myös kirpparilöytö.

Jätelavalta Kalliosta löytynyt matto luo parvekkeelle mukavalla tavalla huonemaisen tunnelman.

Parvekkeella sijaitseva massiivinen puupöytä löytyi vuosia sitten Barcelonasta kadulta. ”Barcelonassa on tapana, että tiettynä viikonpäivänä ihmiset voivat jättää kadulle huonekalujaan ja kierrättää niitä sillä tavoin. Löysin tämän pöydän oman kotikatumme varrelta tienposkesta. Halusin sen, joten raahasin sitä muutaman kymmenen metriä kotiovelle yksinäni, ettei kukaan muu saisi napattua sitä nenäni edestä. Kun palasimme Suomeen, halusimme tuoda pöydänkin mukanamme, joten ei auttanut kuin lähettää se rahtina Espanjasta asti”, Tero paljastaa. Siniset tuolit puolestaan löytyivät Helsingin kodin jätekatoksesta, minne joku oli ne hylännyt.

Tero on tehnyt parvekkeen puiset kukkalaatikot itse jostakin omasta projektistaan ylijääneestä puusta.

Vanha vitriinikaappi on isän tädin perintöä. ”Täti asui ennen Keski-Suomessa sellaisessa vanhassa koulussa, joka oli lapsena han maaginen ja vähän pelottavakin paikka. Rakennus oli täynnä antiikkia ja siellä taisi olla jotain porontaljojakin seinillä. Kun tätini lopulta muutti sieltä pois, olin mukana tyhjentämässä taloa. Vaikka olin vasta 13-vuotias, halusin palavasti tämän kaapin omakseni. Ymmärsin jo nuorena sen arvon: se on suomalaista käsityötä 1920-luvulta”, Tero kertoo. Kaapin päällä oleva veistos selällä makaavasta miehestä on Teron oma työ. Pronssiin valettu veistos on peräisin ajalta, kun hän asui Barcelonassa ja harjoitteli kuvanveistoa.

Hauska talon muotoinen säilytysrasia löytyi joskus tukholmalaisen halpisketjun hyllystä. ”Se oli niin sympaattinen, etten voinut vastustaa sitä. Säilytän siinä teepusseja”, Tero kertoo. Purnukan takana näkyy graafikkotuttavan tekemä kuva, jossa on myös taloja, joten purkki ja taulu löysivät sisustuksessa paikkansa toistensa rinnalta.

Tero tykkää suomalaisista design-klassikoista: vanha kahvipannu on kotimainen design-löytö ja Sarpanevan klassikkopadan hän puolestaan sai 30-vuotissynttärilahjaksi ystäviltään, jotka tietävät hänen rakastavan ruoanlaittoa.

Makuuhuoneen seinä oli pitkään edellisten asukkaiden jäljiltä mintunvihreä, mutta Tero maalasi sen viime keväänä hieman tummemmaksi. ”Sävyssä on metsän tavoin rauhoittava ja lämmin fiilis, joka sopii myös kauniisti ruskeisiin, puunvärisiin kalusteisiin. Pyörittelin pitkään eri värivaihtoehtoja, mutta vihreä tuntui lopulta ihanan rauhoittavalta”, Tero kertoo.

Punaiset raidat ja viidakkoteema eivät välttämättä perinteisesti kuuluisi yhteen, mutta Tero uskoo rohkeuteen sisustuksessa. Hänen sisustusneuvonsa kuuluukin: tee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, riko sääntöjä ja kokeile rohkeasti! ”Ei tätä yhdistelmää mitenkään sen kummemmin suunniteltu. Se vain syntyi itsekseen, kun yhdistin omasta mielestäni kiinnostavia asioita”, Tero tunnustaa.

Makuuhuoneen taulu on Tiitus Petäjäniemen teos ja se on ostettu Kuvataideakatemian joulumyyjäisistä. ”Taiteilijalla oli esillä paljon erilaisia pieniä teoksia, mutta tämän taulun hauskat maksamakkaratyypit kultaisilla naamoilla sekä pariskunta-teema tuntuivat omalta”, Tero naurahtaa. ”Kuvataideakatemian ja TAIKin joulumyyjäiset ovat mahtavia paikkoja tehdä edullisia ja kiinnostavia taidelöytöjä. Jo muutamalla kympillä voi löytää jotakin mielenkiintoista”, hän vinkkaa.

Myös tämä hauska pikkulamppu on löytynyt jonkun satunnaisen suomalaisen pikkukaupungin kirpputorilta. Teroa siinä viehättää hauska ilme ja yllättävyys.

Keittiön pyöreä pöytä on muutaman kympin kierrätyskeskuslöytö. Keraaminen lamppu puolestaan on Teron omaa designia Klaus ja Elina Aallon kanssa. Valaisin syntyi Helsinki Design Capital -vuonna ja niitä valmistettiin vain noin 10 kappaletta muutamassa eri värissä.

Ristipistoin tehty hevostaulu on Teron puolison kirpparilöytö ja toistaa hauskasti puudelityynyn ristipistoteemaa. Taulu soutelevasta pariskunnasta puolestaan on puolison äidin eläkepäivinään itse maalaama kopio Monet’n maalauksesta.

Punainen lamppu on löytö Habitatista vuosien takaa.

Yöpöydän virkaa toimittaa äidinäidin vanha pöytä, joka on peräisin 50-60-luvulta. Ruotsalainen klassikkokaluste löytyi mökiltä jostain venevaraston nurkasta ruostumasta ja Tero pelasti sen parempaan talteen. Tämä pöytä toimi myös aikanaan inspiraationlähteenä, kun Tero suunnitteli omaa lopputyötään TAIKissa.

Teron suunnittelema kaksiosainen mix & match -ruukku oli osa suurempaa projektia, jota hän teki Alvar Aallon suunnittelemaan Sunilan tehdasmiljööseen synnyinkaupungissaan Kotkassa. ”Järjestämäni näyttelyn miljöönä toimi sellainen mieletön villa, joka itse asiassa oli inspiraationi lähde näille ruukuillekin. Ideana on, että ruukkuja on kahta kokoa. Toinen on pienempi ja toinen suurempi ja päällimmänen ruukku lepää renkaan päällä pyöreällä pohjalla. Ne voi asetella oman mielensä mukaan tai sijoittaa ihan erikseenkin. Minua kiehtoo ja kiinnostaa koskettamisen teema ja se näkyy käyttämissäni materiaaleissa: käytän esimerkiksi paljon hapsuja, joiden läpi tekee mieli juoksuttaa sormia. Näissä ruukuissa puolestaan näkyy ihmisen kosketus ja se on minulle tärkeää. Käsityö on arvokasta ja olen siksi halunnut, että se näkyy ruukun pinnassa epätäydellisyytenä. Punasavi on myös minulle kiinnostava materiaali: siinä on houkutteleva pinta, kiva tuntu ja kaunis väri”, Tero kuvailee.

Tero kertoo, että he ovat hänen puolisonsa kanssa käyttäneet sisustukseen todella vähän rahaa. Melkein kaikki kalusteet ovat käytettyjä tai löydettyjä. ”Kallein hankintani on Ilmari Tapiovaaran Masemoiselle -tuoli. Tein yhteistyötä Ivana Helsingin pop up -shopin kanssa ja tämä tuoli oli osana liikkeen sisustusta. Kun putiikki sulki lopullisesti ovensa, lunastin tuolin omakseni”, hän paljastaa.

Eteisen valaisin löytyi aivan kotia vastapäätä sijaitsevalta kirpputorilta sopivasti muuton yhteydessä.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts