Ystävän koti: Teron vehreä keidas keskellä Helsinkiä

Käsi ylös kaikki te, jotka olette haaveilleet omasta kasvi- tai viherhuoneesta? Pääsin kameroineni kylään ystäväni Teron luo jo jonkin aikaa sitten, kun ulkona vielä vihersi. Jutun toteutukseen pääsin jälkijunassa vasta nyt, mutta tämähän on oikein passeli hetki kurkistaa Teron kauniiseen kotiin, sillä veikkaan, että viherterapia on juuri tässä lumisen tammikuun keskellä oikein tervetullut piristys vaikka kuvienkin muodossa.

Muotoilija Tero Kuitusen nimi on vilahtanut täällä blogissa aiemminkin hänen suunnittelemiensa tuotteiden kautta ja nähtiinpä Teron taidonnäyte myös viime kesän ihanassa Fiskars Summer House -näyttelyssä, sillä hän oli suunnitellut yhden näyttelyn huoneista. Itse asiassa on aika hauskaa, että minun ja Teron historia ulottuu yli 10 vuoden taakse ihan ensimmäisiin hetkiini Helsingissä. Törmäsimme yhteisten kavereiden kautta Helsingin yössä varmaan lähes joka viikko edesmenneen Redrumin legendaarisella Misfits-klubilla – kuka muistaa nuo jokaviikkoiset torstaibailut? Silloin meistä ei varmaan kumpikaan arvannut, että työkuvioiden kautta tulisimme toisiamme vastaan vielä lukemattomia kertoja tulevaisuudessa vuosien päästä. Aika hauskaa!

Aalto-yliopistosta aikanaan valmistunut Tero työskentelee tosiaan nykyisin muotoilijana ja asuu puolisonsa kanssa Helsingin Hermannissa. Kaksikko on viihtynyt 36m2-neliöisessä yksiössään jo 7 vuoden ajan, eikä ihme sillä asunto on todellinen tilaihme, suurten ikkunoidensa ansiosta mukavan valoisa, siinä on erittäin toimiva pohja ja ylellisenä bonuksena kämpässä on 10 neliön kokoinen lasitettu parveke, joka on kesäisin kuin yksi ylimääräinen huone lisää. Rauhallisella alueella sijaitsevaa taloa ympäröivät puut tekevät siitä myös ihanan vehreän – kuin olisi oma puutarha ympärillä.

Parasta Teron mielestä asunnossa ovatkin juuri isot ikkunat sekä niistä avautuva näkymä: kesäisin puita ja vehreyttä ja talvisin mukava maalaismaisema. ”Tässä asunnossa tuntuu kuin ei oikeastaan edes asuisi Helsingissä”, Tero toteaa. Viihtyisästä näkymästään huolimatta koti on aivan raitiolinjojen ja hyvien kulkuyhteyksien äärellä sekä kivenheiton päässä Kallion hulinasta.

Tero kertoo toimivansa sisustajana fiilispohjalta ja yhdistelee omassa sisustustyylissään skandinaavisen pelkistettyä tyyliä ja vintage-esineitä sekä käyttää espanjalaishenkiseen tyyliin rohkeasti värejä. Sisustusideoita hän poimii esimerkiksi Espanjan Architectural Digest -lehdestä, jossa värejä käytetään skandinaavista tyyliä runsaammin ja yllättävämmin. ”Suomalainen sisustustyyli ja värimaailma on usein kovin hillitty ja hallittu, joten ulkomaisista lehdistä saa vähän villimpää inspiraatiota”, Tero vinkkaa.

Pariskunnan koti on todellinen vanhojen esineiden aarreaitta ja Tero kertookin pitävänsä siitä, että esineillä on tarinaa kerrottavanaan. Hän ostaa harvemmin tavaroita tai kalusteita suoraan kaupasta ja suurin osa kodin esineistä onkin löytynyt vintage-liikkeistä, päätynyt kierrätettynä heille milloin mistäkin tai saatu perheeltä. ”Pidän kerroksellisuudesta ja siitä, että kotia ei edes yritetä tehdä valmiiksi kerralla, vaan rakennetaan pikkuhiljaa kokonaisuutta”, Tero kuvailee. ”Sisustustyylini on sekoitus vanhaa ja uutta. Tykkään paljon väreistä omassa työssäni ja se näkyy myös kotimme sisustuksessa.”

Freelancer-muotoilijana työskentelevä Tero pääsee oikeastaan sisustamaan myös työn puolesta, sillä hän tekee sisustusmuotoilun lisäksi myös paljon tila- ja näyttelykonsepteja sekä kuratointia. ”Muotoilun ja taiteen yhdistäminen kiinnostaa minua ja se näkyy myös omassa työssäni. Teen paljon yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa ja monet omistakin töistäni muistuttavat enemmän taide-esineitä kuin massatuotantoa”, Tero kuvailee.

Hänen oma suunnittelufilosofiansa mukailee collectable design -ajatusmaailmaa, jossa design lähestyy jo taidetta. ”Collectable designin ajatus on, että tuotteet ovat tavalla tai toisella uniikkeja. Tuote voi olla kuin veistos, mutta sillä on kuitenkin jokin käytännöllinen funktio”, Tero selittää. ”Omassa tyylissäni leikkisyys on tärkeää ja haluan rikkoa perinteistä ajatusta siitä, mitä skandinaavinen muotoilu on. Se voi olla myös värikästä, leikkisää ja hauskaa.” Nämä elementit näkyvät Teron omassakin kodissa, jossa on paljon hauskoja yksityiskohtia, yllättäviä väriyhdistelmiä sekä luonnollisesti myös hänen itse suunnittelemiaan sisustusesineitä.

Oma koti on Terolle todella tärkeä paikka, missä pitää voida rentoutua. ”Etenkin pitkän ja kylmän talven aikana kotona tulee vietettyä erityisen paljon aikaa. Rakastan laittaa ruokaa – se on minulle terapeuttista. Tykkään kutsua ihmisiä kylään ja järjestää kekkereitä. Minulle koti on ehdottomasti myös sellainen paikka, missä tavataan muita ihmisiä”, Tero mainitsee.

Vehreyttä kotiin tuovat kesäaikaan erityisesti parveketta ympäröivät puut, mutta myös lasiseinien sisäpuolella kasvaa kesäisin oma pieni palsta istutuslaatikoissa, joihin on istutettu muun muassa tomaatteja ja salaattia. Talvella kodin vehreästä tunnelmasta pitävät huolta viherkasvit sekä vihreäksi maalattu makuuhuoneen seinä. ”En ole kovin hyvä viherpeukalo, mutta pidän kovasti kasveista ja olen onnistunut aika hyvin pitämään niitä hengissäkin. Minulle on tärkeää, että kotona on paljon viherkasveja.”

Kasveilla kuvitettu vanha opetustaulu on peräisin koulun jäämistöstä – puoliso pelasti sen aikanaan roskistuomiolta ja nappasi talteen.

String-hyllykkö löytyi tukholmalaisesta antiikkiliikkeestä työmatkalla. Myös messinkinen lamppu on kirpputorilöytö jostakin suomalaisesta pikkukaupungista ja maksoi vain vitosen.

Terolle ja hänen puolisolleen on vähän sattuman kautta tullut tavaksi keräillä kaikenlaisia hauskoja pariskuntia esineinä ja kuvina. Tämä liikuttava posliiniesine on löytynyt kirpputorilta.

Artekin vanhoihin tuoleihin liittyy hauska tarina: päällystetyt tuolit löytyivät aikanaan Taideteollisen korkeakoulun tiloissa olleesta antiikkiliikkeestä. Kaupat oli jo sovittu, kun myyjä tulikin katumapäälle. Hän ei sittenkään olisi halunnut luopua tuoleista ja asiasta käytiin pientä vääntöä. Lopulta Tero kuitenkin sai tahtonsa läpi ja kaupat tehtiin, kuten näkyy.

Pieni sohvapöytä on Teron omaa designia ja oli itse asiassa hänen päättötyönsä TAIKista. Pöytä oli myös vuonna 2013 esillä Habitaren Eco Design -näyttelyssä ja voitti itse asiassa messujen kilpailunäyttelyssä toisen palkinnon. Vintage-sohva sen sijaan löytyi opiskeluaikoina: Tero bongasi TAIKin puupajalta aivan pommikunnossa olevan vanhan sohvan ja ryhtyi kyselemään, kenelle se kuului. Huonokuntoista sohvaa oltiin jo heittämässä pois, joten Tero sai viedä sen mennessään. ”Kunostin sohvan itse Klaus Aallon avustuksella ja ostin uudet verhoilukankaat. Alkuperäinen verhoilu oli vihreä ja kangas oli aivan riekaleina, kun sain sohvan”, Tero kertoo. Päällepäin ei ehkä arvaisi, mutta 60-luvulta peräisin oleva sohva aukeaa vuoteeksi tarvittaessa.

Hassunkurisen puudelityynyn Tero löysi kertomansa mukaan keskellä pimeintä talvea, kun piipahti eräänä väsyneenä päivänä Kurvin Fidassa. Kaiken sen ankeuden keskellä söpö puudelipariskunta puhutteli, joten hän osti tyynyn hetken mielijohteesta. Ja toistuuhan siinä Teron ja hänen puolisonsa keräilemä pariskunta-teemakin.

Parvekkeen ikkunaa vasten roikkuvat kiinalaiset koristeet ovat myös kirpparilöytö.

Jätelavalta Kalliosta löytynyt matto luo parvekkeelle mukavalla tavalla huonemaisen tunnelman.

Parvekkeella sijaitseva massiivinen puupöytä löytyi vuosia sitten Barcelonasta kadulta. ”Barcelonassa on tapana, että tiettynä viikonpäivänä ihmiset voivat jättää kadulle huonekalujaan ja kierrättää niitä sillä tavoin. Löysin tämän pöydän oman kotikatumme varrelta tienposkesta. Halusin sen, joten raahasin sitä muutaman kymmenen metriä kotiovelle yksinäni, ettei kukaan muu saisi napattua sitä nenäni edestä. Kun palasimme Suomeen, halusimme tuoda pöydänkin mukanamme, joten ei auttanut kuin lähettää se rahtina Espanjasta asti”, Tero paljastaa. Siniset tuolit puolestaan löytyivät Helsingin kodin jätekatoksesta, minne joku oli ne hylännyt.

Tero on tehnyt parvekkeen puiset kukkalaatikot itse jostakin omasta projektistaan ylijääneestä puusta.

Vanha vitriinikaappi on isän tädin perintöä. ”Täti asui ennen Keski-Suomessa sellaisessa vanhassa koulussa, joka oli lapsena han maaginen ja vähän pelottavakin paikka. Rakennus oli täynnä antiikkia ja siellä taisi olla jotain porontaljojakin seinillä. Kun tätini lopulta muutti sieltä pois, olin mukana tyhjentämässä taloa. Vaikka olin vasta 13-vuotias, halusin palavasti tämän kaapin omakseni. Ymmärsin jo nuorena sen arvon: se on suomalaista käsityötä 1920-luvulta”, Tero kertoo. Kaapin päällä oleva veistos selällä makaavasta miehestä on Teron oma työ. Pronssiin valettu veistos on peräisin ajalta, kun hän asui Barcelonassa ja harjoitteli kuvanveistoa.

Hauska talon muotoinen säilytysrasia löytyi joskus tukholmalaisen halpisketjun hyllystä. ”Se oli niin sympaattinen, etten voinut vastustaa sitä. Säilytän siinä teepusseja”, Tero kertoo. Purnukan takana näkyy graafikkotuttavan tekemä kuva, jossa on myös taloja, joten purkki ja taulu löysivät sisustuksessa paikkansa toistensa rinnalta.

Tero tykkää suomalaisista design-klassikoista: vanha kahvipannu on kotimainen design-löytö ja Sarpanevan klassikkopadan hän puolestaan sai 30-vuotissynttärilahjaksi ystäviltään, jotka tietävät hänen rakastavan ruoanlaittoa.

Makuuhuoneen seinä oli pitkään edellisten asukkaiden jäljiltä mintunvihreä, mutta Tero maalasi sen viime keväänä hieman tummemmaksi. ”Sävyssä on metsän tavoin rauhoittava ja lämmin fiilis, joka sopii myös kauniisti ruskeisiin, puunvärisiin kalusteisiin. Pyörittelin pitkään eri värivaihtoehtoja, mutta vihreä tuntui lopulta ihanan rauhoittavalta”, Tero kertoo.

Punaiset raidat ja viidakkoteema eivät välttämättä perinteisesti kuuluisi yhteen, mutta Tero uskoo rohkeuteen sisustuksessa. Hänen sisustusneuvonsa kuuluukin: tee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, riko sääntöjä ja kokeile rohkeasti! ”Ei tätä yhdistelmää mitenkään sen kummemmin suunniteltu. Se vain syntyi itsekseen, kun yhdistin omasta mielestäni kiinnostavia asioita”, Tero tunnustaa.

Makuuhuoneen taulu on Tiitus Petäjäniemen teos ja se on ostettu Kuvataideakatemian joulumyyjäisistä. ”Taiteilijalla oli esillä paljon erilaisia pieniä teoksia, mutta tämän taulun hauskat maksamakkaratyypit kultaisilla naamoilla sekä pariskunta-teema tuntuivat omalta”, Tero naurahtaa. ”Kuvataideakatemian ja TAIKin joulumyyjäiset ovat mahtavia paikkoja tehdä edullisia ja kiinnostavia taidelöytöjä. Jo muutamalla kympillä voi löytää jotakin mielenkiintoista”, hän vinkkaa.

Myös tämä hauska pikkulamppu on löytynyt jonkun satunnaisen suomalaisen pikkukaupungin kirpputorilta. Teroa siinä viehättää hauska ilme ja yllättävyys.

Keittiön pyöreä pöytä on muutaman kympin kierrätyskeskuslöytö. Keraaminen lamppu puolestaan on Teron omaa designia Klaus ja Elina Aallon kanssa. Valaisin syntyi Helsinki Design Capital -vuonna ja niitä valmistettiin vain noin 10 kappaletta muutamassa eri värissä.

Ristipistoin tehty hevostaulu on Teron puolison kirpparilöytö ja toistaa hauskasti puudelityynyn ristipistoteemaa. Taulu soutelevasta pariskunnasta puolestaan on puolison äidin eläkepäivinään itse maalaama kopio Monet’n maalauksesta.

Punainen lamppu on löytö Habitatista vuosien takaa.

Yöpöydän virkaa toimittaa äidinäidin vanha pöytä, joka on peräisin 50-60-luvulta. Ruotsalainen klassikkokaluste löytyi mökiltä jostain venevaraston nurkasta ruostumasta ja Tero pelasti sen parempaan talteen. Tämä pöytä toimi myös aikanaan inspiraationlähteenä, kun Tero suunnitteli omaa lopputyötään TAIKissa.

Teron suunnittelema kaksiosainen mix & match -ruukku oli osa suurempaa projektia, jota hän teki Alvar Aallon suunnittelemaan Sunilan tehdasmiljööseen synnyinkaupungissaan Kotkassa. ”Järjestämäni näyttelyn miljöönä toimi sellainen mieletön villa, joka itse asiassa oli inspiraationi lähde näille ruukuillekin. Ideana on, että ruukkuja on kahta kokoa. Toinen on pienempi ja toinen suurempi ja päällimmänen ruukku lepää renkaan päällä pyöreällä pohjalla. Ne voi asetella oman mielensä mukaan tai sijoittaa ihan erikseenkin. Minua kiehtoo ja kiinnostaa koskettamisen teema ja se näkyy käyttämissäni materiaaleissa: käytän esimerkiksi paljon hapsuja, joiden läpi tekee mieli juoksuttaa sormia. Näissä ruukuissa puolestaan näkyy ihmisen kosketus ja se on minulle tärkeää. Käsityö on arvokasta ja olen siksi halunnut, että se näkyy ruukun pinnassa epätäydellisyytenä. Punasavi on myös minulle kiinnostava materiaali: siinä on houkutteleva pinta, kiva tuntu ja kaunis väri”, Tero kuvailee.

Tero kertoo, että he ovat hänen puolisonsa kanssa käyttäneet sisustukseen todella vähän rahaa. Melkein kaikki kalusteet ovat käytettyjä tai löydettyjä. ”Kallein hankintani on Ilmari Tapiovaaran Masemoiselle -tuoli. Tein yhteistyötä Ivana Helsingin pop up -shopin kanssa ja tämä tuoli oli osana liikkeen sisustusta. Kun putiikki sulki lopullisesti ovensa, lunastin tuolin omakseni”, hän paljastaa.

Eteisen valaisin löytyi aivan kotia vastapäätä sijaitsevalta kirpputorilta sopivasti muuton yhteydessä.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: design, Inspiraatioita, koti, sisustus, Ystävän kotona, ystävät

Categorised in: Koti