22/06/21

Seinäjoki – yllättävä kulttuurikohde kesäreissuille

1 35

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: SEINÄJOEN TAIDEHALLI & VISIT SEINÄJOKI

Seinäjoki ei välttämättä ole se ensimmäinen paikka, joka tulee mieleen, kun miettii, mikä voisi olla antoisa kulttuurikohde kesän Suomi-reissulle. Mutta lupaan teille, että tulette yllättymään positiivisesti, kunhan näette, mitä tuolla lakeuksien “pääkaupungilla” on tarjota taiteen ja kulttuurin ystäville! Pääsin nimittäin viime viikonloppuna yhteistyön tiimoilta tutustumaan kesäiseen Seinäjokeen ja ihastuin täysin. Uskokaa tai älkää, mutta helteisenä päivänä Seinäjoella tuntui kuin olisin ollut etelänmatkalla.

Jos taide ja arkkitehtuuri kiinnostavat, niin suosittelen lämpimästi visiittiä Seinäjoelle vaikkapa ohikulkumatkalla pistäytyen. Tosin tänä kesänä tarjolla on sellaisia helmiä, että mielestäni paikan päälle kannattaa matkata Etelä-Pohjanmaalle vaikkapa ihan varta vasten niitä kokemaan. Kokosin tähän postaukseen muutamia tärppejä Seinäjoen vierailulle – takaan, että näillä vinkeillä pääset näkemään Seinäjoen ihan uusin silmin!

Seinäjoen Taidehalli

Ensisijainen syy, miksi matkasin lakeuksille, oli Seinäjoen Taidehalli, joka sijaitsee 1890-luvulla rakennetussa Kalevan navetassa (joka tosin ei kaiketi koskaan päässyt käyttöön alkuperäisessä tarkoituksessaan). Rakennus on vuosien varrella käynyt läpi monenlaisia vaiheita, mutta vuoden 2020 alkupuolella se avattiin yleisölle taide- ja kulttuurikeskuksena. Valtava punatiilinen rakennus kätkee uumeniinsa siis myös Seinäjoen taidehallin sekä yhden upeimmista hetkeen näkemistäni taidenäyttelyistä. Taidehallin näyttelyihin pääsee muuten myös Museokortilla.

Anne Katrine Senstad – Radical Light – Elements VI

16.6.-4.9.2021

Kun astuin norjalaisen kuvataiteilijan Anne Katrine Senstadin “Radical Light – Elements VI” -näyttelyyn, olin pudota pyllylleni. Abstrakteista valoveistoksista ja mystisestä elektronisesta äänimaisemasta koostuva “Elements VI” -teos oli upea, hypnoottinen kokemus – tuntui, että olisin voinut jäädä tilaan tuntikausiksi. Lukemattomat neonvalopylväät teollisuushallia muistuttavassa tilassa ovat erityisen vaikuttava näky, kun ne kohtaa täydellisen odottamattomassa ympäristössä. Tätä en todellakaan olisi odottanut löytäväni navettarakennuksesta keskellä Etelä-Pohjanmaata. Valkoisen valon sävyt vaihtelevat jäisen sinertävästä pehmeän persikkaiseen ja tilassa pääsee vapaasti vaeltelemaan valopylväiden keskellä. Tämä pitää kokea itse! Sensory Chamber -teoksessa puolestaan valkoisilla suolakristalleilla täytettyyn altaaseen heijastetaan hypnoottisesti liikkuvia kuvia ja värejä – ja koko tila ja tunnelma muuttuu värien vaihtuessa. Näyttely oli UPEA kokemus, jolle kuvat ja sanat eivät tee oikeutta! Senstadin töitä on aiemmin nähty ympäri maailman ja muun muassa useissa biennaaleissa kuten maineikkaassa Venetsian Biennaalissa.

Pisto.
Anna-Karoliina Vainio, Ninni Luhtasaari, Anni Haunia, Ilai Elias Lehto & Erika Hirsimäki

16.6.-21.8. 2021

Seinäjoen Taidehallin toisessa näyttelysalissa puolestaan on esillä kotimaista tekstiilitaidetta nuorilta kiinnostavilta taiteilijoilta. Kalevan Navetan tiloissa toimii myös käsityötaidosta ammentava Taito Etelä-Pohjanmaa, mutta käsityö ja tekstiilit on osa myös verkatehtaana aikanaan toimineen rakennuksen historiaa. “Pisto.” -ryhmänäyttely on oodi käsityötaidolle ja kiinnostaville, tekstiiliä omintakeisesti käyttäville nuorille nykytaiteilijoille. Näyttely kokoaa yhteen viiden taiteilijan leikkisiä ja kekseliäitä töitä, jotka haastavat myös yhteiskunnallisesti. Mukana näyttelyssä on Anna-Karoliina Vainion, Ninni Luhtasaaren, Anni Haunian, Ilai Elias Lehdon ja Erika Hirsimäen töitä, joita olisi voinut jäädä tutkimaan ikuisiksi ajoiksi. Myös itse näyttelytila Vintti ansaitsee erityismaininnan: arkkitehtonisesti komeassa tilassa näkyvät kauniisti rakennuksen historialliset kerrostumat ja puupinnoin somistettu sali ja valtava pyöreä ikkuna tekevät tilasta jo itsessään vaikuttavan elämyksen.

Kalevan Navetta: kurssit ja tapahtumat

Kalevan Navetta on muutenkin tutustumisen arvoinen paikka: Seinäjoen Taidehallin lisäksi tiloissa toimivat mm. ravintola Äärellä, Taito Shop Seinäjoki, taidelainaamo Parsi sekä Seinäjoen Taitokeskus, joka järjestää tiloissa erilaisia kursseja ja tapahtumia.

Mekin pääsimme reissullamme osallistumaan elämykselliseen PISTO-taidetyöpajaan, jonka Seinäjoen Taidehalli järjesti yhdessä Taitokeskuksen kanssa. Taiteilija Anastasia Artemevan ohjaamassa työpajassa pääsimme kokeilemaan tekstiilitaiteen tekemistä itse, kun saimme tehtäväksi luoda kankaisen luonnosvihkon. “Luonnostelu” kankaalle kirjoen on keskittymistä sekä kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa: tekeminen on hidasta eikä kuvia voi pyyhkiä kumilla pois, mutta niitä voi halutessaan muokata. On myös kiinnostavaa, kuinka neulalla ja langalla merkintöjä tehdessä syntyy kankaan kääntöpuolelle ikään kuin “haamu” siitä, mitä näemme toisella puolella. Myös tällä kääntöpuolen varjokuvalla on hauska leikitellä. Ihastuin kirjontatöihin työpajan ansiosta ihan valtavasti: työskentely on kiireiselle mielelle ihanan meditatiivista puuhaa. Hurahdin oman luonnosvihkoni väkertämiseen niin antaumuksella, että olen jatkanut sen työstämistä vielä kotiin päästyänikin. Tämä oli todella inspiroiva kokemus!

Kannattaa tsekata Seinäjoen Taidehallin sivuilta myös kaikki näyttelyn oheistapahtumat, sillä tässä kesä-heinäkuun taitteessa on vielä luvassa muun muassa 30.6. Käsityöpiknik sekä muutama PISTO-työpaja vielä heinäkuun alkupuolella. Suosittelen lämmöllä, mikäli oma reissu sattuu osumaan sopivasti näille päiville. Lisäksi Seinäjoen Taitokeskus järjestää vuoden mittaan paljon myös päiväkursseja, joille voi hyvin osallistua satunnainenkin Seinäjoen kävijä, kunhan vain muistaa ilmoittautua ennakkoon.

Patsaspyöräily

Jos minulta kysytään, niin pyöräily kauniina kesäpäivänä on paras tapa tutustua paikallisiin maisemiin. Me pääsimme ohjatulle Patsaspyöräily-kierrokselle, jonka aikana käytiin läpi Seinäjoen tärkeitä maamerkkejä. On aina kiinnostavaa päästä kuulemaan kaupungin paikallishistoriaa oppaan kertomana ja ilahduin myös siitä, miten kauniita maisemia jokirannan vartta kulkevan pyöräilyreitin varrelle osuikaan. Patsaspyöräilyjä järjestetään tänä kesänä Seinäjoella vielä yksi 22.7., joten kannattaa ilmoittautua, mikäli visiittisi osuu tuohon ajankohtaan. Kannustan kuitenkin tutustumaan kaupunkiin pyörän selässä myös itsenäisesti, sillä Seinäjoella on varsin toimiva kaupunkipyöräsysteemi ja pyöriä on tarjolla ympäri kaupungin.

Alvar Aalto -keskus

Kun viime syksynä näin Virpi Suutarin ohjaaman Aalto-dokumentin (katsottavissa Areenassa – vahva suositus!), heräsi mielenkiintoni tutkailla Suomessa sijaitsevia Alvar Aallon suunnittelemia kohteita lähemminkin. Yksi niistä on Seinäjoen Alvar Aalto -keskus, jonne viimein nyt pääsin käymään reissullamme. Aalto on suunnitellut Seinäjoelle komean kompleksin julkisia tiloja ja yhdessä ryppäässä sijaitsevat kaupungintalo, kaupunginteatteri, kirjasto sekä kirkko ovat kaikki Aallon käsialaa ja nämä suomalaisen arkkitehtuurin helmet ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Kirjaston viereen on rakennettu myös uusi kirjasto, jonka on suunnitellut sama arkkitehtitoimisto kuin Amos Rexin täällä Helsingissä. Valtavan hieno rakennus kunnioittaa Aallon perintöä, mutta on silti aivan omanlaisensa kokonaisuus. Suosittelen lämmöllä astumaan rakennuksiin sisälle asti ja tutustumaan! Myös Lakeuden Ristinä tunnetun kirkon 65 metriä korkeaan kellotorniin pääsee vierailemaan halutessaan.

Oli muuten kiinnostavaa kuulla, että 1960 valmistuneen kirkon piti alun perin olla mustaa graniittia. Materiaali osoittautui kuitenkin liian kalliiksi ja budjetti tuli kuitenkin vastaan, joten kirkosta torneineen tuli valkoinen. Itse asiassa koko kirkontorni oli vaarassa jäädä kokonaan rakentamatta, koska rahat loppuivat tyystin kesken. Lopulta budjetti saatiin kuitenkin kasaan keräys- ja lahjoitusvaroin. Mietin vain, että olisipa muuten ollut melkoisen dramaattinen näky, jos keskellä lakeuksia olisi kohonnut musta kirkontorni! Hieno kokonaisuus on joka tapauksessa, väristä viis.

Varikkogalleria

Taiteen ystäville on Seinäjoella Taidehallin lisäksi muutakin nähtävää, sillä VR:n entinen veturitalli on vuosien saatossa muuntautunut taidegalleriaksi. Varikkogallerian taustalla on kahdeksan naistaiteilijan kollektiivi, joka yhdessä ja talkooväen turvin muokkasi EU-hankkeen tuella varikkorakennuksen galleria- ja työtiloikseen. Varikkogalleria juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan ja tiloissa järjestetään vuosittain 13 vaihtuvaa näyttelyä. Galleria haluaa nostaa esille nimenomaan paikallisten sekä alueelta kotoisin olevien taiteilijoiden teoksia.

Meidän vierailumme aikana esillä oli viimeisiä päiviä nyt jo päättynyt Minna Herralan Animalistic-näyttely, jolla taiteilija on halunnut herätellä pohtimaan eläimiin kohdistuvaa epäeettistä kohtelua ja hyväksikäyttöä. Herralan työt kritisoivat ihmisen tapaa suhtautua eläimiin tuotantivälineinä sekä pohtivat kaksijakoista suhdettamme eläimiin. Toisen ihmisen lemmikki saattaa olla toiselle tuotantoeläin ja jopa samalla eläinlajilla voi olla erilaisia statuksia, joiden mukaan sen kohtelu ja kohtalo määritellään.

Herrala ottaa töissään kantaa myös eläinten oikeuksiin myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja nostaa esiin, kuinka maailman villieläinten määrä hupenee kiihtyvää vauhtia. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen pakottavat ajattelemaan eläimiä toisin ja muistuttavat, miten tärkeä jokainen eläinlaji on luonnon tasapainon ja evoluution kannalta. Nyt jo päättyneen näyttelyn teema ei voisi tuntua ajankohtaisemmalta kuin juuri nyt viime päivien Thermacell-keskusteluiden keskellä. Nostan myös hattua Herralalle, joka ottaa rohkeasti kantaa ilmaston, eläinten ja luonnon monimuotoisuuden puolesta Pohjanmaan alueella, missä liha-, maito ja turkisteollisuus ovat monelle elinkeino.

Vaikka tämä näyttely on jo päättynyt, kannattaa ehdottomasti tsekata Varikkogallerian näyttelytilanne Seinäjoella vieraillessa!

Alman jäätelökioski

Paikallisomisteisen Hotelli Alman edustalla sijaitseva Alman jäätelökioski ansaitsee erityismaininnan, sillä en ole kuuna päivänä kohdannut niin isoa jätskitötteröä kuin täällä! Alma mainostaa tötteröitään Seinäjoen suurimpina, mutta uskallan väittää, että ovat todennäköisesti jopa koko Suomen suurimpia. Kuvassa on siis tosiaan yksi pallo (hinta 3,50€). En edes uskalla ajatella, minkä kokoinen mahtaisi olla kahden pallon tötterö – sellaisiakin kioskilla myydään! Annan kuitenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä suosituksen, että jätski kannattaa ehkä mieluummin ottaa kuppiin. Nimim. noin 2 sekuntia myöhemmin tuo jättiläispallo lepäsi nurmikolla. Onneksi jätskimyyjät tunsivat sääliä ja sain uuden pallon ilman lisämaksua – pyysin kuppiin. Ympärillä olevan näyttivät kyllä syövän jäätelöitään menestyksekkäästi vohveleista, mutta jos epäilet olevasi kaltaiseni tumpelo, niin kannattaa pelata varman päälle.

Ravintola Vinola

Ehdimme reissun aikana käydä myös testaamassa Seinäjoen ravintolatarjontaa ja suositusten pohjalta illallispaikaksi valikoitui italialaisesta keittiöstä inspiraationsa ammentava ravintola Vinola. Intouduimme hellepäivän päätteeksi terassilla tilaamaan oikein useamman ruokalajin menun, mutta näin jälkikäteen ajateltuna ehkä hiukan maltillisempikin määrä ruokaa olisi riittänyt. Ruoka oli hyvää ja erityisesti pidin parsalla höystetystä sitruunarisotosta sekä jälkiruoasta, jossa oli passionjäätelöä, mascarponea ja paahdettua valkosuklaata. Nam! Saimme myös valtavasti suosituksia Valkoinen Puu -nimisen kahvilan kakuista, mutta emme harmiksemme tällä lyhyellä reissulla ehtineet itse testaamaan. Kaikkien kuulemieni ylistyssanojen jälkeen uskallan kuitenkin kokeilemattakin suositella, jos makeannälkä yllättää!

Lisää reissutärppejä Seinäjoen seudulle löydät myös Visit Seinäjoen nettisivuilta!

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

28/11/20

4 x ihana kalenteri vuodelle 2021

86

*Kalenterit saatu blogin kautta

Vinkkasin lokakuun lopulla paperikalentereiden ystäville Porvoon Taidekoulun ihanista kalentereista, mutta ajattelin huikata parista muustakin kivasta vaihtoehdosta ensi vuodelle. Mikäli siis olet paperikalenterien ystävä ja se täydellinen kalenteri on vielä etsinnässä ensi vuodelle, kannattaa kurkata tämä postaus!

Lahden muotoiluinstituutti: kalenteri 2021

Olen melkein joka vuosi puffannut täällä blogissa myös Lahden muotoiluinstituutin aina yhtä upeaa vuosikalenteria, jonka taustalla ovat valokuvauksen toisen vuosikurssin opiskelijat. Mikäpä sen parempaa kuin päivittäinen annos taidetta arkisten kalenterimerkintöjen lomassa. Tässä kalenterissa valokuvataide ja kalenterimuistiinpanot kulkevat näppärästi samojen kansien välissä. Kalenteri tarjoaa myös kiinnostavan katsauksen nuorten valokuvaajaopiskelijoiden maailmaan.

Vuoden 2021 kalenterin teemaksi on valikoitunut onnellisuus, josta saadaan 17 erilaista näkökulmaa kesäöiden kuolemattomalta tuntuvasta kirmailusta kehopositiivisuuteen ja onnen jättämiin jälkiin. Sanoisin, että juuri tällainen teema on haastavan ja poikkeuksellisen vuoden päättyessä ihanan raikas valinta. Kierrätyspaperista valmistettua taidekalenteria on painettu 1000 kappaleen erä ja Onnelliset 2021 -kalenterin voi tilata helposti omakseen netistä 25 euron hintaan (+ postikulut) ja kalenterin tuotto menee dokumentaarisen valokuvauskurssin järjestämiseen.

Saan muuten myös arpoa tällaisen kauniin kalenterin yhdelle onnelliselle Instagramin puolella, joten kannattaa käydä siellä osallistumassa kisaan!

*

Aina2hand -seinäkalenteri 2021

Tänä vuonna myös netissä toimiva second hand -putiikki Aina2hand on tuottanut oman suloisen seinäkalenterin. Emilia Voltin kuvittama A5-kokoinen kalenteri koostuu 13 sivusta ja klipsistä, jonka avulla kalenterin saa ripustettua seinälle, mutta jämäkästä paperista tehdyt sivut voi myös laittaa nojaamaan seinää vasten.

Värikkään kalenterin teemana ovat kestävä pukeutuminen ja vaatehuolto, joihin liittyen kuvituksissa jaetaan joka kuukausi kivoja vinkkejä. Ekologisia arvoja ja toimintatapoja noudattavassa painotalossa painettua kalenteria voi ostaa Aina2handin omasta verkkokaupasta ja kalenterin tuotosta 10% lahjoitetaan WWF:lle metsien suojeluun.

*

Cozy Publishing: kalenteri 2021

Jos etsit toimivaa ja kaunista peruskalenteria, kannattaa tsekata myös kauniista kirjoistaan tunnetun Cozy Publishingin vuosikalenteri. Kangaspintaista kalenteria saa sekä tiilenpunaisena että beigenä. Sisäsivuiltaan kalenteri on pelkistetyn tyylikäs ja minimalistinen. 26 euron hintaista kalenteria voi tilata Cozyn omasta verkkokaupasta, mutta olen bongannut sitä myytävänä myös muutamasta kivijalkaputiikista Helsingissä.

Jos kalenterin rinnalle tarvitsee muistiota tai päiväkirjaa, myös tyhjillä sivuilla varustettu kukkakuosinen muistikirja on todella kaunis ja sitä on saatavilla useammassa eri värissä.

*

Ainoa: kalenterimuistio 2021

Helsinkiläisen Ainoa-kustantamon kaunis ja käytännöllinen kalenterimuistio ehdittiin myydä jo kertaalleen loppuun, mutta toista painosta on vielä jonkin verran jäljellä. Annika Välimäen suunnittelema kalenteri koostuu viikkonäkymin varustetusta kalenterista ja puolet kansien välissä olevista sivuista on tyhjiä kalenterin käyttäjän omia muistiinpanoja ja merkintöjä varten. Kalenteri kustantaa 21,90€ ja sitä voi tilata suoraan Ainoan omasta verkkokaupasta, joss myydään myös kortteja, julisteita ja muuta paperitavaraa.

Ainoan sivuilta on myös mahdollista tulostaa erilaisia kauniita ja käteviä viikkosuunnitelma- ja kuukausikatsaussivuja itselle arjen suunnittelua helpottamaan.

 

Related posts

26/11/20

Torstain taidevinkki: Antonia Hambergin kotigalleria

1 76

Kaipaatko jotain piristystä tämän harmaan marraskuun keskelle? Täältä tulee! Kävin nimittäin viikonloppuna piipahtamassa Antonia Hambergin ihanassa kotigalleriassa, jossa avautui juuri viime viikolla uusi näyttely. Hamberg keksi muutama vuosi sitten valjastaa asuntonsa taiteelle ja avata kotinsa ovet yleisölle. Reframing-näyttely on nyt kolmas, jonka itse olen käynyt kurkistamassa ihan paikan päällä, mutta kaikkiaan näyttelyitä on järjestetty neljä.

Siinä missä kolkot galleriatilat saattavat joskus olla jotenkin vaikeasti lähestyttäviä, kotiympäristö tuo taiteen esiin aivan erilaisella tavalla – osana arkea ja elämää. Ja onpa muuten todella erilainen taidekokemus päästä näkemään teoksia ympäristössä, johon ne tavallaan “kuuluvat”, oikean kodin seinillä ja tasoilla. Antonia Hambergin kotinäyttelyissä on nähty niin liuta Suomen taidekentän tunnettuja ykkösnimiä, nousevia tähtiä kuin tuntemattomampiakin taiteilijoita, mutta joka kerta kuratointi on mielestäni ollut todella onnistunut. Mukana on myös maalausten ja grafiikan lisäksi veistoksia ja lasitaidetta.

Vaikka asiaa ei mitenkään erityisesti alleviivata, on ollut ilo huomata, että Hambergin näyttelyt antavat tilaa erityisesti naistaiteilijoille. Yhdeksästä mukana olevasta taiteilijasta tälläkin kertaa kahdeksan on naisia. Reframing-näyttelyssä on esillä Fanny Tavastilan, Camilla Mihkelsoon, Linda Roschierin, Muriel Kuoppalan, Aura Hakurin ja Kerttu Saalin maalauksia sekä Julia Strandin ja Henna Nuutisen veistoksia. Tässä näyttelyssä huomioni kaappasivat erityisesti Linda Roschierin värikkäät maalaukset, Camilla Mihkelsoon vangitsevat naishahmot sekä Muriel Kuoppalan graafisen geometriset kuviot. Myös Henna Nuutisen minimalistiset ja Julia Strandin veikeät veistokset jäivät mieleen. Strandin työt olivatkin minulle jo entuudestaan tuttuja, sillä näin hänen veistoksiaan aiemmin tänä syksynä esillä Galleria Forum Boxissa – sielläkin ne erottuivat hauskasti joukosta ja jättivät vahvan muistijäljen.

Lisäksi näyttelyssä on mukana turkkilaissyntyisen Orcum Erdemin lasitaidetta. Hän on minulle tässä näyttelyssä mukana olevista taiteilijoista tutuin ja jotkut teistä saattavatkin muistaa tämän nimen IG-tilini puolelta. Olen nimittäin kovasti mieltynyt Erdemin värikkäisiin ja leikkisiin töihin ja omistan itsekin pari. Pitää joskus esitellä niitä myös täällä blogissa.

Dokumentoin visiitilläni näyttelyä kuviin ja toivon, että ehkä taide ilahduttaa teitä näin kuvienkin välityksellä, mutta suosittelen lämmöllä, että jos suinkin pääsette, niin käykää ihmeessä kurkistamassa näyttelyä myös paikan päällä Helsingin Etu-Töölössä. Sunnuntaina piipahtaessamme olimme juuri sillä hetkellä ainoat vieraat, joten turvavälien ja koronaturvallisuuden noudattaminen oli helppoa. Näyttelyyn on ilmainen pääsy ja kaikki teokset ovat myynnissä.

Näyttely on avoinna 9.12.2020 asti:

sunnuntaisin klo 13-17

keskiviikkoisin klo 17-18

Osoite: Lemminkäisenkuja 4 b, soita alaovella summeria (Hamberg) päästäksesi sisään. Sopimuksen mukaan näyttelyä on mahdollista päästä katsomaan myös muina aikoina.

Tämä Julia Strandin työ jäi erityisesti mieleen.

Orcum Erdemin lasityöt ovat kuin herkullisia jälkiruokia.

Linda Roschierin värikäs Odyssey-maalaus ja Orcum Erdemin donitsi

Camilla Mihkelsoon naishahmoja voisi jäädä tutkimaan pitkäksikin aikaa.

Fanny Tavastilalta on näyttelyssä esillä sekä maalauksia että grafiikkaa.

Henna Nuutisen sulavalinjaiset veistokset vangitsevat katseen.

Photos: Pupulandia

Related posts

5/11/20

Amos Rex – museokauppojen aatelia

80

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: AMOS REX -MUSEOKAUPPA

En olisi varmaan vielä muutama vuosi takaperin uskonut, että suomalaiset jonottavat näkemään taidetta, mutta toden totta olen menneiden parin vuoden aikana törmännyt jo useamman kerran taidemuseon ovella jonoon. Ehkä se kertoo jotain tästä ajasta: arkisen puurtamisen, kiireen ja huolten keskelle kaipaamme elämyksiä, kauneutta ja aistiemme haastamista. Ilostun ajatuksesta, että yhä useampi uskoo löytävänsä sitä taiteen parista.

Paitsi taidemuseoita, rakastan myös museokauppoja. Minulle piipahdus museokaupassa on usein se täydellinen loppuhuipennus museovisiitille. Ja onpa ollut sellaisiakin hetkiä, kun olen skipannut koko näyttelyn ja marssinut suoraan putiikin puolelle. Kiinnostavimmissa museokaupoissa aikaa saattaa kulua melkein yhtä kauan kuin siellä itse näyttelyssä. Parhaimmillaan museokauppa on kuin täydellisesti kuratoitu konseptiliike, jossa voi käydä inspiroitumassa, syventämässä museokokemusta sekä sivistämässä itseään ja halutessaan toki ostamassa vaikka postikortin, julisteen, kirjan tai esineen muistoksi koetusta elämyksestä. Mutta aika usein ihan vain katselu, hypistely ja tutkailukin riittää eikä välttämättä tarvitse ostaa mitään omaksi.

Minulla oli joskus tapana ostaa jokaisella museokäynnilläni museokaupasta jokin kaunis postikortti. Järjestin sitten Suomesta ja maailmalta kertyneistä taidekorteista oman pienen kotinäyttelyn jääkaappini oveen. Idea sai alkunsa siitä, että halusin peittää jääkaapin ruman logon, mutta tykästyin jääkaappinäyttelyyn niin, että se kulki mukanani myös seuraavaan asuntoon, vaikka uuden jääkaapin ovessa ei ollutkaan moittimista.

Yksi uusi helmi Helsingin museokauppojen joukossa on Amos Rexin hiljattain remontin jälkeen avautunut putiikki. Ihan ensimmäisenä on mainittava, että museokauppa on valtavan kaunis. Lasipalatsin katutasossa sijaitseva liiketila tulvii valoa ja rauhaa kaupungin vilinän jäädessä suurten ikkunoiden ulkopuolelle. Museokauppaan astuessa tulee heti tunne, että tänne voisi jäädä vaikka pidemmäksikin aikaa. Ja se onkin ollut yksi kantavista ajatuksista tilaa suunnitellessa: tänne saa tulla viihtymään ja viettämään aikaa.

Viihtymiseen ja kiireettömään tutkailuun kannustava filosofia näkyy esimerkiksi museokauppaan rakennetussa lukunurkkauksessa, jossa saa rauhassa tutustua myynnissä oleviin teoksiin. Ja museokaupan kirjavalikoima onkin tutustumisen arvoinen! Uskaltaisin peräti väittää, että Amos Rexin museokauppa loikkaa heti minun kirjoissani (heh) Helsingin kiinnostavimpien kirjakauppojen joukkoon. Valikoimaan kuuluu noin 300 eri teosta pääasiassa pieniltä julkaisijoilta ja joukkoon mahtuu niin visuaalisesti upeita taidekirjoja kuin ajattelua haastavia teoksia esimerkiksi feminismiin, antirasismiin, taiteen tutkimukseen, intersektionaalisuuteen ja maailman ekologiseen tilanteeseen liittyen. Ja kutakin kirjaa on myynnissä vain kolme kappaletta. Se mahdollistaa laajan ja monipuolisen kirjavalikoiman, mutta tarkoittaa myös, että mikäli jonkun teoksen mielii hankkia omakseen, asiaa ei kannata jäädä harkitsemaan liian pitkäksi aikaa.

Tällä hetkellä Amos Rexissä on meneillään Egypti-aiheinen näyttely ja teema näkyy myös museokaupassa. Pidän tavasta, jolla Amos Rexin museokaupassa on tuotu näyttelyn maailma teemoineen, taustoineen ja visuaalisine aiheineen konkretiaksi tuotteiden kautta. Nostan hattua paitsi näyttelyjulisteiden raikkaalle visuaaliselle ilmeelle, myös sille, miten luovalla ja oivaltavalla tavalla muinainen Egypti on tuotu tähän päivään: esimerkiksi muinaisen Egyptin suosituimmasta lautapelistä Senetistä on tehty nykyaikainen versio. Paikallisena käsityönä valmistettua peliä on myynnissä rajattu erä. Olisiko tässä tulevan joulun hittipeli?

Muutenkin sekä museokaupan sisustuksessa että tuotevalikoimassa on pyritty hyödyntämään paikallisia pientuottajia. Kaikki tuotteet eivät liity välttämättä meneillään olevaan näyttelyyn, mutta niissä näkyvät Amos Rexille tärkeät arvot ja teemat kuten tunnekasvatus ja antirasismi. Niiden avulla halutaan myös lempeästi haastaa ja herätellä kävijöitä syventämään omaa ajatteluaan. Tavoitteena saada kävijä pohtimaan: Mitä tunsin ennen näyttelyä? Mitä tunnen nyt? Onko jotain muuttunut? Mitä opin? Mistä oli kyse?

Erityisen virkistävä on museokaupan filosofia sen suhteen, että aina ei tarvitse ostaa. Museokokemukset jatkaminen ja syventäminen tai ihan vain uusien elämysten tavoittaminen ei vaadi uutta tavaraa tai kuluttamista. Filosofia näkyy liikkeessä monin tavoin: putiikin lukunurkkaus on omistettu oleilulle ja rauhassa lehtiin ja kirjoihin tutustumiselle. Lisäksi museokaupasta on mahdollista lainata panttia vastaan viihdykettä museon takana sijaitseville kummuille. Mukaansa lainaan voi napata esimerkiksi leijan, potku- tai skeittilaudan ja kypärän, kaiuttimet, katuliituja ja talven tullen liukureita. Veikkaan, että niiltä kummuilta saa aika hyvät vauhdit liukurilla – ehkä pitää käydä kokeilemassa, jos ja kun saamme jossain vaiheessa lunta!

Amos Rex haluaa luoda paitsi mahtavia muistoja kulttuurin, taiteen ja historian parissa, myös herätellä ajattelemaan ja näkemään maailmaa uusilla tavoilla sekä löytämään uutta. Ja museokauppa haluaa osoittaa, että kokemuksen ei tarvitse päättyä museon oville, vaan se voi jatkua illalla peiton alla uuden kirjan kautta, taiteen visuaalisen maailman kotiin tuovassa julisteessa, näyttelyn herättämiä tunteita hiljalleen käsittelemällä tai vaikkapa museon pihalla ulkoilmasta nauttien. Ja näyttelyn maailmaan pariin voi tutustua tai palata piipahtamalla museokaupassa milloin vain. Se on nimittäin avoinna viikon jokaisena päivänä ja putiikkiin pääsee poikkeamaan helposti vaikka ohikulkumatkalla jonottamatta. Tämän jutun kuvat antavat pienen välähdyksen aarteista, joita Amos Rexin museokaupasta voi bongata, mutta suosittelen lämmöllä piipahtamaan myös paikan päällä tutkimassa ihan itse!

Related posts