27/02/20

Aatami, Eeva ja kasa kirsikoita

3 108

En tiedä kuinka usein teille muille on käynyt niin, että hetken mielijohteesta on tullut ostettua taulu tai taideteos, mutta minulle niin on käynyt todella monta kertaa. Oikeastaan suurimman osan taidehankinnoistani olen tehnyt aika spontaanisti päähänpistona. Mutta kuinka paljon iloa nämä päähänpistot ovatkaan tuottaneet!

Viimeksi päädyin spontaaneille taideostoksille ihan tässä kuluneen viikon sisään. Tämän vuoden TEOS2020-näyttelystä bongasin useammankin mieluisan taulun ja veistoksen, mutta yksi pomppasi ihan erityisesti silmään jo heti ensimmäisellä kierroksella. Portugalilaissyntyisen Rita Vargasin Adam & Eve (2017) viehätti voimakkaalla kontrastillaan: 1500-luvun puupiirrosta muistuttava kuva Aatamista ja Eevasta herättää huomion neonoranssilla taustavärillään. Jokin tässä klassisen ja modernin yhteentörmäyksessä innosti minua niin, että kuva jäi pyörimään ajatuksiini. Muutama päivä myöhemmin laitoin tapahtuman järjestäjille viestiä ja kysyin, josko teos olisi vielä vapaana. Ja kun kuulin sen olevan, päätin ostaa sen omakseni. Nyt neonsävyinen teos odottaa tuossa muiden taulujeni rinnalla ripustamistaan.

Kun suuntasin Kaapelitehtaalle hakemaan räväkän väristä teostani, päätin vielä kiertää näyttelyn uudemman kerran. Moni omista suosikkiteoksistani oli mennyt kaupaksi ja näytteillä oli paljon uutta, joten tuntui melkein kuin olisi saanut ihan uuden kattauksen tällä toisella vierailulla. Lopuksi vielä kurkkasin läpi kehystämättömät vedokset, jotka oli pinottu telineisiin selailtaviksi. Hyppysiin osui useampikin kiinnostava teos, mutta erityisesti ihastuin hauskoista lintuhahmoistaan tunnetun Hannu Hyrskeen pikkuruiseen ja suurten vedosten seassa ehkä vähän vaatimattomaankin kuvaan, jossa on lautasellinen kirsikoita. “Miinus kolme” -nimeä kantava teos valloitti pröystäilemättömällä olemuksellaan ja hetken mielijohteesta nappasin senkin mukaan. Siinä vaiheessa oli paras lähteä kotiin, etten höyrähtäisi ostamaan yhtään enempää. Menin siis Kaapelitehtaalle vain hakemaan varaamaani teosta, mutta palasinkin kotiin kahden kanssa. Kolme vuotta sitten palasin näyttelystä kahden pienen kultaisen ukkelin kanssa.

Minulla oli jossain vaiheessa tapana, että sijoitin veronpalautuksina saamani rahat taiteeseen. “Ylimääräinen” rahasumma tulee niin helposti humpsahtaneeksi johonkin joutavaan, joten päätin, että mieluummin käyttäisin sen johonkin, mistä jäisi minulle jokin pysyvä muisto. Jossain vaiheessa jätin taidehankintojen tekemisen vähemmälle, kun pienen kodin seinät alkoivat loppua kesken. Nykyisessä kodissanikin seinätilaa on tauluille varsin rajatusti, mutta luotan siihen, että jonakin päivänä vielä asun kämpässä, jossa kaikki teokset ja julisteet mahtuvat seinille.

On varmaankin jonkinasteinen saamattomuuden huippu, etten ole vieläkään saanut taulujani ripustettua seinälle, vaikka olen majaillut tässä asunnossa jo liki kolme vuotta. Meikäläisen tapauksessa sisustaminen todellakin on prosessi, missä asiat tapahtuvat verkkaiseen tahtiin pikkuhiljaa. Olohuoneessa ei ole kattolamppua tai mattoakaan, koska en ole vain löytänyt mieleistäni enkä halua tyytyvä kompromisseihin. Ottakoon siis aikansa. Vitsaillen asetin uuden vuoden tavoitteeksi saada viimeinkin ripustettua ne taulut seinille – rohkeammaksi välitavoitteeksi kaavailin, josko tässä urakassa päästäisiin maaliin jo ennen juhannusta. Saapa nähdä!

Jotkut aiemmin hankkimistani tauluista tulevat tässä kodissa jäämään sivuun osin tilanpuutteen takia mutta osin myös fiilissyistä. Huomasin tähän uuteen kotiin muutettuani, että osa teoksista ei vain istunut asunnon tunnelmaan. Ehkäpä ne löytävät paikkansa jälleen seuraavassa kodissa. Katsotaan miten monta uutta taulua olen ehtinyt hankkia siihen mennessä… Mutta jos siis et ole vielä ehtinyt käydä Kaapelitehtaalla tsekkaamassa TEOS2020-näyttelyä, vielä tämän viikon ajan ehtii. Suosittelen tsekkaamaan ihan vaikka vain taiteesta nauttimisen nimissä, sillä näyttelyyn on vapaa pääsy ja siellä on tarjolla inspiroiva kattaus suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Mitäs pidätte näistä omista taidehankinnoistani?

PSST! Jos sinäkin satuit ihastumaan tuohon Adam & Eve -teokseen, niin vinkkaan, että ainakin maanantaina teoksesta oli jäljellä näyttelyssä vielä yksi neonpinkki vedos.

Related posts

20/02/20

TEOS 2020 – Kaapelitehtaan täydeltä taidetta

4 81

Hohoi, taiteen ystävät! Tällä viikolla pärähtää käyntiin taas upea TEOS 2020 -myyntinäyttely, joka kokoaa yhteen Suomen Taidegraafikoiden ja Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsenten upeimpia töitä Helsingin Kaapelitehtaalle. Jokakeväinen tapahtuma on käynnissä tänä vuonna 21.2.-1.3.2020 ja myynnissä on valtava määrä sekä taidegrafiikkaa että veistoksia. Jos siis taidehankinnat kiinnostavat, tämä on aivan erinomainen paikka tehdä löytöjä! Mutta ilman muuta paikan päälle voi myös mennä ihan vain ihastelemaan kiinnostavia teoksia suomalaisen nykytaiteen kentältä.

Pääsin itse kurkistamaan näyttelyä jo vähän ennakkoon, kun se oli vielä ripustus- ja pystytysvaiheessa, kuten joistakin kuvista näkyy. Yleisölle ovet avautuvat tosiaan tämän viikon perjantaina ja suosittelen, että mikäli olet liikkeellä ostohousut jalassa, kannattaa tähdätä paikan päälle mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Tosin tarjontaa on niin runsaasti, että kiinnostavia teoksia riittää takuuvarmasti maaliskuun alkupuolelle asti – etenkin, kun valikoima täydentyy sitä mukaa, kun ostettuja teoksia kannetaan pois. Oman ostoksensa saa siis halutessaan viedä mukanaan vaikka heti.

Tein itsekin pari vuotta sitten löytöjä TEOS-näyttelyssä, kun bongasin Jaakko Tornbergin hauskat pienet kultaiset veistokset heti sisään astuessani. Veikeä veistoskaksikko sai hymyn huulille ja päätin, että kultaiset ukkelit muuttaisivat luokseni. On ollut kiinnostavaa seurata sittemmin Jaakko Tornbergin töiden hintakehitystä. Toissa vuonna kaikki hänen veistoksensa olikin ostettu jo ennen avajaisia valtion taidekokoelmiin – ja hinta oli edellisvuoteen nähden tuplaantunut. Taas paikansin näyttelystä Tornbergin hauskoja veistoksia ja nyt hinta oli jo kolminkertaistunut parin vuoden takaiseen. Ostin teokset aikanaan ihan vain siksi, että niistä tuli hyvälle mielelle, mutta näemmä ne taisivatkin olla ihan fiksu hankinta myös sijoitusmielessä. Ei sillä, että olisin kultaisista “kämppiksistäni” luopumassa. Olen jopa miettinyt, pitäisikö kaksikon seuraksi hommata vielä kolmaskin kaveri…

Tällä kertaa tiirailin teosnäyttelyssä erityisesti taidegrafiikkaa, koska etsiskelen yhä kotiini jotakin vähän suurempaa teosta. Muutaman mieluisan bongasinkin, mutta päätös hautuu vielä. Tosin voi olla, että jos asiaa jää pohdiskelemaan liian pitkäksi aikaa, ehtii suosikkiteoksen napata joku toinen. Oli muuten hauskaa huomata, että joidenkin taiteilijoiden kädenjälki alkaa olla jo niin tuttua, että heidän työnsä tunnistaa muiden joukosta ilman nimilappujakin.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, joten suosittelen ehdottomasti piipahtamaan matalalla kynnyksellä. Ja tiedoksi myös, että Taidemaalariliiton teosvälitys järjestää puolestaan oman näyttelynsä Kaapelitehtaalla melkein heti graafikoiden ja kuvanveistäjien perään 7.3.-15.3.2020. Taidetta on siis luvassa samassa osoitteessa melkein kuukauden päivät. Suosittelen lämmöllä ottamaan näistä tapahtumista ilon irti!

MITÄ?

TEOS 2020 -myyntinäyttely: veistoksia ja taidegrafiikkaa (vapaa pääsy)

MISSÄ?

Kaapelitehtaalla (Puristamo ja Valssaamo), Tallberginkatu 1 C, Helsinki

MILLOIN?

21.2.-1.3.2020

ma-pe klo 11-18, la-su 11-17

Nadia Zubareva – Kettu (2019)

Veikko Nuutinen – Pääsiäinen (2017)

Jaakko Tornberg – Helmipöllö ja Luxus 42 (2019)

Kalle Mustonen – Jänis ja kuutamo (2017-2019)

Pia Strangin värikkäät työt kiinnittivät katseen. Etualalla näkyy Tiina-Liisa Kaalamon veistos Rillo (Armadrilloh).

Tarja Malinen – Peace (2017)

Juha Menna – Menneiden aikojen sankarit (2018)

Vasemmalla: Annele Lahti – Voimaton järki & Rajattu Mieli (2016)

Oikealla alhaalla: Leena Golnik – Elämän voima (2004)

Oikealla ylhäällä: Tuomas Hallivuo: Menee sarjassa II (2016)

Yasushi Koyama – Pesukarhu (2019)

Vasemmalla ylhäällä: Liisa Ilveskorpi – Apocalisse Firenze – Damasco (2016)

Muut teokset: Essi Immonen – Concrete, Wiggle & Static (2019)

Inka Bell – Study 9 (2019)

Vasemmalla ylhäällä: Ritva Salmi – Kukkahattutäti (2018)

Oikealla: Anu Torikka – Sillalla & How to say (2019)

Terhi Kaakinen – Metkut mielessä (2020)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

7/12/19

Etsinnässä kalenteri vuodelle 2020?

75

Jos et ole vielä ehtinyt hankkia kalenteria ensi vuodeksi, niin tsekkaapa tämä vinkki! On nimittäin jälleen se aika vuodesta, kun Porvoon Taidekoulun ihanat kalenterit ovat ilmestyneet myyntiin. Ystäväni Anna Stolzmann suunnittelee vuosittain vuosikalenterin, jonka sivuilla nähdään taidekoulun lasten upeita taideteoksia. Olen itse vannonut tämän kalenterin nimiin jo varmaan ainakin 6 vuotta, ja samalla linjalla ajattelin jatkaa myös ensi vuonna.

Tänä vuonna kauniista kalenterista on tarjolla neljä herkullista sävyä: jade, metsänvihreä, suklaa ja vanilja (joka nimestään huolimatta on siis vähän tuollainen hyvin hailakan sinivihreä). Kalenterin kompakti koko ja minimalistinen design ovat minulle mieleen, mutta erityisen paljon pidän tuosta pystysarakkein varustetusta selkeästä viikkonäkymästä, joka antaa aina heti kerralla kattavan silmäyksen koko viikosta. Myös tuota ylimääräistä “Someday”-saraketta tulee käytettyä paljon kaikenlaisiin to do -listoihin, jotka eivät sinänsä osu millekään tietylle viikonpäivälle.

Kalenterin sivuilta löytyy aiemmista vuosista tuttuun tapaan kaikki olennainen: pari erilaista kuukausinäkymää, lopusta sivuja muistiinpanoille sekä selkeä pystysuuntainen viikkonäkymä, jossa on yksi sarake tilaa myös yleisemmille huomioille tai muistettaville asioille. Ja arkisen muistiinpanojen välissä mieltä piristävät Porvoon taidekoulun nuorten taiteilijoiden hienot ja värikylläiset maalaukset ja piirrokset.

Porvoon Taidekoulun kalenteria voi ostaa suoraan koululta sekä useammalta jälleenmyyjältä. Helsingissä kalenteria myyvät Putinki, Papershop, Xmas Garage ja Nide, ja Porvoossa puolestaan Kulttuuritalo Grand, Bohemia, Finform ja Porvoon taidekoulu. Taidekoululta suoraan tilattuna kalenterin hinta on 25€, jonka päälle tulee postikuluja 4€. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen taidekoulu @ porvoo.fi (poista välit). Liitä tilaukseesi mukaan väritoive sekä toimitus- ja laskutusosoite. Muilla jälleenmyyjillä hinta saattaa hiukan vaihdella myyjästä riippuen. Jos himoitset jotakin tiettyä väriä, niin ei kannata jättää hankkimista viime tinkaan, sillä monena vuonna jotkut värit on myyty loppuun.

Mutta aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan saan ilahduttaa teitä pienellä kisalla, joka on tänä vuonna Instagramin puolella. Arvon seuraajieni kesken neljä Porvoon Taidekoulun kalenteria vuodelle 2020 – yhden kutakin väriä. Käy siis Instagramin puolella osallistumassa kertomalla, mikä tämän vuoden sävyistä on sinun suosikkisi! Kilpailu on voimassa 12.12.2019 asti.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

3/12/19

Aurinkoisia päiviä, kulttuurivinkkejä, joulukalentereita ja vintage-löytöjä

4 91

Miten nämä viikot vierivätkin niin vauhdilla, että yhtäkkiä ollaan taas joulukuussa! Juuri äskenhän oli vielä syyskuu… Tämä on kyllä ehdottomasti ollut elämäni nopein syksy – aika on vain mennyt kuin hujauksessa. Koska taas on ehtinyt huomaamatta vierähtää kuukausi siitä, kun viimeksi kertoilin kunnolla kuulumisia täällä blogin puolella, on varmaan korkea aika taas tehdä päivitystä!

♥ Viime aikoina on tullut käytyä monissa erilaisissa musiikkitapahtumissa ja konserteissa. Yksi erityisen hauska tapahtuma oli toissaviikolla täällä Helsingissä Kaisaiemen kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetty “Music for plants”, jossa dj:t soittivat musiikkia kasveille – ja vähän ihmisillekin. Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan oli viritelty tunnelmavalaistus ja ihmisiä riitti huomattavasti normaalia kalliimmista lipuista huolimatta paikalla jonoksi asti. Ja tulipahan viimein käytyä siellä kasvitieteellisessä puutarhassakin! Vähän suorastaan hävettää sanoa, että yli 11 Helsingissä asutun vuoden jälkeen pääsin paikan päälle vasta nyt. Talvipuutarhassa sen sijaan on tullut käytyä useita kertoja ja Kumpulan kasvitieteellisessäkin olen käynyt joskus jonkun työprojetin tiimoilta. Pitää mennä tuonne Kaisaniemeen vielä uudemman kerran, sillä normaalisti sisään pääsee museokortilla ja ihanasta elämyksellisestä kokemuksesta huolimatta tuolla tunnelmavalaistuksessa itse kasveja ei nähnyt juurikaan!

♥ Tein myös toissaviikonloppuna pienen ekskursion Vantaan Martinlaaksoon, sillä minut oli kutsuttu sinne Jyväskylä Big Bandin konserttiin ja päätin lähteä katsastamaan orkesteria livenä. Perillepääsy Kulttuurikeskus Martinukseen olikin melkoinen seikkailu, kun yksi bussivuoro jäi ilmeisesti välistä ja piti lennosta keksiä kiireessä uusi reittivalinta. Olimme lopulta perillä minuuttia ennen konsertin alkua, huh. Kyseessä oli jazz-laulaja Elena Mindrun, Tuomas J. Turusen ja Jyväskylä Big Bandin levynjulkkarikonsertti ja olipa hienoa päästä kuulemaan tuollaista isoa puhallinorkesteria ihan livenä. Jos kiinnostaa tsekata, niin tuo uusi Folkloric Moods -levy löytyy myös Spotifysta ja suositus erityisesti Swan-kappaleelle, joka oli oman kahden hengen konserttiseurueessani molempien suosikki.

♥ Onpa ihanaa, että nyt on saatu jo useampi aurinkoinen pakkaspäivä putkeen, sillä parin viime viikon aikana huomasin tuntevani oloni todella uupuneeksi, enkä oikein keksi asialle muuta selitystä kuin sen pitkään jatkuneen pimeän ja harmaan jakson. Jonkin sortin kaamosväsymystä olen lääkinnyt D-vitamiinilla ja olemalla vain itselleni vähän armollisempi näinä päivinä aikaansaavuuden suhteen, mutta muutama aurinkoinen päivä on kyllä antanut kummasti energiaa! Viherkasviparkani eivät selvästi myöskään tykkää talvisesta pimeydestä: kuiva huoneilma ja valottomuus ovat koituneet muutamalle jo kohtaloksi ja pari on heittänyt veivinsä viime viikkojen aikana. Mutta kaipa se pitää vain hyväksyä, että osa ei tästä pitkästä talvesta selviä, vaikka kuinka tekisi parhaansa, kun valo- ja lämpöolosuhteet ovat mitä ovat. Mutta ilokseni esimerkiksi banaanipuuni kukoistaa ja puskee uutta lehteä näköjään myös joulukuussa!

♥ Mummokaverin kanssa on taas viime aikoina käyty hauskoja keskusteluita. Meillä on tapana aina välillä tehdä vähän aivojumppaa pelaamalla Älypää-tietovisaa. Viime viikolla kokeilimme ensimmäistä kertaa erilaisia teemoja, joiden joukosta löytyi muun muassa Helsingin slangiin liittyvä visailu. Yksi sanoista oli “chillata” ja yhdessä sitten sen merkitystä mietittiin. “Skillata”, toisti mummokaveri ja pohti ankarasti, että tämän sanan on kyllä kuullut ja oppinutkin, mutta kun ei enää muista. Kerroin, mitä “chillata” tarkoittaa ja mummo toisteli vain: “Niin, niin, skillata! Hetken sen nyt taas muistaa, mutta huomenna on varmaan jo unohtunut.” :D

♥ Olen joskus aiemmin vinkkaillut Antonia Hambergin ihanasta kotigalleriasta ja nyt haluan vinkata jälleen, sillä tuorein Ripples-näyttely on avoinna yleisölle Helsingin Etu-Töölössä vielä muutaman viikon ajan: huomenna 4.12., sunnuntaina 8.12. ja ensi viikon keskiviikkona 11.12. klo 17-20. Antonian oma koti tarjoaa ihanan tunnelmalliset puitteet näyttelylle, jossa voi ihan eri tavalla nähdä taiteen keskellä kaunist, arkista kotiympäristöä ja ehkä helpommin visioida, miltä teos voisi näyttää omassakin kodissa. Tässä näyttelyssä mukana ovat: Jasmin Anoschkin, Inka Bell, Hanna Hyy, Matias Liimatainen, Emma Luukkala, Jenni Rope, Kerttu Saali, Emma Sarpaniemi, Joel Slotte ja Aki Turunen. Jos haluat kurkata esimakua näyttelystä tai et pääse paikan päälle, tsekkaa IG storyni tänään. :)

♥  Annetaan samaan syssyyn myös toinen taidevinkki: Taidehallissa on tällä hetkellä esillä Tampereen taiteilijaseuran juhlanäyttely, jossa piipahdin viime viikonloppuna. Upean elämyksellinen näyttely, jossa sai sekä nauraa, mykistyä että vähän tuntea kylmiä väreitäkin. Näyttely on esillä 5.1.2020 asti eli vielä on aikaa käydä katsastamassa. Paras joulun lahjavinkki muuten: museokortti!

♥ Kävin reilu viikko sitten elämäni ensimmäistä kertaa Slushissa saatuani sinne kutsun ja olipa kyllä mielenkiintoinen kokemus! Tapahtuman visuaalinen toteutus on aivan omaa luokkaansa ja oli melkein vaikea uskoa tilaa tutuksi ja turvalliseksi Messukeskukseksi, sillä niin suuren muodonmuutoksen se oli Slushin myötä käynyt läpi. Visuaalisen maailman lisäksi mieleen jäivät kiinnostavat puheenvuorot ja se kuinka hienosti vastuullisuus- ja ilmastoteemat näkyivät ohjelmassa ja tulevaisuuden visioissa. Jos jotakin kehitettävää vielä keksisin, niin ohjelmassa puheenvuorojen otsikointi olisi voinut olla osuvampaa. Muutama kiinnostava puhe meni sivu suun siksi, että jotkin olennaisista asiasanoista paljastuivat vasta tarkemmassa ohjelmakuvauksessa. Mutta kaiken kaikkiaan todella kiinnostava elämys ja oli todella inspiroivaa päästä kuulemaan innovaatioista ja tulevaisuuden ratkaisukeskeisistä visioista.

♥ En ole enää vuosiin hankkinut itselleni joulukalenteria, mutta salaperäinen “tonttu” lähettää raaputuskalenterin joka vuosi. Suuria voittoja ei ole kohdalle osunut, mutta ehkä tämä on se onnen vuosi! Mutta haluan vinkata teille muutamasta kivasta somejoulukalenterista, jotka antavat inspiraatiota näin joulun alla. Pian psykologiksi valmistuva Dona Meller pitää IG storyssaan ihanaa mielen hyvinvoinnille omistettua joulukalenteria, jossa on joka päivä jokin kiinnostava tietopläjäys aiheeseen liittyen. Jo pari ensimmäistä päivää ovat olleet hyvinkin herätteleviä! Toinen vinkki koskee Ilmastoahdistus-tilin IG-joulukalenteria, jossa joku yleisön ehdottama tunnettu henkilö vastaa storyssa joka päivä ilmastoaiheisiin kysymyksiin. Ja jos olette tarkkoina, saatatte bongata sieltä jonakin päivänä erään erityisen tutun naaman. :)

♥ Huomenna on taas uuden Afterwork-jakson aika ja huomenna sukelletaan kauneusoperaatioiden ja plastiikkakirurgian maailmaan, mutta sitä ennen vinkkaan vielä kahdesta edellisestä podcast-jaksosta, jotka on omistettu somekiusaamiselle. Juttelimme toissaviikolla Maria Veitolan kanssa siitä, miltä tuntuu joutua somekohun keskelle sekä viime viikolla Fitnesspäiväkirja-ohjelmasta tutun twerkkausguru Tinzen kanssa somekiusaamisesta. Jaksoista on tullut valtavan paljon palautetta ja yksi blogin lukija vinkkasi viime viikolla todella kiinnostavasta artikkelista aiheeseen liittyen. Luin YLEn tekemän jutun vihapuheesta ja se jäi mietityttämään pitkäksi aikaa. Erittäin vahva lukusuositus siis myös teille muille!

♥ Rakkauteni viereisessä korttelissa sijaitsevaa Tenho-ravintolaa kohtaan syvenee vain. Olen käynyt Tenhossa siitä lähtien ahkeraan, kun muutin Kallioon ja se on hurmannut minut kaupungin parhailla pizzoilla (sekä parhaimmistoon kuuluvalla kasvisburgerilla), jokasunnuntaisilla jazz-keikoilla sekä ihanalla Berliini-fiiliksiä huokuvalla tunnelmalla – visiitti Tenhoon tuntuu usein siltä kuin olisi piipahtanut illallisella jossain ulkomailla. Suosittelen!

Tässä vuosien varrella henkilökunta on tullut tutuksi, mutta reilu viikko sitten kanta-asiakas koki mahtavan yllätyksen, kun kesken sunnuntai-illan piippasi puhelin FB-viestin merkiksi. Eräs ravintolan henkilökuntaan kuuluva tyyppi oli laittanut minulle viestiä, että ravintola näyttää olevan tulossa illan jazz-keikan myötä täyteen. Että haluaisinko, että varaavat minulle ja avecilleni sieltä pöydän, niin pääsen varmasti istumaan? Olen viimeisen parin kuukauden aikana käynyt sunnuntaijazzeissa joka viikko, joten olin mielettömän otettu tästä huomaavaisuudesta. Pöytä varattiin ja kun pääsin paikan päälle, sama tyyppi ehdotti, josko haluaisin, että minulle järjestettäisiin pysyvä pöytävaraus sunnuntaisin. Pakko sanoa, että harvoin on ollut asiakkaana yhtä arvostettu olo. Kiitos Tenho! Ja tulkaa nyt ihmeessä muutkin nauttimaan sekä noista huipuista jazz-keikoista, hyvistä pizzoista että muistakin konserteista ja tapahtumista – sisäänpääsykin on aina maksuton. Esimerkiksi ensi viikolla pääsee tiistaina Tenhossa kuuntelemaan nykyrunoutta Poetry Slamin merkeissä. Ja ei, minulle ei kukaan maksa Tenhon mainostamisesta yhtään mitään, vaan olen vain tyytyväinen ja uskollinen asiakas.

♥ Tänään tiistaina vietetään jälleen Tekojen Tiistaita, joka rantautui Suomeen ensimmäistä kertaa viime vuonna mutta jota on vietetty maailmalla jo vuosia. Giving Tuesday -nimellä maailmalla tunnettu tempaus syntyi vastaiskuksi joulua edeltävälle kulutusjuhlalle ja Black Friday -huumalle, kun haluttiin viedä huomio nimenomaan antamiseen ja hyviin tekoihin. Haluan siis kannustaa ihan jokaista tekemään tänään jotakin huomaavaista jonkun toisen hyväksi. Teko voi olla pieni tai suuri, huomaavainen ele tai konkreettista auttamista. Kuten viime vuonna kirjoitin: “Voit siis ihan itse vapaasti päättää, miten olet mukana: anna aikaasi vapaaehtoistyölle, hanki kummilapsi maailmalta, ulkoiluta naapurin koiraa, osta työkaverille yllätykseksi aamukahvi, tarjoudu kaverille lapsenvahdiksi tai auta naapurin mummo turvallisesti kadun yli. Vain luovuus on rajana siinä, miten voit ilahduttaa tuttuja ja tuntemattomia tekemällä, antamalla tai sanomalla jotakin mukavaa.” Kivoja vinkkejä jouluiseen hyväntekeväisyyteen löytyy muuten tästä viime vuonna tekemästäni jutusta – päivämäärät ovat viime vuodelta, mutta useimmat keräyksistä ja kampanjoista ovat käynnissä myös tänä jouluna.

Eetti Ry starttasi vajaa vuosi sitten tammikuussa Lempivaatteeni-kampanjan, jonka ideana on kannustaa ihmisiä käyttämään vaatteitaan pidempään, hankkimaan harkitummin ja vaalimaan niitä rakkaita lempivaatteitaan. Nyt syksyllä minutkin haastettiin mukaan “viikko lempivaatteessa” -teemaviikkoon, jonka aikana postailtaisiin storyja ja kuvia tämän lempivaatteen ympärille rakennetuista tyyleistä sekä pohdiskeltaisiin sitä, kuinka paljon uutta sitä oikeastaan tarvitseekaan. Vielä en ole tuohon teemaviikkoon tempautunut mukaan, kun asukuvien ottaminen ei ole viime aikoina tuntunut niin kovin inspiroivalta, mutta samaa teemaa on nähtävissä vuoden mittaan tekemissäni kuukausikoosteissani menneiden vuosien tyyleistä. Lempivaatteet ovat nimittäin nähtävissä noissa vanhoissa asukuvissa vuodesta toiseen. :) Tämän jutun vaatteet ovat tämän syksyn lemppareita: löysin sekä villapuseron että farkut kirpputorilta.

villapusero // sweater vintage (2019)

farkut // jeans vintage (2019)

kengät // shoes COS (2018)*

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Annika Ollila

Related posts