Arjen pieniä ekotekoja ruokaostoksilla ja keittiössä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ASENNEMEDIA & PERLAGE SGÀJO

Mietiskelen itse jatkuvasti, miten voisin tehdä ympäristön ja ilmaston kannalta parempia valintoja elämän eri osa-alueilla. Yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen on se, mitä syön tai juon. Tilastot ja tutkimukset nimittäin osoittavat, että yksi isoimmasta osasta päästöjämme syntyy nimenomaan ruoasta ja juomasta – etenkin liha- ja maitotuotteista. Miten omaa hiilijalanjälkeään voisi sitten tältä osin pienentää? Tässä jutussa tarjoillaan helppoja vinkkejä vastuullisempiin valintoihin ruoka- ja juomaostoksilla.

Kiittäminen tästä postauksesta käy oikeastaan italialaista, vastuullisesta tuotannostaan tunnettua vegaanista luomu-proseccoa Perlage Sgàjoa, joka toimi innoituksenani tarttua ruoka- ja juomavalintojen vastuullisuuteen teemana. Yhteistyö avasi nimittäin silmäni sille, että jopa viineissä on eroja vastuullisuuden näkökulmasta. Aika monissa arkisissa tilanteissa olisi mahdollisuus valita vastuullisempi vaihtoehto, jos vain tietäisi paremmin, mitkä vaihtoehdot ovat vastuullisuuden näkökulmasta parempia. Nyt ainakin tiedän, minkä viinin puoleen jatkossa käännyn Alkossa, kun aion ostaa kuohuvaa. Jos tämän nimenomaisen viinin vastuullisuus kiinnostaa enemmänkin, postauksen lopussa kerrotaan aiheesta tarkemmin..

*

Ravitsemusasiat ovat sen verran henkilökohtaisia juttuja, että niitä voi olla vaikea ryhtyä äkkiseltään muuttamaan kovin radikaalisti, mutta jo pienetkin muutokset vastuullisempaan ruokavalioon ovat askeleita oikeaan suuntaan. Kaikki ruokavaliot eivät sovi kaikille ja sekasyöjästä vegaaniksi loikkaaminen voi tuntua monelle liian suurelta muutokselta kertaheitolla.

Aika usein ruokaan ja juomaan liittyvien päätösten takana painaa silti puhtaasti tottumus: kun on tottunut syömään, juomaan ja kokkaamaan tietyllä tavalla ja kuluttamaan tietynlaisia ruokia ja juomia, voi näiden rutiinien muuttaminen tuntua työläältä ja vaikealtakin. Toisaalta valintoja rajoittavat monesti myös ennakkoluulot: ajatellaan, ettei kasvipohjainen ruoka voi pitää nälkää loitolla tai maistua hyvältä tai että sen valmistaminen on jotenkin monimutkaisempaa. Väitän, että kaikki nämä kuvitelmat on helppo todistaa vääriksi, jos vain on valmis avartamaan omaa ajatteluaan ja kokeilemaan uutta.

No, mistä sitä sitten tietäisi, mitkä todellisuudessa ovat ympäristölle parempia valintoja? Usein yksittäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia on vaikeaa vertailla keskenään: suosiako suomalaisessa kasvihuoneessa kasvatettua vaiko kauempana luonnollisemmin kasvanutta, mutta pitkän matkan takaa tänne lennätettyä kasvista? Valitako luomua vai Reilua kauppaa? Harvaan näistä kysymyksistä on yksiselitteisen oikeita vastauksia, mutta loppujen lopuksi aika yksinkertaisten vinkkien avulla on helppo pienentää omaa päästökuormaansa merkittävästi.

Olen koonnut tähän postaukseen perustietoutta sekä yksinkertaisia niksejä, joiden avulla omia kauppareissuja ja ruokailutottumuksia voi viedä entistä vastuullisempaan suuntaan. Haastattelin juttua varten myös Satokausikalenterin kehittänyttä Samuli Karjulaa, jonka kanssa oli todella inspiroivaa keskustella aiheesta. Hän myös vinkkasi kiinnostuneille lisälukemistoksi Saa syödä -sivustoa sekä Luonnonvarakeskuksen tilastoja, joita olen myös käyttänyt tämän jutun koostamisessa tukena.

Tiivistäisin itse ruokailuun liittyvien ympäristövaikutusten karsimisen kolmeen pääkohtaan: ruokahävikin minimoimiseen, eläinperäisten tuotteiden vähentämiseen sekä tuotteiden alkuperän, kuljetuksen ja pakkaamisen optimoimiseen ympäristön huomioivalla tavalla. Mutta mennään itse asiaan! Ja jos tulee mieleen vielä jotakin täydennettävää, niin kommenttiboksin puolella saa mieluusti jakaa lisää vinkkejä!

MINIMOI RUOKAHÄVIKKI

Kun puhutaan ruokaan liittyvästä vastuullisuudesta, moni ei tule edes ajatelleeksi, että on olemassa vielä yksi paljon tärkeämpikin seikka kuin se, mitä laitat suuhusi. Kaikkein suurin synti vastuullisuuden näkökulmasta on nimittäin heittää ruokaa pois. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä, joten jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Ja sitten se pommi… Suomessa menee vuosittain 400 miljoonaa (!) kiloa ruokaa roskiin – ja eniten ruokaa menee hukkaan nimenomaan kotitalouksissa. Tällaisten lukujen rinnalla kurkun suojamuovista tai appelsiinin kuljetuspäästöistä murehtiminen tuntuu jokseenkin marginaaliselta, etenkin kun kuljetuksen ja pakkauksen vaikutus lopputuotteen ympäristövaikutuksesta on keskimäärin vain muutamia prosentteja. Siksi kaikkein tärkeintä onkin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ruokaa ei joutuisi laittamaan ollenkaan roskiin.

Miksi ruokaa sitten joudutaa heittämään niin valtavia määriä pois? Sitä valmistetaan liikaa, sitä ostetaan liikaa ja se on liian halpaa siitä näkökulmasta, että suurimmalla osalla meistä on varaa jättää ruokaa syömättä ja antaa sen pilaantua. Ruokahävikin vähentäminen on paitsi tehokas keino pienentää omaa hiilijalanjälkeään, se on myös tehokas keino vaikuttaa laajemmassa mittakaavassa. Koska yksi ongelma on, että ostamme ruokaa liikaa, sitä myös valmistetaan liikaa. Jos ostamme vain sen verran kuin oikeasti tarvitsemme, kokonaisuudessaan ostetun ruoan määrä vähenee ja heijastuu sitä kautta suoraan tuotantoon, sillä valmistusmääriä pienennetään, jos tuote ei mene kaupaksi. Palaute kulkeutuu siis ketjussa ongelman alkulähteille ja vaikuttaa siten koko ruokateollisuuteen.

♥ Älä osta liikaa ruokaa. Moni ostaa ruokaa yksinkertaisesti liian paljon tarpeisiinsa nähden ja tästä syystä sitä myös menee pilalle. Osta vain sen verran kuin oikeasti tarvitset ja tee vaikka vähän useampi kauppareissu tarvittaessa viikon varrella.

♥ Syö suunnitelmallisemmin. Usein ruokahävikkiä pääsee syntymään, kun kaupassa ja jääkaapilla ei ollenkaan mietitä kokonaisuutta. Mitä kaapista jo löytyy, mikä pilaantuu nopeimmin tai miten jämät voisi hyödyntää? Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta jo pelkästään jääkaappiin säännöllisesti vilkaisemalla ja hieman tulevan viikon ruokaideoita miettimällä voi vähentää merkittävästi hävikkiä.

♥ Tee ostoslista. Tarkista ennen kauppaan lähtöä, mitä sinulla jo on ja mitä vielä tarvitset. Ostoslista auttaa muistamaan, mitä pitikään ostaa, mutta auttaa myös vähentämään turhia päällekkäisyyksiä ja heräteostoksia. Älä hamstraa tarjoustuotteita, jos et tiedä, mitä niistä valmistaisit.

♥ Vältä ruokaostosten tekoa nälkäisenä. Vatsan kurniessa tulee usein tehtyä harkitsemattomia heräteostoksia sekä ostettua paljon enemmän kuin tarvitsisi. Kaupat on usein suunniteltu heräteostoksiin houkutteleviksi.

♥ Tarkista päiväykset. Mieti jo kaupassa, ehditkö käyttää tuotteet ennen niiden pilaantumista. Harkitse tarkkaan paljoustarjouksien kohdalla, jos tuote on helposti pilaantuva. Muista myös kotona tsekkailla jääkaapista tuotteiden parasta ennen -päiväyksiä. Kannattaa huomioida, että parasta ennen -päiväys on vain suuntaa antava ja moni tuote on käyttökelpoinen vielä sen jälkeenkin. Yleensä jo ulkonäkö, haju tai viimeistään maku paljastaa, jos tuote on pilaantunut, mutta jos siinä ei vaikuta olevan mitään vikaa, sen voi aivan hyvin vielä syödä. Monet tuotteet voi pakastaa, jos niitä ei ehdikään käyttää ennen päiväyksen umpeutumista. Muista kuitenkin myös tyhjentää pakastinta aina silloin tällöin, sillä ruoka ei sielläkään säily loputtomiin.

♥ Suosi pienempiä pakkauskokoja. Ennen uskottiin, että suuret säästöpakkaukset olivat ekologisempi vaihtoehto, koska niiden avulla voidaan välttää turhaa pakkausjätettä. Todellisuudessa pakkausjätteen määrä on kuitenkin marginaalisen pieni ongelma siihen nähden, että ruokaa menee pilalle ja roskikseen. Valitse siis ennemmin pakkauskoko todellisen tarpeesi mukaan.

♥ Osta hedelmät irtotuotteina. Valmispakkauksessa yksikin homeinen hedelmä voi pilata useamman.

♥ Järjestä jääkaappisi. Kannattaa sijoittaa nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistaa käyttää ne ajoissa. Älä avaa uutta pakkausta, ennen kuin edellinen on syöty loppuun.

♥ Harkitse annoskokoa. Moni tekee yksinkertaisesti liian suuria annoksia ruokaa, jolloin osa jää syömättä. Toisaalta ruokaa voi tarkoituksella tehdä kerralla isomman satsin, jolloin siitä puolestaan saa syötävää useammaksi ruokailukerraksi valmiiksi jääkaappiin tai pakkaseen. Jos tuntuu, että ruoan määrä tulee usein arvioitua väärin, käytä apuna annoslaskuria, joka auttaa mitoittamaan tarpeen realistisemmin. Jos tapanasi on hamstrata ravintolan buffetissa, ota ennemmin aluksi vähäsen ja santsaa vasta sitten, kun tiedät, jaksatko syödä vielä lisää. Myös ravintolassa voi pyytää loppuosaa annoksesta mukaan, jos et jaksa syödä kaikkea. Jos puolestaan juhlista on jäänyt yli kakkua tai muita herkkuja, ilahduta esimerkiksi naapuria herkullisella yllätyksellä tai kutsu kaveri rääppiäisiin.

♥ Hyödynnä ruoantähteet. Ota edellispäivän jämät seuraavana päivänä evääksi töihin. Tähteistä voi myös saada loihdittua kokonaan uusia herkkuja. Esimerkiksi Marttojen nettisivuilla on hyviä vinkkejä siihen, mitä kaikkea ruoantähteistä voi taikoa.

♥ Etsi ideoita reseptihaulla. Jos kaapissasi on jotakin pian pilaantuvaa, mutta et tiedä, mitä siitä kokkaisit, kokeile avuksi reseptihakua. Voit syöttää palveluun useammankin raaka-aineen ja se etsii sinulle reseptejä, joiden kautta voit hyödyntää ne. Reseptihaku on myös mainio keino keksiä uudenlaista kokattavaa tuttujen reseptien rinnalle ja monipuolistaa siten omaa ruokavaliota.

SUOSI KASVIPERÄISTÄ RUOKAA

Jos mietitään, mistä ihmisen aiheuttamat päästöt ja ympäristövaikutukset pääpiirteittäin aiheutuvat, kolme suurinta ympäristövaikutusten aiheuttajaa ovat syöminen, asuminen ja liikkuminen. Ruoan osuus kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin kolmanneksen ja käytännössä se on mainitusta kolmesta yleensä myös se, johon on kaikkein helpointa vaikuttaa.

Suuri osa ruoan ympäristövaikutuksista korjautuisi sillä, että ihmiset vähentäisivät merkittävästi lihan ja maitotuotteiden kulutusta ja söisivät enemmän kasviksia. Kasviperäisen ruoan ympäristövaikutus on noin viisinkertaisesti pienempi kuin eläinperäisen, ja se tekee myös kasviperäisestä ruoasta aiheutuvan hävikin huomattavasti eläinperäistä pienemmäksi ongelmaksi ympäristölle. Nämä suhdeluvut antavat osviittaa, että jos pystyy edes puolittamaan syömänsä lihan määrän, se vaikuttaa jo melkoisesti omien ruokailutottumusten ympäristövaikutuksiin. Vaikka luvuilla pelailu saattaa tuntua pipertelyltä, kannattaa muistaa, että suomalaiset ovat yksi eniten päästöjä aiheuttavista kansoista, joten jos pystyy esimerkiksi puolittamaan omasta ruokailustaan aiheutuvat päästöt, se tarkoittaa jo melkein 20% pudotusta koko hiilijalanjäljessä ja se ei olekaan enää mikään ihan pieni luku.

Jo se, että ylipäänsä mietit ruokasi vastuullisuutta, kertoo, että olet keskivertoa tiedostavampi tyyppi. Kun muutoksen pitää lähteä jostakin, ruoka on sellainen aika helppo ja konkreettinen asia, mistä aloittaa tinkimättä kuitenkaan elämänlaadusta. Tosiasiassa, esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavaliossa todennäköisesti tuo jopa enemmän positiivisia vaikutuksia elämään ihan vain terveydenkin näkökulmasta. Usein puhutaan siitä, mistä kaikesta pitää luopua, mutta ehkäpä asiaa voisikin tarkastella toisenlaisesta näkökulmasta: vastuullisempi ruoka on yleensä myös terveellisempää ja sitä kautta parempi valinta sekä ympäristölle että meille itsellemme.

Alle 10% suomalaisista syö ravitsemussuosituksissa suositellun puoli kiloa kasviksia päivässä. Voisi siis ajatella, että kasvisten määrää ruokavaliossa kannattaisi lisätä jo ihan vain kansanterveydellisistä syistä ja kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymisen ympäristövaikutukset olisivat siinä rinnalla vain mukava plussa. Mielenkiintoista on myös, että ravitsemussuosituksissa suositellaan syömään punaista lihaa enintään 500g viikossa, mikä tekee vuodessa 26kg per suomalainen. Todellisuudessa keskivertosuomalainen söi viime vuonna keskimäärin yli 80kg lihaa. Miten tähän on tultu? Nykyiset ruokailutottumukset vievät tuhoon niin terveytemme kuin ympäristönkin. Kasvispainotteista ruokavaliota voisi siis ajatella voittona sekä yksilön että koko maapallon näkökulmasta.

♥ Löydä uusi asenne. Älä mieti, mistä joudut luopumaan, vaan ajattele mitä saavutat lisäämällä kasvisten määrää ruokavaliossasi. Kun syöt monipuolisemmin, paremmin ja terveellisemmin, todennäköisesti myös voit paremmin.

♥ Vähennä edes. Vaikka tuntuisi, ettet pysty luopumaan lihasta kokonaan, jo vähentäminen on askel oikeaan suuntaan. Jos olet aiemmin syönyt lihaa päivittäin, voi olla haastavaa muuttaa ruokavalio yhdellä kertarysäyksellä. Mieti voisiko lihapäiviä olla viikossa seitsemän sijaan vaikka vain yksi tai kaksi. Ja jos syöt lihaa, suosi luomua tai riistaa.

♥ Älä stressaa proteiinista. Tänä päivänä proteiinin saannista kohkataan aivan kohtuuttoman paljon ja vaikka se onkin tärkeä ravintoaine terveyden kannalta, harva tarvitsee samoja määriä proteiinia arjessaan kuin huippu-urheilija. Sitä paitsi tänä päivänä on monia huippu-urheilijoitakin, jotka noudattavat vegaanista ruokavaliota. Kasvispainotteisesti syövän on toki hyvä huolehtia, että proteiinia saa riittävästi, mutta sitä saa myös kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä ja viljoista. Nykyään tarjolla on myös valtavan helppoja ja herkullisia kasviproteiinin lähteitä kuten nyhtökauraa, härkistä, tofua sekä muita hyvänmakuisia kasviproteiinivalmisteita. On oikeastaan aika hassua, että kasvissyöjien proteiinin ja B12-vitamiinin puute on niin valtavan suuri keskustelun aihe, kun kuvittelisi, että suurempi ongelma olisi, että suomalaiset syövät keskimäärin yli kaksinkertaisesti suositusten verran punaista lihaa ja vain alle 10% syö suositusten mukaisesti kasviksia. Miksi emme ole huolissamme niistä kaikista vitamiineista, jotka kaikilta näiltä hyvin vähän kasviksia syöviltä jäävät saamatta tai punaisen lihan liiallisen syömisen aiheuttamista, tutkitusti haitallisista terveysvaikutuksista? Asioita voi tarkastella monelta eri näkökantilta.

♥ Ota avuksesi Satokausikalenteri. Yksi oiva apuväline vastuullisempien ruokavalintojen tueksi on Satokausikalenteri, joka auttaa rakentamaan omaa ruokavaliota sesongin mukaisten kasvisten ympärille. Se on paitsi inspiroiva ideapankki ruokaostoksille, myös täynnä kiinnostavaa ravintotietoutta, vinkkejä kasvisten käyttöön ja ruoanlaittoon sekä vaikka mitä – siis kerrassaan uskomaton tietopaketti! Satokausiajattelu lähestyy ruokaa ympäristön lähtökohdista, mutta auttaa myös omaksumaan uudenlaista näkökulmaa ruoanlaittoon. Kun ajatus ruoan valmistukseen alkaa kasvisten valinnasta, ne ovatkin yhtäkkiä ruoanlaiton keskiössä ja ateriat rakentuvat luonnollisella tavalla kasvisten ympärille sen sijaan, että niiden rooli kokonaisuudessa olisi toimia vain lisukkeena.

♥ Opettele valmistamaan kasvisruokaa. Monen mielikuvat kasvisruoasta mauttomana tai pahana perustuvat lähinnä siihen, että ei joko itse osata valmistaa sitä tai käsitys pohjaa johonkin yksittäiseen huonoon kokemukseen. Mistä tahansa ruoasta (myös lihasta) voi saada pahaa tai mautonta, jos sitä ei osaa maustaa tai valmistaa. Ethän syö jauhelihaakaan raakana paketista valmistamatta ja maustamatta sitä? Jos omat ideat ovat herkullisen kasvisruoan suhteen vähissä, etsi netistä tai keittokirjoista reseptejä tai pyydä vaikka kaverilta vinkkejä kotikeittiöön. On myös ihan puuta heinää, että kasvisruoalla ei saisi vatsaansa kylläiseksi. Jos ruokailusta jää nälkä, syö enemmän.

♥ Poimi talteen muiden ruokakulttuurien niksit. Monissa maailman ruokakulttuureissa ja etenkin aasialaisessa keittiössä syödään todella paljon kasvisruokaa. Hyödynnä ideoita muiden ruokakulttuurien toimivista tavoista maustaa ja valmistaa kasvisruokaa.

♥ Hyödynnä kasviksia monipuolisemmin. Moni ostaa kaupan hedelmä- ja vihannesosastolta aina niitä samoja asioita. Astu kauppaan kokeellisemmalla mielialalla ja inspiroidu sesongin kasviksista vaikkapa juuri Satokausikalenterin avulla. Sen sijaan, että murehdit, onko ekologisempaa valita kaukaa Suomeen asti raahattua vai kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, mieti voisitko sittenkin jättää tomaatit kokonaan kauppaan ja ostaa jotakin ihan muuta, joka on parhaimmillaan juuri tässä sesongissa. Mitäpä jos tekisitkin kaalilaatikkoa, sienipastaa tai punajuurisosekeittoa. Jopa hedelmäosasto saattaa yllättää, sillä kaupoista löytyy esimerkiksi edelleen marraskuussa kotimaisia omenoita ja päärynöitä.

♥ Sekoita rutiineja. Ruokaupassa usein kiire ja rutiinit ohjaavat ostopäätöksiä ja helposti sitä urautuu ostamaan aina samoja ruokia. Joskus uusien ajatusten omaksumiseen auttaa vaikkapa niinkin yksinkertainen kikka, että kiertää ruokakaupan eri päin normaaliin kiertoreittiin nähden. Voit myös kokeilla keksiä muita haasteita itsellesi kauppareissulla kuten, että hedelmä- ja vihannesosastolta ei saa poistua, ennen kuin ostoskorin pohja on täynnä kasviksia.

♥ Vähennä maitotuotteiden käyttöä. Maitotuotteiden vähentämisen ei tarvitse tarkoittaa luopumista oikeastaan mistään. Kahvimaidolle ja ruokakermalle löytyy todella maukkaita vaihtoehtoja myös kasvikunnan tuotevalikoimasta ja useimmat kasvimaidoista soveltuvat ruoanlaittoon siinä, missä tavallinen maito ja kermakin. Aamupalasmoothie maistuu aivan yhtä hyvältä (tai jopa paremmalta) mantelimaitoon tai kauramaitoon surautettuna ja kasvipohjaisten ruokakermojen maussa en itse huomaa edes mitään eroa verrattuna perinteiseen. Juuston valmistaminen kuluttaa erityisen paljon maitoa, joten vaikka et haluaisi luopua juustosta kokonaan, mieti voisiko sen jättää vaikka vain erityisten herkkuhetkien ylellisyydeksi?

♥ Vaihda kananmunat luomuun. Jos syöt kananmunia, suosi luomua ja lähituotantoa. Monissa kaupungeissa on myös kaikenlaisia ruokarinkejä, joiden kautta munia saa tilattua vaikkapa suoraan vastuulliselta lähikanalalta.

♥ Suosi kotimaista kalaa lihan sijaan. Kalan ympäristövaikutus on huomattavasti pienempi kuin lihatuotteilla – etenkin, kun puhutaan kotimaisesta luonnonkalasta. Kalalla on myös hyviä terveysvaikutuksia, joten sitä jopa suositellaan syötäväksi pari kertaa viikossa ravintoarvojen näkökulmasta.

ALKUPERÄ, KULJETUS JA PAKKAUKSET

Ruoan ympäristövaikutuksista puhuttaessa nostetaan usein keskusteluun myös tuotteiden pakkausmateriaalit ja kuljetus. Vaikka muovien määrä saattaa kauhistuttaa ja raaka-aineiden rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa kasvattaa sinänsä ”vihreänkin” tuotteen päästöjä, kokonaisuutta ei voi arvioida vain näiden asioiden valossa. Todellisuudessa niiden merkitys kokonaispäästöjen määrässä on kohtalaisen pieni, vain muutaman prosentin luokkaa, joten ei ehkä kannata menettää yöuniaan, vaikka tykkäisikin joskus herkutella appelsiineilla tai muovirasiaan pakatulla silmusalaatilla. Edelleenkin kaikkein suurin ongelma on ruokahävikki ja tutkimuksen mukaan esimerkiksi jo puolikkaan ruispalaleivän tai yhden kinkkusiivun päätyminen haaskuuseen aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen kuin pakkausten valmistus ja jätehuolto. Toisaalta myös terveellisen kasvikunnan tuotteen kasvatus voi olla ympäristölle kuormittavaa, jos homma lähtee niin sanotusti lapasesta. Esimerkiksi avokadon ympäristövaikutus pistää miettimään, että ehkä niitä ei kannata ostella ainakaan ihan joka päivä.

Vaikka pakkausmateriaalien ja kuljetuksesta aiheutuvien päästöjen merkitys yksittäisen tuotteen kokonaispäästöissä onkin pieni, voimme silti vaikuttaa itse aiheuttamaamme jätekuormaan ja hiilijalanjälkeen valitsemalla ekologisempia vaihtoehtoja. Maailma hukkuu muoviin ja vaikka ongelman ydin ei olekaan täällä Pohjoismaissa, on silti parempi välttää turhaa roskaa ja valita esmerkiksi pakkaamattomia tai kevyemmin pakattuja tuotteita silloin, kun niitä on saatavilla.

♥ Vältä turhaa muovia. Moni tuote on pakattu ihan turhaan moninkertaisiin kääreisiin tai muoviin. Paketoinnin taustalla saattaa olla joissakin tapauksissa myös säilyvyyteen liittyviä järkisyitä, mutta kannattaa pyrkiä valitsemaan tuotteita, joissa turha muovi- ja käärepaperiroska on minimoitu. Suosi irtomyynnissä olevia hedelmiä ja vihanneksia ja esimerkiksi kauppahalleissa myydään yleensä kasvikset irtona. Mieti myös, tarvitseeko hedelmiä tai vihanneksia välttämättä pakata pieneen kertakäyttöpussiin. Itse ostan nykyisin irtovihannekset ja -hedelmät kokonaan ilman pussia. Toinen vaihtoehto voi olla uudelleenkäytettävä ja pestävä kestopussi, jollaisia voi ostaa valmiina (esimerkiksi täältä, täältä, täältä tai täältä) tai tehdä itse kierrätysmateriaaleista – ruokakaupoissa myytävät kestopussit ovat usein synteettistä materiaalia eli muovia nekin. Pidän myös aina mahdollisuuksien mukaan matkassa omaa kauppakassia, jotta ei tarvitsisi ostaa ylimääräisiä muovipusseja. Sama pätee muuten myös muihin kuin ruokaostoksiin. Uusiokäytä kertyneet pussit uudelleen roskapusseina.

♥ Suosi lähellä tuotettua ja sesongin mukaista. Mitä kauempaa tuote ruokakauppaasi matkustaa, sitä suuremmat ovat sen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Suosi myös sesonkiajattelua: vihannekset ja hedelmät ovat satokausien aikaan parhaimmillaan ja halvimmillaan, eikä niiden kasvatukseen ole silloin tarvittu hillittömiä määriä energiaa. Satokausikalenteri auttaa sesongin mukaisten kasvisten löytämisessä. Myös esimerkiksi viinin ympäristövaikutukseen vaikuttaa se, missä se on valmistettu. Euroopassa tuotettu juoma aiheuttaa jo tänne Suomeen kuljettamisensa kautta huomattavasti vähemmän päästöjä kuin vaikkapa australialainen, eteläafrikkalainen tai argentiinalainen.

♥ Suosi luomua ja Reilua kauppaa. Aina ei ole helppoa tehdä monenlaisten vaihtoehtojen joukosta niitä parhaita valintoja, kun eri sertifikaatteja ja arvoja on vaikea vertailla keskenään. Jos tuotteesta kuitenkin on olemassa kaksi taustoiltaan aika samantyyppistä ja samalta suunnalta tulevaa vaihtoehtoa, on yleensä vastuullisempi valinta poimia ostoskoriin luomua tai Reilun kaupan tuotteita.

♥ Kierrätä jätteet. Lajittele tuotepakkaukset ja roskat asianmukaisesti eritellen ne omiin kierrätyspisteisiinsä.

*

Tästä paisuikin melkoinen eepos, vaikka piti ihan vain antaa ”pari vinkkiä”… Toivottavasti ideoista on iloa teille ja juttua saa mieluusti täydentää omilla nikseillä kommenttiosiossa. Huomautan kuitenkin, että koska postaus on toteutettu yhteistyössä Perlago Sgàjo -viinin kanssa, Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida. Muut kommentit ovat kuitenkin lämpimästi tervetulleita!

Tietoa Perlage Sgàjo -luomuviinistä

Perlage Sgàjo -viini tulee Trevison arvostetulta viinialueelta Pohjois-Italiassa ja tarkemmin Nardin perinteikkäältä perhetilalta, jonka kaikki viinit ovat luomu- ja vegaanisertifioituja. Yrityksen tärkeimpiä arvoja on vastuullisuus sekä kunnioitus luontoa kohtaan, mikä onkin ihan kaiken heidän tekemisensä keskiössä: viinitarhoilla ei käytetä mitään keinotekoisia lannoitteita, rypäleet kerätään käsin, yrityksessä tarvittava sähkö tuotetaan aurinkoenergialla ja koko tuotantoprosessi on laitteistoista viiniin ja pakkausmateriaaleista etikettien liimoihin täysin vegaaninen.

Ja mikä parasta, tämä viini on myös erinomaisen hyvää ja korkealaatuista: Perlage Sgàjon proseccot ovat voittaneet lukuisia palkintoja ja mainintoja kansainvälisissä kilpailuissa sekä lehdissä. Ja tämän kuivien proseccojen ystävän makunystyröissä Perlage Sgàjo Extra Dry oli tosiaankin kiitosta niittäneen maineensa veroista – samainen viini on muuten myös Ida365:n suosikki.

Lisää luettavaa paremmista valinnoista arjessa

Jos vastuullisuusasiat kiinnostavat enemmänkin, katso myös nämä postaukset:

♥ Arjen pieniä ekotekoja vaatekaapilla: 26 vinkkiä ja ideaa

♥ Ekologinen sähkösopimus ja 10 keinoa vastuullisempaan sähkönkulutukseen

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: I love food, koti, Mietteitä elämästä, Ruoka, yhteistyö

Categorised in: Elämä, Koti