28/05/21

Party cow eli iloiset kesäkynnet

31

*Geelikynnet minulle tarjoaa Bio Sculpture

Terkkuja muuttokaaoksen keskeltä! Kynnet ovat niin sanotusti mintissä, mutta mikään muu ei sitten olekaan. Ja katsotaan, miltä nämäkin näyttävät sitten muuton jälkeen… Mutta ehkä ihan hyvä juttu, että luonnostaan heiveröiset kynteni on suojattu muuton ajaksi geelikerroksella – jotenkin se pakkaaminen, purkaminen, kantaminen ja siivoaminen tuntuu usein ottavan aika koville myös käsien osalta.

Mutta sitten näihin itse kynsiin! Olen menneen vuoden ajan ollut melko kokeilullisella mielellä kynsien suhteen. On tullut testattua itselle ihan uudenlaisia värejä ja kuvioita ja heittäydyttyä useamman kerran värikkääseen hassuttelutyyliin. Ja niin kävi tälläkin kertaa, kun hetken mielijohteesta kynnet saivat tällaisen trooppisen värikkään kelta-turkoosin värisen. Jälkikäteen ihastelin värikkäitä kynsiäni ja nauroin, että itse asiassa näistä tulee vähän mieleen lehmä, hyvin värikäs lehmä. Party cow! :D Mitäs tuumitte näistä?

Aiempia kynsityylejä pääsette selailemaan tämän linkin kautta. Ja kiinnostuneille tiedoksi, että käyn laitattamassa omani Bio Sculpture Salongissa Helsingissä. Lisätietoa Bio Sculpturen geelikynsistä löytyy tästä aiemmin tekemästäni postauksesta.

Related posts

20/05/21

Kukkia 100-vuotiaalle Nansolle ja kesäinen mekkoinspis

4 42

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: NANSO

Moni upea ja ikoninen suomalaisbrändi juhlii tänä vuonna merkkipäiväänsä ja yksi niistä on Nanso, joka täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta! Tiesitkö, että Nanso on ollut olemassa jo näin kauan? Minä en ollut ollenkaan tajunnut, että ikoninen kotimainen Nanso on jo 100 vuoden ikäinen. Onneksi olkoon! Nappasin näihin kuviin kukkakimpun mukaan juhlan kunniaksi.

Haastattelin tätä juttua varten myös Nanson pääsuunnittelijaa Noora Niinikoskea, joka nostaa juhlavuoden keskiöön brändin kantavan teeman: Nanson ydin on aina ollut mukavuus. Idea mukavuudesta on saattanut vuosikymmenten aikana saada monelaisia muotoja, mutta perusajatus on pysynyt samana: vaatteen pitää sekä näyttää että tuntua hyvältä.  Muodin historiaan mahtuu monenlaista, eikä mukavuus toden totta aina ole ollut trendeissä ykkössijalla, mutta tällä hetkellä se on yksi merkittävimmistä jatkuvasti vahvistuvista globaaleista trendeistä – ja uskon, että sitä me osaamme kaikki arvostaa. Kotoisa Nanso kietoutuukin kiinnostavalla viimeisen 100 vuoden ajalta tavalla osaksi muodin historiaa, jossa hyvin voinnista on tullut keskeinen pukeutumista määrittelevä tekijä.

Nanson 100-vuotista taivalta juhlistetaan myös Designmuseossa Liisa Jokisen kuratoimassa Mukavuuden vallankumous -näyttelyssä, joka kertoo Nanson tarinaa juuri mukavuuden kautta. Näyttely avautuu yleisölle 11.6. alkaen ja sitä kuvataan museon ohjelmassa näin:

Mukavuudenhalu on viimeisten sadan vuoden ajan ohjannut muodin kehitystä: pukeutuminen on rentoutunut, vaatteiden käyttömukavuus kasvanut ja pukeutumiskoodit väljentyneet. Vaatteen käyttäjän hyvinvoinnista on tullut tärkeää. T-paita, entinen alusvaate, on nykyisin yksi maailman käytetyimmistä vaatekappaleista. Leggingsit ovat haastaneet housut ja alusmekot ovat siirtyneet päällysvaatteiksi. Aikaisemmin vain piilossa, alus- tai kotiasuina käytetyistä vaatekappaleista on tullut paitsi mukavampia, myös osa päivittäismuotia.

Mukavuuden vallankumous -näyttely avaa pukeutumisen muutoksia ja peilaa niitä ympäröivän yhteiskunnan ilmiöihin. 100-vuotiaan designyritys Nanson historia kietoutuu osaksi näitä muodin kehityksiä.

Designmuseon näyttely kuulostaa ihan mielettömän kiinnostavalta, joten aion ehdottomasti mennä katsastamaan tämän näyttelyn, kunhan se aukeaa yleisölle. :) Noora Niinikoski tarjosi minulle (ja kauttani myös teille) kurkistuksen Nanson mukavuus-filosofian historiaan, sillä hän oli kaivellut arkistoista muutaman Nanson vanhan mainostekstin 70-luvulta, kun Nanso täytti 50 vuotta. On todella kiinnostavaa miten mukavuuden idea on johdonmukaisesti kulkenut mukana Nanson viestinnässä läpi koko sen 100-vuotisen historian. “Mainoksista käy hyvin ilmi, miten mukavuus, monikäyttöisyys ja rento tyyli tuotiin esille 70-luvulla. Koen, että Nanson pitkän iän salaisuus jollain tapaa piilee juuri tässä mukavuuden idean systemaattisessa pohdiskelussa”, Niinikoski miettii. Näiden mainostekstien kautta pääsee ihastuttavalle nostalgiatripille 50 vuoden taakse Nanson maailmaan.

Oletko muodin orja? Vai oletko jo löytänyt nansot?

Nansot ovat ennen muuta mukavan olemisen vaatteita. Niillä voit mennä töihin tai rannalle. Pesaista, kuivattaa, vetää päälle. Nansot eivät kahlehdi oloasi ja tekemistäsi. Ne vapauttavat. Jotkut ovat hassuja, jotkut järkeviä. Kaikki ne ovat helppoja ja mukavia -myös hinnaltaan. Ovathan nansot muotiakin. Sanan parhaassa merkityksessä. (lähde: Nanson 50v. juhlavuoden mainos vuodelta 1971)

 

Nansoilkaa!

Vaatteet merkitsevät ihmisille erilaisia asioita. Kutsuja, tunnelmaa, lomaa, työtä, seurustelua, arkea. Nansot on tehty pidettäviksi. Mökillä tai toimistossa. Kylässä tai kotona. Toiset pitävät nansoja aina. Ja pitävät nansoista. Sitä se nansoileminen on. Mukavaa olemista. (lähde: Nanson mainos,  Me Naiset 29.4.1970)

Mukavuus toden totta on läsnä kaikissa Nanso-vaatteissa, joita olen ikinä päälleni pukenut. Ja se on osa myös näitä tämän kevätmalliston mekkoja, jotka valitsin esiteltäväksi teille tähän juttuun. On muuten ihana huomata, kuinka Nansolla luotetaan kestävään designiin ja moni tuttu vaate ja malli jatkaa mallistosta toiseen. Näin menneiden mallistojen vaatteet näyttävät yhä aivan yhtä ajankohtaisilta kuin uudetkin. Ja toisaalta, tähän itse juuri uskon: hyvä design ei heilahtele jatkuvasti trendien aallonharjalla, vaan kestää vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Arvostan! Poimin tämän kesän kokoelmasta esittelyyn neljä erilaista mekkotyyliä: mustan ja runsaslinjaisen Pop-mekon, kauniisti laskeutuvan maksihelmaisen Pilkku-mekon, rennon pellavaisen Sarastuksen ja ajattoman linjakkaan Luoto-pellavamekon. Mikä näistä on sinun suosikkisi?

Pop-mekko

Itselleni kesän 2021 yllättäjä Nanso-mallistossa oli runsas, rypytyksin ja laskoksin koristeltu Pop-mekko, jossa on kaunis rypytetty pääntie, jonka voi halutessaan laskea alas olkapäille. Tämä mekko on todellinen monikäyttöisyyden kuningatar, sillä rennon, väljän ja mukavan puuvillamekon voi pukea niin huolettomasti rannalle uikkarin päälle tai illalla puutarhajuhliin ystävien kanssa. Mutta sopivasti asustaen siitä kuoriutuu myös varsin ylväs juhla-asu, kuten näistä kuvista voi nähdä. Valitsin itse tähän mustan mekon, mutta kannattaa kurkata myös mekon muut värit: vaaleansininen, vaaleanpunainen, keltainen ja pinkki. Ilme muuttuu värin mukana melkoisesti! Ja eikö olekin muuten ihan mahtavaa, kun mekossa on taskut!

Luoto-mekko

Myös Luoto-mekko saattaa näyttää tutulta, sillä olen esitellyt tämän kauniin, ajattoman ja monikäyttöisen mekon ensimmäisen kerran jo muutama vuosi sitten – tuolloin punaisena. Stailasin mekon tuolloin vähän 60-luvun hengessä baskerin ja isojen korvarenkaiden kera enkä voinut vastustaa kiusausta inspiroitua omasta stailauksestani uudelleen. Bonuksena kerrottakoon monelle iloinen tieto, että myös tässä mekossa on taskut. “Pellava-sarja on ollut Nanson kesämallistojen suosikkeja ja olemme valinneet tuotteisiin klassisia malleja, kuten tämän minimalistisen hihattoman kotelomekon sekä rennon napitetun paitamekon. Luoto-sarjan tuotteet kaikki suunniteltu mukaviksi, ajattomiksi ja monikäyttöisiksi. Ajatuksena on ollut että sama vaate voisi sopia sekä töihin, juhliin että lomalle”, Noora Niinikoski kertoo.

Sarastus-mekko

Pellavainen Sarastus-mekko on jo monen sesongin ajan ollut yksi Nanson kesämalliston suosikkituotteista ja myyty monena vuonna loppuunkin. Viime kesän yksi suosikkivaastteistani oli juuri tämä Sarastus-mekko mustana, mutta nyt tänä kesänä mekosta on mustan lisäksi tarjolla myös puuterinen vaaleanpunaisen sävy. Ihanan väljä ja vilpoisa mekko saa lisäpisteitä taskuista sekä kauniisti muotoillusta helmastaan. Maxi-mittainen ja t-paitamekkomainen siluetti edustaa Nanso-estetiikan minimalistisempaa puolta ja pellava sopii materiaalina sopii Nanson rentoon tyyliin erityisen hyvin. Ja taskut löytyvät tästäkin!

Pilkku-mekko

Jos näet tässä Pilkku-mekossa jotain etäisesti tuttua, se ei ole ihme, sillä sama malli on nähty ylläni aiemminkin – hiukan erilaisella pilkkukuviolla vain. Kauniisti laskeutuva mekkomalli on ollut yksi kesäsuosikkejani ja nyt sitä on saatavilla uudessa värissä ja kuosissa. Noora Niinikoski kertoo Nanson printtikuosien historiasta näin: “Printtien valmistus aloitettiin Nansolla 70-luvun alussa ja omat painokoneet hankittiin vuonna -77. Nanson printtiarkistosta löytyy erityisen paljon erilaisia pilkkuja ja palloja. Klassikkokuosin suosio on edelleen vahva ja tässä ajattomassa Pilkku-kuosissa on mukana ripaus retroa.”

*

Löytyikö lookeista jokin oma suosikki? Ja hei, vinkiksi, että Nanson myymälöissä ja verkkokaupassa on meneillään pellavaviikot su 30.5. eli kaikki normaalihintaiset pellavatuotteet ovat kampanjan ajan -30%. Klikkaa itsesi verkkokauppaan tästä!

Photos: Rebekka Silvennoinen 

Related posts

19/05/21

Afterwork-pocast: Tyylipulmia ja -ratkaisuja

1 21

Miten oppia yhdistelemään vaatteita toimivasti? Tai miten pukeutua vastuullisesti ja kestävästi, kun paino jojoilee? Mitä tehdä kirppariaddiktiolle? Entä millaiset farkut sopivat päärynävartalolle? Tällä kertaa Afterworkin äärellä ratkotaan kuulijoiden toiveesta pukeutumispulmia ja keskustellaan juhlapukeutumisesta. Pukukoodi – kauhistus vai helpotus? Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kekäleen kanssa.

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Related posts

16/03/21

Eettisiä timantteja ja minimalistista korudesignia

1 39

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: KORKEILA JEWELLERY

Muistan, kun sain ylioppilaslahjaksi aikoinaan timanttikorvakorut. Valikoin koruja kultasepänliikkeessä äitini kanssa ja mainitsin, että mieluiten haluaisin jotkin aika pienet ja sirot. Kultaseppä nosti esille pieniä timanttikorviksia ja kysyin, että löytyisikö vieläkin pienempiä? Äitiä huvitti vieressä: “Ota nyt hyvä ihminen isommat, kun joku muu maksaa!” Mutta minä otin pienimmät, jotka koruliikkeestä löysin. Olen nuoresta lähtien ollut korujen suhteen sellainen äärilaitojen ihminen: joko korun pitää olla oikein näyttävä tai sitten hyvin pieni ja siro – ja tätä linjaa noudatin myös timanttiostoksilla.

Se onkin toistaiseksi ollut ainoa kerta elämässäni, kun joku on ostanut minulle timanttikorun, ja se sopii minulle ihan hyvin. Juttelimme kerran ystäväni kanssa timanttikoruista. Hän oli haaveillut timanttisormuksesta, mutta he olivat puolison kanssa päättäneet olla menemättä naimisiin. Ja kun vihkisormusta ei siis ollut tulossa, hän päätti ihan itse ostaa timanttisormuksen itselleen. Koska miksipä ei? Jokin tässä ajatuksessa jäi viehättämään minua ja pohdin, että ehkä jonakin päivänä myös minä hankin ihan itse timanttikorun itselleni. En ole mitenkään erityisesti ollut timanttien perään, mutta onhan se hauska ajatella olevansa timantin arvoinen. Koska todellakin olen! Ja niin olet muuten sinäkin.

Ja niinpä hankin itselleni nyt sitten ikioman timanttikorun, kun vielä löysin sellaisen vastuullisesti valmistettuna. Valintani oli helsinkiläisen Korkeila Jewelleryn kaunis Soli-kaulaketju, jossa siis riippuu yksi laboratoriossa valmistettu täydellinen timantti. Eikö olekin kaunis?

Mutta hetkinen… Miten vastuullisuus liittyy timantteihin? Entä miten timantteja voi valmistaa laboratoriossa? Tämä onkin melkoisen kiinnostava aihe! Mutta ennen kuin sukelletaan timanttilouhoksiin ja -laboratorioihin, kurkistetaan vähän suomalaisen Korkeila Jewelleryn tarinaan.

Korkeila Jewelleryn taustalla on Korkeila Helsinki -perheyritys, joka on toiminut kultaseppäalalla jo pitkään. Joku onkin saattanut törmätä Korkeila Helsingin kultasepänliikkeeseen Helsingin Ullanlinnassa Korkeavuorenkadulla. Liikettä luotsaa jo vuodesta 1985 alalla toiminut mestarikultaseppä Jukka Korkeila vaimonsa kanssa, mutta reilut pari vuotta sitten mukaan perheyritykseen loikkasi maailmalta takaisin Suomeen palannut tytär Marika. Viiden Lontoossa vietetyn vuoden aikana hän ehti opiskella markkinointia, muotia ja stailausta sekä työskennellä noin 10 eri korubrändille ja -liikkeelle. Kun Marika kuuli laboratioriotimanteista, kaikki loksahti kohdalleen ja samalla heräsi myös into lähteä mukaan perheyritykseen ja hänen ideastaan syntyikin lopulta oma Korkeila Jewellery -korumallisto. Pitää myös nostaa hattua monitoiminaiselle tämän kaiken takana, sillä Marikan käsialaa ovat niin korujen design, nettisivujen rakentaminen ja visuaalinen ilme, korubrändin sometilit, markkinointi ja valokuvat. 

Timanttikaupan eettiset ja ekologiset ongelmat

Tiedättekö, mistä timantit tulevat? Luonnontimantteja louhitaan maan sisältä ja käytännössä avolouhos tarkoittaa siis aivan valtavaa kuoppaa maassa. Timantit syntyvät miljardien vuosien aikana syvällä maankuoren sisällä ja maansisäiset tulivuorenpurkaukset nostavat niitä mukanaan lähemmäs maanpintaa. Siitä huolimatta maata pitää louhia valtavan syvälle, ennen kuin kallisarvoisiin jalokiviin päästään käsiksi. Tarvitaan valtavia rekkoja ja kaivureita sekä työvoimaa, eikä prosessi ole eettisestä tai ekologisesta näkökulmasta ollenkaan ongelmaton – pikemminkin päinvastoin.

Syy, miksi Marika innostui nimenomaan laboratoriotimanteista liittyy siihen, että hän oli kuullut isältään luonnontimanttien ja kullan louhintaan liittyvistä eettisistä ja ekologisista ongelmista. Timanttilouhosten takia tuhotaan käytännössä valtavan suuria maa-alueita, sillä louhinta aiheuttaa maaperään pysyviä vaurioita, joista se ei koskaan palaudu. Louhinnat saastuttavat pintavettä ja maaperää, aiheuttavat eroosiota sekä vahingoittavat luonnon omaa ekosysteemiä ja eliöstöä. Joillakin alueilla louhokset ovat pahentaneet malarian leviämistä, sillä hyönteiset lisääntyvät hallitsemattomasti hylätyillä kaivoksilla, joiden maaperä saattaa kerätä kosteutta normaalia enemmän.

Ympäristöongelmien lisäksi kaivostoimintaan liittyy myös eettisiä haasteita. Louhokset tuovat mukanaan paljon konflikteja ja usein paikallisia yhteisöjä häädetään kaivostoiminnan tieltä. Kehittyvissä maissa kaivostoiminta linkittyy myös vahvasti korruptioon, laittomaan asekauppaan, väkivaltaan, huonoihin ja vaarallisiin työoloihin sekä lapsityövoimaan. Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, että luonnontimanttien jäljitettävyys on hyvin vaikeaa, jolloin on käytännössä mahdotonta sanoa, millaisista oloista omissa koruissa käytetyt jalokivet ovat peräisin.

Meistä varmaankin moni on kuullut veritimanteista, jotka tarkoittavat siis sota-alueilta kaivettuja timantteja, joita myydään sodan tai kapinan rahoittamiseksi. Veritimanttikaupan estämiseksi on kehitetty niin sanottu Kimberleyn prosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei timantteja voida käyttää sodan rahoittamiseksi ja ettei veritimanteilla voisi tehdä kauppaa esimerkiksi Euroopassa. Sen avulla on onnistuttu hillitsemään timanttikauppaa konfliktialueilla, mutta todellisuudessa prosessi ei ratkaise suurinta osaa timanttilouhoksiin liittyvistä ongelmista, sillä se ei ota mitään kantaa ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksiin.

Saattaa siis tulla järkytyksenä, ettei edes Suomessa myytävien luonnontimanttien eettisyydestä voi mennä takuuseen. Vastuullisuus on ollut Marika Korkeilalle sydämen asia ja selvitellessään louhoksiin liittyviä ongelmallisuuksia hän on joutunut sukeltamaan syvälle. Vaikka tiedon löytäminen on ollut iso ja työläs prosessi, Marika kertoo juuri sen olleen lopulta sinetti sille, että hän on halunnut lähteä mukaan korubisnekseen.

Jos kiinnostaa lukea tästä kaikesta lisää, kurkkaa Korkeila Jewelleryn oma blogipostaus aiheesta.

Eettinen laboratoriotimantti

Koska vastuullisuus on Marika Korkeilalle ykköspriorieetti, Korkeila Jewelleryn konsepti on rakentunut nimenomaan laboratoriotimanttien ympärille. Mutta mikä ihme on sitten laboratoriotimantti? Käytännössä kyse on ihan samanlaisesta timantista kuin, mitä luonnossakin maankuoren sisällä miljardien vuosien kuluessa syntyy mutta timantin synnylle otolliset olosuhteet vain on luotu tehdas- ja laboratorio-olosuhteissa. Idea kuitenkin on sama eli timantin pohjana toimii pieni hiilenjyvä, mutta timantteja vain syntyy miljardien vuosien sijaan jo muutamassa viikossa. Mutta itse timantti on aivan yhtä aito ja oikea kuin luonnossakin syntynyt timantti. Kemiallisilta ominaisuuksiltaan laboratoriotimantti ja luonnontimantti ovat täysin samanlaiset eikä harjaantunutkaan silmä pysty löytämään niistä mitään eroa.

Laboratoriotimantteja valmistetaan muutamalla eri menetelmällä. High temperature high pressure -menetelmän toimivuus perustuu painekammiolle, joka jäljittelee luonnontimantin syntyprosessia. Toinen menetelmä on CVD eli Chemical Vapor Method. Tässä menetelmässä timantti kasvatetaan grafiittipölystä erityisen kaasun avulla atomi atomilta ohuelle timanttikalvolle. Laboratoriotimantteja valmistetaan ympäri maailman, enimmäkseen USAssa ja Aasiassa, mutta muutama valmistaja on Euroopassakin. Korkeila Jewelleryn koruissa käytettyjen timanttien alkuperä vaihtelee hiukan sen mukaan, minkä kokoinen ja näköinen timantti on kyseessä, sillä eri valmistajat ovat erikoistuneet hiukan eri tyyppisiin jalokiviin.

Laboratoriotimantin kohdalla ei tarvitse samalla tavoin murehtia ympäristö- tai ihmisoikeuskysymyksiä. Tietenkin myös synteettisten timanttien valmistuksessa kuluu energiaa ja sähköä, mutta kokonaisuudessaan prosessi on ympäristölle ja luonnolle huomattavasti lempeämpi. Myös uusiutuvan energian käyttö lisääntyy jatkuvasti timanttien valmistuksessa ja esimerkiksi USA:ssa on jo tehdas, jonka kaikki timantit valmistetaan 100% uusiutuvalla energialla.

Laboratoriotimantti on yleensä myös luonnotimanttia edullisempi. Luonnontimantit tulevat kaikki muutamalta ison tuottajan muodostamalta timanttikartellilta, joka määrittelee hintatason. Koska laboratoriotimantit tulevat tämän kartellin ulkopuolelta, niiden hinta on myös mahdollista pitää hieman matalampana.

Korkeila Jewellery

Marika Korkeilan luoman korubrändin ydinajatuksena on luoda yksinkertaisen pelkistettyjä suomalaiseen tyyliin sopivia timanttikoruja, jotka kestävät aikaa. Sirojen ja simppeleiden korujen designissa on mietitty myös mukavuutta ja käytännöllisyyttä: timanttien istutukset eivät ole sormuksissa valtavan korkeita ja korujen pyöristetyt reunat tuntuvat miellyttävältä ihoa vasten.

Korkeila Jewelleryn ensimmäinen kokoelma Modern Classics koostuu klassikkokoruista pienellä twistillä. Marika kertoo inspiroituvansa usein luonnosta tai jylhästä arkkitehtuurista, vaikka lopputulema onkin ihan pikkuruinen koru. Bridal Collection -kokoelman sormuksista puolestaan löytyy hiukan suurempia timantteja – ja korut sopivat hyvin esimerkiksi kihla- ja vihkisormuksiksi. Korumerkin tuorein tulokas Soli-kokoelma koostuu klassisista yksikivisistä koruista: yksinkertaisia timanttikorvakoruja ja kaulakoruja.

Asustekorujen aikakaudella harva ehkä tulee ajatelleeksi, että myös kestävä koru on vastuullinen valinta. Klassinen timanttikoru voi olla korukokoelman aikaa kestävä kulmakivi – samoin kuin vaikkapa valkoinen t-paita on sitä vaatekaapissa. Tällainen aarre säilyy läpi elämän ja vielä sukupolveltakin toiselle. Tykästyin itse Soli-kokoelman kauniiseen timanttikaulakoruun ja tuumin, että ehkä voin itse jonakin päivänä antaa sen eteenpäin jollekulle, kun minusta aika jättää.

Näissä kuvissa näette myös muita Korkeila Jewelleryn koruja, joiden kaikkien kivet ovat siis vastuullisia laboratoriotimantteja. Paikan päällä näitä kaunokaisia pääsee ihastelemaan ja sovittelemaan Korkeila Helsingin kultasepänliikkeessä Korkeavuorenkadulla, mutta korut ovat myynnissä myös Korkeila Jewelleryn omassa verkkokaupassa.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts