8/12/20

T-paidan todellinen ympäristövaikutus

78

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PURE WASTE

Jos minulta kysyttäisiin tärkeintä ja parasta vastuullisuustekoa ympäristön ja ilmaston eteen vaateostoksilla, vastaukseni olisi: “Älä osta yhtään mitään – ainakaan uutena.” Se on kuitenkin nykymaailmassa ehkä hiukan vaikeasti toteutettavissa, vaikka kuinka yrittäisi elää askeettisesti.

Jos ollaan ihan rehellisiä, harva meistä länsimaisen hyvinvointivaltion kasvateista ostaa vaatteita vain absoluuttiseen tarpeeseen. Ilmennämme pukeutumisella itseämme ja viestimme tyylillä sisäisestä maailmastamme. Joskus haksahdamme muotivillityksiin ja sorrumme ostamaan uutta ihan muuten vain. Aika usein vaatehankintojen taustalla on vaihtelunhalu ja tarve ilmaista itseämme sen sijaan, että meillä ihan oikeasti ei olisi mitään päällepantavaa. Vaikka haastan ajatteluani tässä asiassa jatkuvasti, olen kaukana täydellisestä. Jos kuitenkin vertaan kulutustottumuksiani vaikkapa 10 vuoden takaiseen, ero entiseen on massiivinen: trendit eivät enää juuri kiinnosta minua enkä ole asioinut halpamuotiketjuissa enää vuosikausiin. Vähintä, mitä vaatteita hankkiessa voi tehdä, on miettiä niiden elinkaarta jo etukäteen ja kysyä itseltään vaikkapa nämä kysymykset:

♥ Tarvitsenko tätä todella?

♥ Ostaisinko saman vaatteen vielä vuodenkin päästä?

♥ Tuleeko vaate kestämään käytössä vuosia?

♥ Voisinko nähdä itseni pukeutumassa siihen vielä 5, 10 tai 25 vuoden päästä?

♥ Onko vaate valmistettu vastuullisia periaatteita noudattaen?

♥ Voisinko löytää vastaavan käytettynä?

Kun ryhdytään laskemaan jokaisen uuden vaatteen hiilijalanjälkeä (varsinkin sen elinkaareen suhteutettuna), luvut ovat pahimmillaan aika hurjia. Ja mitä lyhyemmäksi jää vaatteen elinkaari, sitä enemmän on luonnonvaroja tuhlattu sen valmistamiseen. Ihan turhaan. Ja ikävä totuus on, että pitkällä tähtäimellä huonolaatuisia, lyhytikäisiksi jääviä halpavaatteita joutuu suurella todennäköisyydellä ostamaan melkoisen läjän yhtä laadukasta, kestävää ja vastuullisemmin valmistettua vastaan. Mutta meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa omilla valinnoillamme siihen, millaisia vaatteita myynnissä ylipäänsä on. Mitä vastuullisempaa ja läpinäkyvämpää toimintaa vaatemerkeiltä vaadimme, sitä suurempi paine niillä on toimia ilmastoa kunnioittaen. Mitä vähemmän ostamme halvalla tuotettuja ja ihmisiä sekä ympäristöä riistäviä vaatteita, sitä vähemmän kannattavaa sellaista on ylipäänsä valmistaa.

Vastuu vaateteollisuuden hiilijalanjäljestä ei tietenkään ole pelkästään kuluttajalla. Se on luonnollisesti myös vaatteiden valmistajilla. Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyyn sanoin: “Kaikella mitä elämme ja olemme, on jonkunlainen ekologinen jalanjälki. Jokainen tuote ja palvelu kuluttaa luonnonvaroja jollain tavalla. Kyse onkin enemmän siitä, kuinka paljon.” Ja nämä erot voivat olla aivan massiivisia kahden vastaavalta näyttävän tuotteen välillä ja näiden lukujen sekä erojen syövereihin sukellamme tässä jutussa.

*

Ilmastoasioiden äärellä on helppo vaipua synkkyyteen ja ahdistukseen, sillä elääksemme tai pitääksemme yhteiskuntaa pystyssä emme voi täysin luopua kaikesta kuluttamisesta. Niinpä on mietittävä ratkaisuja, jotka auttavat pienentämään hiilijalanjälkeämme. Ja näin itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa on todettava, että suomalaisena voi olla ylpeä siitä, että nimenomaan Suomesta tulee paljon kiinnostavia innovaatioita vastuullisemman tuotannon saralla. Sulapac valmistaa biohajoavia pakkauksia vaihtoehdoksi muoville ja on kerännyt kansainvälisesti suurta huomiota ja Woodio puolestaan hyödyntää puuteollisuuden hakkuujätettä ja valmistaa siitä komposiittimateriaaleja, joita käytetään muun muassa kylpyhuoneen kalusteissa. Spinnova kehittää uusia kuituja ja materiaaleja puusta lupaavin tuloksin ja Pure Waste valmistaa vaatteita kierrätetystä puuvillakuidusta. Siinä on monta syytä olla paitsi ylpeä Suomesta, myös toiveikas tulevaisuuden suhteen. Ja kaikissa näissä innovaatioissa on myös erittäin vahvaa kansainvälista kasvupotentiaalia – nämä yritykset lähestyvät asiaa miettien, miten voisivat ennemmin olla osa ratkaisua kuin ongelmaa.

Suomalainen Pure Waste on alusta lähtien lähtenyt tekemään vaatebisnestä innovatiivisella otteella ja ilmastonäkökulma edellä. Suomalaisyritys on ollut monella tapaa edelläkävijä ja todennäköisesti vaikuttanut merkittävästi muun muassa siihen, että nykyään vaatetuotannon vedenkulutuksesta puhuminen on arkipäivää. Pure Waste on nimittäin ollut maailman ensimmäisiä yrityksiä, joka valmistaa vaatteensä 100% kierrätyskuiduista.

Puuvilla on luonnonkuiduista yksi vähiten kierrätetyistä ja vaikeimmin kierrätettävissä olevista materiaaleista ja Pure Waste on toiminut kierrätyspuuvillan valmistuksessa ja hyödyntämisessä merkittävänä edelläkävijänä. Tie alkuvaiheen materiaalikokeiluista tähän päivään on ollut pitkä. Vaikka ensimmäiset Pure Waste -tuotteet näkivät päivänvalon jo vuonna 2013, tuotekehitys on jatkunut tähän päivään asti. Tuotteiden sekoitussuhdetta on muutettu vuosien varrella useasti, koska vaatteille on haluttu taata mahdollisimman korkea puuvillapitoisuus laadun kuitenkaan siitä kärsimättä. Pitkän testailun jälkeen täydellinen laatu ja sekoitussuhde on löytynyt: 60% kierrätettyä puuvillaa ja 40% pulloista kierrätettyä polyesteriä. Ja nykyisin Pure Wasten t-paidan hiilijalanjälki on 50% pienempi ja vedenkulutus vain noin promillen luokkaa verrattuna siihen, mitä normaalin t-paidan valmistukseen kuluu. Se on aikamoinen saavutus!

Pure Waste on ollut syntymästään saakka todellisia pioneereja vaateteollisuuden saralla sekä läpinäkyvyydessä että vastuullisuudessa. Suomalaisbrändi nosti suurempaan globaaliin keskusteluun vuonna 2013 vaateteollisuuden ja puuvillanviljelyn vedenkulutuksen ja on viestinyt omien vaatteidensa ympäristövaikutuksista nimenomaan veden kautta: miten paljon vettä on säästynyt, kun uusien kuitujen sijaan on käytetty kierrätysmateriaalia. Mutta vaikka vedensäästö oli alun alkaen hyvä vertailukohta, tätä nykyä ympäristövaikutuksista puhutaan yleisemmin hiilijalanjäljen kautta. Ja jotta osaisimme erottaa viherpesun aidosti vastuullisista vaihtoehdoista, on paras tapa puhua hyvin konkreettisesti luvuista, koska ne ovat myös keskenään vertailukelpoisia.

Todellisuudessa yksittäisen vaatteen ympäristövaikutusten laskeminen kokonaisuudessaan ei lopulta ole ihan helppo tehtävä, sillä vaateteollisuuden alalla ei tällaisten tilastojen selvittämiseen ole ollut vielä vakiintuneita laskentamalleja. Pure Waste on kuitenkin onnistunut löytämään puolueettoman ulkopuolisen yrityksen, joka on erikoistunut nimenomaan ympäristövaikutuslaskelmien tekemiseen ja vertaa tuotteiden vesi- ja hiilijalanjälkeä neitseellisestä materiaaleista valmistettuihin tuotteisiin. 

Tiedätkö sinä, miten paljon on tavallisen puuvillaisen t-paidan vesi- tai hiilijalanjälki? Nyt siitä viimein on dataa: puuvillaisen t-paidan valmistaminen täysin uudesta materiaalista kuluttaa yhteensä noin 1426 litraa vettä ja tuotteen hiilijalanjälki on 2,07 kg-e. Entä paljonko mahtaa olla Pure Wasten puuvillaisen t-paidan ympäristövaikutus verrattuna siihen? Vesijalanjälki 1,2 litraa ja hiilijalanjälki 1,1 kg-e eli toisin sanoen Pure Waste kuluttaa 99% vähemmän vettä ja hiilidioksidipäästötkin ovat 50% pienemmät. Ero kierrätysmateriaalien ja neitseellisten materiaalien kuormituksessa ympäristölle on valtava ja kierrätysmateriaaleja käyttämällä voi siis todella säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ihan kaikkien uusien tuotteiden valmistukseen kuluu luonnonvaroja – myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen. Säästöistä huolimatta aina syntyy myös päästöjä ja Pure Waste haluaa viedä puhetta vaatteiden ympäristövaikutuksista entistä avoimempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Aiemmin Pure Waste on viestinyt nimenomaan säästöjen kautta eli kuinka paljon vettä säästyy, kun tavallisen t-paidan sijaan ostaa Pure Waste -paidan. Sittemmin firmassa on ryhdytty miettimään, onko “säästöistä” puhuminen lopulta kovinkaan läpinäkyvää – se saattaa helposti hämärtää ajatusta siitä, että myös vastuullisesti kierrätysmateriaaleista tehdyn vaatteen valmistus kuluttaa energiaa ja sitä kautta myös luonnonvaroja.

Niinpä Pure Wastella tehtiin päätös, että tästä eteenpäin ympäristövaikutuksista viestimisessä keskitytään enemmän tuotannon aiheuttamaan ympäristökuormitukseen ja termistöä selkiytetään. Samalla Pure Waste haastaa myös muita brändejä viestimään omasta toiminnastaan ja kulutuksestaan avoimemmin. Läpinäkyvyys toimii kumman hyvänä kannustimena pyrkiä tekemään asioita paremmin, sillä kukapa haluaisi tuoda julki häpeällisen suuria lukemia koko maailmalle. Ja häpeällisiä ne lukemat toden totta monelta osin ovatkin. Tekstiiliteollisuudessa jätetään vuosittain hyödyntämättä yli 4 miljardia kiloa käyttökelpoista puuvillaa. Se tarkoittaa käytännössä noin 15 % koko maailman vuosittaisesta puuvillantuotannosta ja vastaa yli 100 000 rekallista hyvää ja käyttökelpoista raaka-ainetta. Pure Waste valmistaa tuotteensa nimenomaan tuosta leikkuujätteestä, jonka suurin osa maailman vaatebrändeistä kärrää kaatopaikalle. 

Nostan ihan valtavasti hattua sille, että yritys ei vain tyydy lepäilemään laakereillaan toimivan konseptin äärellä, vaan aktiivisesti haastaa sekä itseään että esimerkillään myös muita alan toimijoita parempaan läpinäkyvyyteen sekä vastuullisempaan tekemiseen ja viestimiseen. Pure Waste on ilmoittanut, että koska firman vedenkulutusta on noin pienestä lukemasta enää vaikea vähentää, seuraavaksi kohteeksi se on ottanut hiilidioksidipäästöjensä pienentämisen entisestään. Pure Waste julkaisee myös nykyisin verkkokaupassaan kaikkien tuotteidensa hiili- ja vesijalanjäljen yhtenä ensimmäisistä vaatebrändeistä koko maailmassa.

Maailman vaateteollisuus on valtava hiilipäästöjen aiheuttaja ja laskelmien mukaan alan pitäisi pystyä puolittamaan päästönsä vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on arvioitu tarvittavan entistä kestävämpiä materiaalivalintoja sekä uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Pure Waste toimii tässä näissä asioissa jo varsin esimerkillisesti, sillä sen tuotteet valmistetaan tälläkin hetkellä tuulienergialla ompelutehtailta kerätystä leikkuujätteestä, mutta suurimmalla osalla maailman vaatemerkeistä on vielä valtavasti tehtävää. Vaikka tavoitteisiin pääseminen vaatii suuria muutoksia vaateteollisuuden sisällä, tarvitaan siihen myös kuluttajien panosta.

Mikä sitten lopulta onkaan kuluttajan rooli kokonaisuudessa? Konsulttiyhtiö McKinseyn laatiman raportin mukaan kuluttajien tekemien valintojen merkitys on kokonaisuuden kannalta merkittävä: kuluttajakäyttäytymisen muutoksella voidaan päästöjä vähentää jopa 20%. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n tekemän arvion mukaan suomalaisten hiilijalanjälki uusien vaatteiden ostamisesta on keskimäärin 435 kg vuodessa. Siinä on vielä melkoisesti varaa pienentää – varsinkin, kun lukua suhteuttaa esimerkiksi Pure Wasten t-paidan hiilijalanjälkeen, joka on 1,1 kg. Eli mitä sinä ja minä voimme tehdä?

♥ Käytetään jo omistamiamme vaatteita.

♥ Ostetaan uutta vain tarpeeseen ja harkiten.

♥ Jos tarvitsemme jotain, hankitaan ensisijaisesti kierrätettynä tai suositaan Pure Wasten kaltaisia, vastuullisiksi tietämiämme brändejä.

♥ Vältetään turhia tilauksia sekä palautuksia verkkokauppoihin – vaatteiden kuljettaminen edestakaisin kuormittaa ympäristöä.

Muutos vaatii meistä jokaiselta oman ajattelun uudelleen-kalibrointia ja ehkä kokonaan uudenlaista suhtautumista muotiin. Jatkuvasti vaihtuvien trendien ristitulessa poukkoilu ei johda kestävään tyyliin, joten siksi suosittelen vahvasti etsimään itsensä tyylillisesti ja panostamaan klassikoihin: kuten vaikka siihen laadukkaaseen valkoiseen t-paitaan. 

PS. Näissä jutun kuvissa minulla on päälläni Pure Wasten kaksi erilaista t-paitamallia, unisex (hihat kääräisty kuvissa) ja naisille suunnattu malli – kumpainenkin koossa M. Jos siis etsinnässä on edelleen se täydellinen valkoinen t-paita, tässä on yksi hyvä vaihtoehto ja näistä kuvista voit napata vähän osviittaa, kumpi voisi olla sinulle sopivampi malli.

PPS. Kannattaa kurkata myös Outi Pyyn erinomainen teksti samasta aiheesta!

Photos: Pupulandia

Related posts

28/11/20

4 x ihana kalenteri vuodelle 2021

48

*Kalenterit saatu blogin kautta

Vinkkasin lokakuun lopulla paperikalentereiden ystäville Porvoon Taidekoulun ihanista kalentereista, mutta ajattelin huikata parista muustakin kivasta vaihtoehdosta ensi vuodelle. Mikäli siis olet paperikalenterien ystävä ja se täydellinen kalenteri on vielä etsinnässä ensi vuodelle, kannattaa kurkata tämä postaus!

Lahden muotoiluinstituutti: kalenteri 2021

Olen melkein joka vuosi puffannut täällä blogissa myös Lahden muotoiluinstituutin aina yhtä upeaa vuosikalenteria, jonka taustalla ovat valokuvauksen toisen vuosikurssin opiskelijat. Mikäpä sen parempaa kuin päivittäinen annos taidetta arkisten kalenterimerkintöjen lomassa. Tässä kalenterissa valokuvataide ja kalenterimuistiinpanot kulkevat näppärästi samojen kansien välissä. Kalenteri tarjoaa myös kiinnostavan katsauksen nuorten valokuvaajaopiskelijoiden maailmaan.

Vuoden 2021 kalenterin teemaksi on valikoitunut onnellisuus, josta saadaan 17 erilaista näkökulmaa kesäöiden kuolemattomalta tuntuvasta kirmailusta kehopositiivisuuteen ja onnen jättämiin jälkiin. Sanoisin, että juuri tällainen teema on haastavan ja poikkeuksellisen vuoden päättyessä ihanan raikas valinta. Kierrätyspaperista valmistettua taidekalenteria on painettu 1000 kappaleen erä ja Onnelliset 2021 -kalenterin voi tilata helposti omakseen netistä 25 euron hintaan (+ postikulut) ja kalenterin tuotto menee dokumentaarisen valokuvauskurssin järjestämiseen.

Saan muuten myös arpoa tällaisen kauniin kalenterin yhdelle onnelliselle Instagramin puolella, joten kannattaa käydä siellä osallistumassa kisaan!

*

Aina2hand -seinäkalenteri 2021

Tänä vuonna myös netissä toimiva second hand -putiikki Aina2hand on tuottanut oman suloisen seinäkalenterin. Emilia Voltin kuvittama A5-kokoinen kalenteri koostuu 13 sivusta ja klipsistä, jonka avulla kalenterin saa ripustettua seinälle, mutta jämäkästä paperista tehdyt sivut voi myös laittaa nojaamaan seinää vasten.

Värikkään kalenterin teemana ovat kestävä pukeutuminen ja vaatehuolto, joihin liittyen kuvituksissa jaetaan joka kuukausi kivoja vinkkejä. Ekologisia arvoja ja toimintatapoja noudattavassa painotalossa painettua kalenteria voi ostaa Aina2handin omasta verkkokaupasta ja kalenterin tuotosta 10% lahjoitetaan WWF:lle metsien suojeluun.

*

Cozy Publishing: kalenteri 2021

Jos etsit toimivaa ja kaunista peruskalenteria, kannattaa tsekata myös kauniista kirjoistaan tunnetun Cozy Publishingin vuosikalenteri. Kangaspintaista kalenteria saa sekä tiilenpunaisena että beigenä. Sisäsivuiltaan kalenteri on pelkistetyn tyylikäs ja minimalistinen. 26 euron hintaista kalenteria voi tilata Cozyn omasta verkkokaupasta, mutta olen bongannut sitä myytävänä myös muutamasta kivijalkaputiikista Helsingissä.

Jos kalenterin rinnalle tarvitsee muistiota tai päiväkirjaa, myös tyhjillä sivuilla varustettu kukkakuosinen muistikirja on todella kaunis ja sitä on saatavilla useammassa eri värissä.

*

Ainoa: kalenterimuistio 2021

Helsinkiläisen Ainoa-kustantamon kaunis ja käytännöllinen kalenterimuistio ehdittiin myydä jo kertaalleen loppuun, mutta toista painosta on vielä jonkin verran jäljellä. Annika Välimäen suunnittelema kalenteri koostuu viikkonäkymin varustetusta kalenterista ja puolet kansien välissä olevista sivuista on tyhjiä kalenterin käyttäjän omia muistiinpanoja ja merkintöjä varten. Kalenteri kustantaa 21,90€ ja sitä voi tilata suoraan Ainoan omasta verkkokaupasta, joss myydään myös kortteja, julisteita ja muuta paperitavaraa.

Ainoan sivuilta on myös mahdollista tulostaa erilaisia kauniita ja käteviä viikkosuunnitelma- ja kuukausikatsaussivuja itselle arjen suunnittelua helpottamaan.

 

Related posts

26/11/20

Torstain taidevinkki: Antonia Hambergin kotigalleria

1 52

Kaipaatko jotain piristystä tämän harmaan marraskuun keskelle? Täältä tulee! Kävin nimittäin viikonloppuna piipahtamassa Antonia Hambergin ihanassa kotigalleriassa, jossa avautui juuri viime viikolla uusi näyttely. Hamberg keksi muutama vuosi sitten valjastaa asuntonsa taiteelle ja avata kotinsa ovet yleisölle. Reframing-näyttely on nyt kolmas, jonka itse olen käynyt kurkistamassa ihan paikan päällä, mutta kaikkiaan näyttelyitä on järjestetty neljä.

Siinä missä kolkot galleriatilat saattavat joskus olla jotenkin vaikeasti lähestyttäviä, kotiympäristö tuo taiteen esiin aivan erilaisella tavalla – osana arkea ja elämää. Ja onpa muuten todella erilainen taidekokemus päästä näkemään teoksia ympäristössä, johon ne tavallaan “kuuluvat”, oikean kodin seinillä ja tasoilla. Antonia Hambergin kotinäyttelyissä on nähty niin liuta Suomen taidekentän tunnettuja ykkösnimiä, nousevia tähtiä kuin tuntemattomampiakin taiteilijoita, mutta joka kerta kuratointi on mielestäni ollut todella onnistunut. Mukana on myös maalausten ja grafiikan lisäksi veistoksia ja lasitaidetta.

Vaikka asiaa ei mitenkään erityisesti alleviivata, on ollut ilo huomata, että Hambergin näyttelyt antavat tilaa erityisesti naistaiteilijoille. Yhdeksästä mukana olevasta taiteilijasta tälläkin kertaa kahdeksan on naisia. Reframing-näyttelyssä on esillä Fanny Tavastilan, Camilla Mihkelsoon, Linda Roschierin, Muriel Kuoppalan, Aura Hakurin ja Kerttu Saalin maalauksia sekä Julia Strandin ja Henna Nuutisen veistoksia. Tässä näyttelyssä huomioni kaappasivat erityisesti Linda Roschierin värikkäät maalaukset, Camilla Mihkelsoon vangitsevat naishahmot sekä Muriel Kuoppalan graafisen geometriset kuviot. Myös Henna Nuutisen minimalistiset ja Julia Strandin veikeät veistokset jäivät mieleen. Strandin työt olivatkin minulle jo entuudestaan tuttuja, sillä näin hänen veistoksiaan aiemmin tänä syksynä esillä Galleria Forum Boxissa – sielläkin ne erottuivat hauskasti joukosta ja jättivät vahvan muistijäljen.

Lisäksi näyttelyssä on mukana turkkilaissyntyisen Orcum Erdemin lasitaidetta. Hän on minulle tässä näyttelyssä mukana olevista taiteilijoista tutuin ja jotkut teistä saattavatkin muistaa tämän nimen IG-tilini puolelta. Olen nimittäin kovasti mieltynyt Erdemin värikkäisiin ja leikkisiin töihin ja omistan itsekin pari. Pitää joskus esitellä niitä myös täällä blogissa.

Dokumentoin visiitilläni näyttelyä kuviin ja toivon, että ehkä taide ilahduttaa teitä näin kuvienkin välityksellä, mutta suosittelen lämmöllä, että jos suinkin pääsette, niin käykää ihmeessä kurkistamassa näyttelyä myös paikan päällä Helsingin Etu-Töölössä. Sunnuntaina piipahtaessamme olimme juuri sillä hetkellä ainoat vieraat, joten turvavälien ja koronaturvallisuuden noudattaminen oli helppoa. Näyttelyyn on ilmainen pääsy ja kaikki teokset ovat myynnissä.

Näyttely on avoinna 9.12.2020 asti:

sunnuntaisin klo 13-17

keskiviikkoisin klo 17-18

Osoite: Lemminkäisenkuja 4 b, soita alaovella summeria (Hamberg) päästäksesi sisään. Sopimuksen mukaan näyttelyä on mahdollista päästä katsomaan myös muina aikoina.

Tämä Julia Strandin työ jäi erityisesti mieleen.

Orcum Erdemin lasityöt ovat kuin herkullisia jälkiruokia.

Linda Roschierin värikäs Odyssey-maalaus ja Orcum Erdemin donitsi

Camilla Mihkelsoon naishahmoja voisi jäädä tutkimaan pitkäksikin aikaa.

Fanny Tavastilalta on näyttelyssä esillä sekä maalauksia että grafiikkaa.

Henna Nuutisen sulavalinjaiset veistokset vangitsevat katseen.

Photos: Pupulandia

Related posts

24/11/20

Second hand -aarteita sovelluksen täydeltä

4 51

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ZADAA

Tällä viikolla vietetään Black Fridayta, josta alkaa yleensä loppuvuoden villein kulutusjuhla. Alennusmyynnit voivat olla hyvä hetki tehdä arvokkaampia laatulöytöjä, mutta onhan se ihan tosiasia, että nykyisenlainen kulutus ei voi jatkua näin. Tuhlaamme luonnonvaroja ennätysvauhtia ja ympäristön sekä ilmaston nimissä meidän on ihan kaikkien kriittisesti tarkasteltava omia kulutustottumuksiamme. Yksi niistä tärkeimmistä teoista on vain yksinkertaisesti tuottaa ja ostaa vähemmän uutta tavaraa ja vaatetta. Siinä on varmasti useimmilla meistä varaa parantaa, vaikka jatkuvasti tekisimmekin monenlaisia arkisia tekoja jo entuudestaan – mukaan lukien minulla itselläni.

Black Friday -viikon alekampanjoiden vastapainoksi on syntynyt paljon erilaisia kestävämpään kulutuskäyttäytymiseen kannustavia tempauksia. Eilen vietetyn White Mondayn teemana oli kannustaa ihmisiä käyttämään, huoltamaan ja korjaamaan jo olemassaolevia vaatteitaan sekä tutustumaan uuden ostamisen sijaan second hand -vaihtoehtoihin. Ensi viikolla puolestaan vietetään Giving Tuesdayta eli Tekojen tiistaita, jonka tavoitteena on viedä huomio kuluttamisesta kaikenlaisiin pieniin hyviin tekoihin, joita voimme tuttujen ja tuntemattomien hyväksi tehdä.

Suurin osa meistä varmaan tietää jo, että vastuullisin vaate on se, joka roikkuu jo kaapissamme – kunhan sitä siis todella käyttää. Siksi paras tapa on tosiaankin hankkia vaatteita harkiten ja pitää huolta niistä luotetuista lempparivaatteista. Ja jos jokin vaate ei enää palvele itseä, se kannattaa kierrättää kaapista roikkumasta eteenpäin jollekulle, jolla se pääsee käyttöön.

Joskus on pakko ostaa uutena, mutta silloin kannattaa suosia vastuullisiksi tuntemiaan brändejä ja lähituotantoa – näin voi varmistaa, että ettei ainakaan omilla roposillaan tue brändejä, jotka sortavat työntekijöiden oikeuksia tai toimivat muilla tavoin vastuuttomasti esimerkiksi ympäristön näkökulmasta. Haluan kuitenkin kannustaa kurkkaamaan avoimin mielin myös kirppareiden, second hand -putiikkien ja vintageliikkeiden tarjontaa. Moni mieltää second hand -shoppailun vaivalloiseksi neulan etsimiseksi heinäsuovasta, mutta nykyään tarjolla on niin valtavan paljon kivoja second hand -putiikkeja, -verkkokauppoja ja -sovelluksia, että käytettynä ostaminen ei rehellisyyden nimissä ole ikinä ollut helpompaa.

Olen lapsesta asti käyttänyt paljon käytettyjä vaatteita. Minulla on paljon itseäni vanhempia serkkuja, joten oli ihan tavallista, että perin käyttöön heiltä pieneksi jääneitä vaatteita ja minulta ne jatkoivat vielä matkaansa eteenpäin nuoremmille sukulaislapsille. Käytettyjen vaatteiden käyttämisessä ei siis ole ikinä ollut minulle mitään ihmeellistä. Olin jopa vähän ylpeä joistakin serkuilta perimistäni vaatteista, jollaisia kellään kaverilla ei ollut. Sama juttu on edelleen minusta vintage- ja second hand -löydöissä kivointa: usein käytettynä tehdyt löydöt ovat eri tavalla persoonallisia ja uniikkeja: niillä on historia, tarina ja ehkä kokonainen elämä, ennen kuin ne ovat päätyneet minulle. Ja todennäköisemmin tismalleen samanlaista ei kävele kadulla vastaan ihan joka päivä.

Jos mietin itse kiinnostavimpia pukeutujia ympärilläni, he ovat usein juuri sellaisia persoonallisia tyyliniekkoja, joiden vaatekaapista löytyy laatubrändien rinnalta mummoilta perittyjä aarteita ja ainutlaatuisia vintage-löytöjä. Ja toisaalta, nykyään uudempiakin design-helmiä voi hyvin löytää käytettynä. Suomalainen Zadaa-sovellus on yksi mutkattomimmista tavoista ostaa ja myydä käytettyjä vaatteita ja siellä esimerkiksi pohjoismaiset laatuvaatteet sekä ylellisten luksusbrändien asusteet liikkuvat nopeasti.

Olen itse jo vuosia sitten tehnyt päätöksen, etten halua itse osallistua Black Friday -huumaan kaupallisten yhteistöiden muodossa. Vaikka moni voi tehdä alennusmyynneistä tarpeellisia ja vastuullisiakin löytöjä, alevouhotus hämärtää helposti arviointikykyä ja ostoksia saattaa tulla tehtyä harkitsemattomasti. Haluan mieluummin kannustaa tekemään oikeasti harkittuja ja hyviä ostoksia, joista on iloa mahdollisimman pitkäksi aikaa sekä laatunsa että tyylinsä puolesta.

Huteja sattuu silti joskus harkitsevimmillekin ja joskus vaate jää itsellä vähälle käytölle tai oma tyyli muuttuu matkan varrella. Joskus kokokin saattaa aikojen saatossa vaihdella muuttua ja joskus tyylikin kehittyy uuteen suuntaan ajan kuluessa. Silloin on parempi antaa vaatteelle mahdollisuus päästä käyttöön jossakin muualla.

Black Fridayn sijaan Zadaassa vietetään tällä viikolla Fair Fridayta, jonka avulla halutaan kannustaa ihmisiä paitsi hankkimaan vaatteensa mieluiten käytettynä, myös myymään niitä kaapin perälle pölyttymään jääneitä aarteita. Olen myös itse tehnyt tiukkaa karsintaa vaatekaapissani ja lisäsin Zadaahan myyntiin itselläni vähälle käytölle jääneitä vaatteita, joiden toivon pääsevän uuteen rakastavaan kotiin.

Olen myynyt itse Zadaan kautta vaatteita ensi kertaa jo 4 vuotta sitten ja totesin palvelun jo silloin todella helpoksi käyttää. Etsin kiireisen arjen keskellä nopeimpia ja helpoimpia tapoja sekä ostaa että myydä käytettyjä vaatteita kiitin luojaani, että on olemassa helpompiakin tapoja hoitaa homma kuin Facebook-kirppareiden AV-YV-vekslaukset. Zadaan kautta myyminen ja ostaminen on tosiaankin hyvin helppoa ja homma hoituu ilman loputonta säätöä, ohareita tai muita epämääräisiä vastoinkäymisiä. Rahaliikenne hoituu helposti ja turvallisesti sovelluksen kautta ja Zadaa vakuuttaa jokaisen kaupan 10 000 euroon asti.

Takaisinmaksuturva takaa myyjälle aina maksun tuotteesta, vaikka ostaja ei koskaan hakisikaan pakettia tai se jotenkin tuhoutuisi kuljetuksessa. Palvelu on paitsi turvallinen, myös myyjälle edullinen, sillä Zadaa pidättää myyntihinnasta vain pienen komission (0-12%) sekä 1 euron palvelumaksun. Raha myynneistä siirtyy myös Zadaan kautta suoraan myyjän tilille eli ei tarvitse odotella mitään kuukausittaisia tilityksiä tai itse lähetellä laskuja perään.

Zadaan kautta paketin lähettäminen on helppoa eikä kustanna myyjälle mitään, sillä ostaja maksaa aina toimitusmaksun. Sinun tarvitsee vain pakata tuote ja viedä paketti Zadaan lähimmän logistiikkakumppanin toimipisteeseen (esim. Matkahuolto) ja lähettää se maksutta Zadaan tarjoaman aktivointikoodin avulla.

Jos siis omassa kaapissa pyörii käyttämättömänä vaatteita, jotka haluaisit saada kiertoon, niin suosittelen lämmöllä kokeilemaan Zadaata. Oma kokemukseni palvelusta on sekä myyjän että ostajan roolissa todella positiivinen. Sovelluksen mahdollistama “etä-kirppistely” on myös mukavan koronaturvallinen tapa myydä ja ostaa vaatteita näin poikkeusoloissa. Sovelluksen pääset helposti lataamaan maksutta tämän linkin kautta.

Jos kiinnostaa kurkata, millaisia löytöjä minulla on tällä hetkellä myynnissä Zadaassa, niin pääset selaamaan niitä tämän linkin kautta. Mukana on esimerkiksi suomalaisia suunnittelijoita kuten muutama ihana takki Samujilta, Nansolta ja Katri Niskaselta sekä Minna Parikan kengät ja paljon muutakin kivaa!

Related posts