30/11/14

Untuvanpehmeä tutkimusretki tyynytehtaaseen

8 41 joutsen12.jpg

Yhteistyössä: Joutsen

Mikä sopisikaan uneliaaseen sunnuntai-iltaan paremmin kuin postaus, jossa sukelletaan untuvaisen pehmeiden peittojen ja tyynyjen sekaan. :) Sain jokin aika sitten tilaisuuden päästä tutustumaan yhteistyön tiimoilta Joutsenen tehtaalle Riihimäelle. Ajattelin, että olisi ainutlaatuinen ja kiinnostava mahdollisuus päästä näkemään ihan paikan päällä suomalaista vaate- ja tekstiiliteollisuutta aikana, jolloin kotimaiset tehtaat alkavat olla melkoinen harvinaisuus. Ja nyt tekin siis pääsette pienelle tutkimusmatkalle vaate-, tyyny- ja peittotehtaaseen!

Jo 30-luvulla perustettu Joutsen on perheyritys, jonka untuvatakkeja sekä vuodevaatteita myydään ympäri maailmaa. Merkki on varmasti kaikille suomalaisille tuttu, mutta moni ei ehkä tiennyt, että tuotteet tehdään yhä suurimmaksi osaksi Suomessa ja jokaisen peiton ja tyynyn taustalla on vielä 2000-luvulla paljon erilaisia käsin tehtäviä työvaiheita. Pääsinpä kokeilemaan tehtaalla itsekin tyynyn tekemistä, mutta siitä lisää hiukan myöhemmin.

joutsen14.jpgjoutsen13.jpg

Olen itse aika herkkänenäinen, joten olen jotenkin vaistomaisesti vältellyt untuvapeitteitä ja tyynyjä, koska olen kuvitellut, että ne pölisevät kovasti ja saattavat ärsyttää allergisen hengitysteitä. Joutsenen tehtaalla nämä harhaluulot oikaistiin heti kättelyssä, sillä minulle selvennettiin, että myös allerginen voi mainiosti käyttää näitä tyynyjä ja peittoja. Tuotteissa käytettävät untuvat ja höyhenet nimittäin puhdistetaan niin moneen kertaan, että kaikki lika ja pöly on poistettu niistä täysin, ennen kuin ne päätyvät tyynyjen ja peittojen täytteeksi.

Suomalainen Joutsen on tässä suhteessa poikkeus, sillä moni muu untuvapeitteitä ja -tyynyjä valmistava merkki käyttää untuvat ja höyhenet sellaisenaan ilman erillistä puhdistusprosessia ja tyynyjen sisään päätyy siis kaikenlaista moskaa, pölyä ja likaakin. Onkin mielenkiintoista, että valtavien höyhen- ja untuvasäkkien painosta todella suuri osa jää puhdistuslaitteiden pyöritykseen, kun kaikki ylimääräinen roska ja lika putsataan materiaaleista. Kannattaa siis suosia suomalaista, jos haluaa varmistaa tyynyjensä ja peittojensa puhtauden – etenkin allergikoille tämä on tärkeä huomio. :)

joutsen1.jpgjoutsen5.jpg

Oli aika mykistävää päästä kurkistamaan tehdasrakennukseen, jossa untuvat ja höyhenet puhdistetaan sekä erotellaan toisistaan. Korkea tehdashalli oli täynnä erilaisia putkia, jotka mutkittelevat ympäri tilaa puisten säiliöiden ympärillä. Omiin säiliöihinsä erotellaan eräänlaisen ilmanpainetta ja painovoimaa hyödyntävän mekanismin avulla höyhenet, pienet höyhenet sekä ne kaikkein kevyimmät untuvat. Näky masiinan sisällä oli maaginen: siellä ne pöllysivät ikkunan takana kuin lumihiutaleet kunnon myräkässä. 

Loppujen lopuksi oli aika yllättävää huomata, miten pieni tehdas onkaan. Työntekijöitäkin tuolla höyhenten ja untuvien erottelupuolella on vain muutama – ja harmillisesti molemmat erottelusäiliöitä käyttävistä tyypeistä olivat sattuneet sairastumaan juuri vierailupäivänämme, joten emme päässeet jututtamaan heitä. Oppaamme kuitenkin kertoi, että osa yhä edelleen käytössä olevista laitteista on palvellut tehtaassa kymmenten vuosien ajan – jollen ihan väärin muista, vanhin puupintainen laitevanhus taisi olla peräti 50-luvulta asti.

joutsen4.jpgjoutsen3.jpg

Kaikkein arvokkain erotelluista materiaaleista on unelmankevyt untuva, joka on ominaisuuksiltaan aika ainutlaatuinen. Sen rakenne on kevyt ja kestävä, varastoi lämmön mutta hengittää. Jos olet joskus päässyt pujahtamaan oikein laadukkaan untuvapeitteen alle, tiedät kuinka uskomattoman pehmeä ja kevyt se on – ja lämmin, tietysti. Joutsenen tuotteissa käytetään hanhen ja ankan untuvaa, joka hankitaan eurooppalaisilta tuottajilta. Untuvat saadaan elintarviketuotannon sivutuotteena ja Joutsen on tarkka eettisistä periaatteistaan eli sen tuotteissa ei koskaan käytetä höyheniä tai untuvaa, joka on nypitty elävistä linnuista (tosin sitä ei kuulemma juuri tehdä muutenkaan, sillä se ei olisi edes tuotannollisista syistä järkevää).

Pääsimme kokeilemaan tehtaalla myös, miltä tuntuu maailman kalleimpiin kuuluva untuva. Haahkan ylelliset untuvat kerätään Suomen ulkosaariston luodoissa sijaitsevista hylätyistä pesistä ja ne ovat todellinen luonnontuote. Harvinaislaatuinen materiaali on niin hintavaa, että siitä tehdään lähinnä tilaustuotteita – useimmitein kai miljonääreille jonnekin kaukomaille. Sain kokeilla ruskeita untuvia käsissäni hauskalla tavalla: minun käskettiin sulkea silmäni ja kertoa, milloin tunnen untuvat käsissäni. Tuntoaisti ei erottanut lähes painotonta untuvaa kämmenen pinnalla lainkaan, mutta käsiin levisi yhtäkkiä mystinen lämpö. Kun avasin silmäni, en ollut uskoa näkemääni! Kämmenelläni lepäsi muhkea kasa untuvia – painovoimaa uhmaavan keveitä todellakin. :)

joutsen9.jpg joutsen6.jpg

Sain myös tilaisuuden päästä kokeilemaan tyynyn tekemistä ihan itse. Enpä olekaan koskaan tullut ajatelleeksi, että tyynyjen tekeminenkin voi olla melkoista tiedettä. Simppeleiden perustyynyjen ohella on nimittäin olemassa kaikenlaisilla erikoisuuksilla varustettuja tyynyjä, joissa täydellistä koostumusta on haettu esimerkiksi erilaisten materiaalien kerrostuksilla.

Minä pääsin sullomaan untuvia ihan tavalliseen untuvatyynyyn, mutta perustyynyjäkin tehdään monen paksuisia ja myös pehmeyksissä voi olla eroja. Itse olen matalien ja napakoiden tyynyjen ystävä, joten yritin tehdä omastani sellaisen. Untuvat pöllysivät survoessani niitä tyynyn sisään niin, että piti puristaa suu tiukasti kiinni, jottei se olisi ollut täynnä valkoista höttöä. Välillä käytettiin tyynyä vaa’alla, sillä tyynyn paksuus mitataan itse asiassa grammoissa – mitä painavampi, sitä muhkeampi.

joutsen10.jpgjoutsen15.jpg

Sain tyynyni sopivan täyteen, ompelija surautti ompelukoneella sauman umpeen ja ompeli samalla kylkeen logolapun ja Suomen lipun. Tämän jälkeen tyyny pöyhitään hassulla laitteella, joka möyhentää sitä muovisilla läpysköillä ja irroittaa siten kankaaseen takertuneet untuvat ilmaviksi tyynyn sisällä. Kun pöyhintä oli suoritettu, tarvitsi enää sujauttaa tyyny muoviseen pussukkaan ja valmista tuli!

Päivä tehtaalla oli todella mielenkiintoinen kokemus ja oli kivaa päästä kyselemään työntekijöiltä prosesseista tarkemmin sekä kuulla Joutsenen vastuullisista toimintatavoista. En voi kuin toivoa firmalle pelkkää hyvää ja pitkää ikää – sekä tietysti sitä, että tuotanto ja työpaikat saadaan säilytettyä Suomessa. :) Mikäli muuten untuvanpehmeät unet kiinnostavat, niin kannattaa pysyä kuulolla, sillä lähiaikoina on luvassa pikku-kisa pehmoisten unien puolesta…

PS. Tiesittekö muuten, että Samu-Jussi Koski on suunnitellut Joutsenelle tälle syksylle takkimalliston? :)

joutsen7.jpg

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

29/11/14

Leffalippuja ja yksi legendaarinen valkokangaspusu

42 cruel-intentions1.jpg

Orionin kanssa toteutetun hauskan leffakisan voittajat on nyt arvottu ja muutama teistä pääsee siis aloittelemaan lauantaipäivän voitontanssilla. On siis aika julkistaa leffalippujen onnekkaat voittajat, jotka pääsevät näkemään valkokankaalta As if -ysäriteinileffasarjan elokuvia kaverinsa kanssa – ja osa ehkä bongaa valkokankaalta myös tämän Julmia aikeita -leffan legendaarisen leffapusun. ;) Rakkaus voitti, JEEEEE!

emli:

Veisin ehdottomasti parhaan ystäväni katsomaan Julmia aikeita! Niiiiiin monta kertaa ollaan ihailtu Ryan Philippea ja oltiin ihan sekaisin hänen ja Reese Witherspoonin oikean elämän rakkaudestakin.

”I’m impressed.” ”Well, I’m in love.”

Hui tää toimii edelleen. :) 3.1. näytös

Riia:

Jokaisesta leffasta tulee kyllä niin kutkuttavat nostalgiafiilikset, ai että! Näistä menisin katsomaan Levottomat sielut ke 3.12. Katsottiin se jo joskus ala-asteella(?) koulussa ja hoilattiin Gangsta’s paradisea, vaikkei sanoista ymmärretty yhtään mitään. Enpä muuten taida vieläkään tietää, miten ne sanat oikeasti menee. :) Leffastakin on todella hämärät muistikuvat, siellä taisi olla joku tosi söpö ”paha poika”, joka ei halunnut totella Michelle Pfeifferia…

ystävällinen hei:

Huippua! Mä olin jo valmiiksi katsonut hyvän näytöspäivän ennen tätä kilpailua – mä veisin mun parhaan ystävän katsomaan 10.1 katsomaan Anna Palaa- elokuvaa! Ja mikä niin parasta, mun  ystävällä on tuosta päivästä tasan viikon päästä 25-vuotisjuhlat joten voisin järjestää hänelle etukäteis leffayllärin. 

Tuo leffa on niin klassikko meidän nuoruudesta. Itseasiassa seiskaluokalla harjoiteltiin kavereiden kanssa sitä alkuintroa ja tanssia, apua :D. Ja vhs- kasetti kului kun katottiin leffa varmaan kerran viikossa.  Sittemmin ystävä alkoikin harrastaa cheerleadingia ihan tosissaan, luulen että elokuvalla oli vaikutusta. 

Käykäähän tsekkailemassa sähköpostinne! Ja mikäli onni ei tällä kertaa ollut myötä arvonnassa, niin ei syytä huoleen, koska nuo Orionin leffanäytökset eivät kustanna kuin 6,5 euroa, jos joku mielii näitä mahtavia ysärihelmiä katsomaan. :)

Related posts

28/11/14

Riittää jo

71 39 kuva.png

Tänään on jännittävä päivä. Toivon todella, että eduskunnassa tehdään viimein oikea päätös rakkauden, tasa-arvon ja ihmisyyden nimissä. Suoraan sanottuna olen jo aika kyllästynyt koko keskusteluun – tai siis siihen, että tästä asiasta pitää edes keskustella. Olen väsymättä puhunut asian puolesta jo 15 vuotta ja puhun jatkossakin, jos tarve sitä vaatii, mutta toivon, ettei tämän päivän jälkeen enää tarvitsisi. 

Tuntuu, että keskustelu tasa-arvoisen avioliittolain ympärillä kiertää kehää eikä minulla enää ole oikein mitään uutta sanottavaa. En ole edelleenkään kuullut vastapuolelta yhtäkään järkevää perustelua sille, miksi lakia ei tulisi hyväksyä. Timo Soinin tokaisu ”No kun ei voi!” kiteyttää argumenttien tason. Vaikka kannanottoissa yritetään epätoivoisesti löytää vipuvartta oman näkemyksen tueksi niin biologiasta (salli mun nauraa!) kuin uskonnostakin (nyt puhutaan lainsäädännöstä, jonka kanssa uskonnolla ei pitäisi olla mitään tekemistä – kirkko tehköön omat linjauksensa kirkollisista vihkimisistä), kommenttien ytimessä on aina sama itsekeskeinen rutina: kun minusta tuntuu. Voin kertoa, että sillä ei ole mitään merkitystä, miltä sinusta tuntuu. Se ei ole lainsäädännöllinen peruste eikä se varsinkaan ole peruste polkea ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Ymmärrättehän, vastustajat, että taistelette tuulimyllyjä vastaan. Mikäli niin surkeasti kävisi, että aloite kaatuisi tänään eduskunnan äänestykseen, laki tulee menemään läpi lähivuosina – halusitte tai ette. Käytännössä toimitte vain jarruna väistämättömälle kehitykselle, sillä maailma menee eteenpäin ja Suomi sen mukana. Niin, joskus muinoin Suomi oli se upea maa, joka toimi muille esikuvana myöntämällä ensimmäisenä valtiona Euroopassa naisille äänioikeuden. Vaikka tässä asiassa esikuvien juna meni jo, toivon, että mekin viimein pääsisimme kyytiin, muiden Pohjoismaiden joukkoon.

Jotkut ovat valitelleet julkisessa keskustelussa sitä, että tällaiseen vähemmistöä koskevaan asiaan käytetään näin paljon aikaa, resursseja ja palstatilaa. Minusta tässä ei kuitenkaan ole kyse vain vähemmistön asiasta. Tässä on kyse koko yhteiskunnastamme ja siitä, millainen maa Suomi haluaa olla – ja millaisena maana se haluaa näyttäytyä muulle maailmalle. Jotain asian tärkeydestä kertoo se, että tuhannet, joita asia ei suoraan henkilökohtaisesti edes kosketa, ovat valmiita nousemaan barrikadeille oikeuden puolesta. Palstatilaahan tälle asialle ei enää tarvitse uhrata, jos ja kun lakialoite viimein menee läpi. Ja vaikka olen valmis sinnikkäästi puhumaan asian puolesta myös tulevaisuudessa, jos sitä vielä tarvitaan, keskustelisin minäkin mielelläni vaihteeksi jostain ihan muusta. En haluaisi joutua kirjoittamaan enää ainoatakaan tällaista postausta, joten mentäisiinkö siis jo eteenpäin? :) 

Translation: The Finnish Parliament will vote today about equal marriage rights and I really hope they get it right this time, for love, equality and humanity.

Related posts

24/11/14

Mitä antaa joululahjaksi ihmiselle, jolla on jo kaikkea?

9 43 jenni-ja-noora-eettiset-joululahjat-2014.jpg

Kaikenlaisten kaupallisten yhteistyöehdotusten lisäksi saan aina välillä muitakin kiinnostavia yhteydenottoja ja nyt syksyllä sellainen viesti tupsahti sähköiseen postilaatikkooni Kepa ry:ltä. Oikeanmukaisemman maailman puolesta työskentelevä Kepa on toteuttanut nyt jo useampana vuonna Eettiset joululahjat -kampanjan, jonka kasvoina on nähty muun muassa Docventures- ja Madventures-ohjelmista tutut Riku ja Tunna sekä laulajatar Yona. Tänä vuonna kampanjaan mukaan pyydettiin blogimaailmasta tuttuja tyyppejä, enkä tietenkään voinut tällaisesta hienosta hyväntekeväisyysproggiksesta kieltäytyä. Eettisten joululahjojen puolestapuhujana on minun seuranani tällä kertaa Kemikaalicocktail-blogista tuttu Noora Shingler. 

Kepan nettisivuilta löytyy siis mainio listaus eettisiä joululahjoja tarjoavista verkkokaupoista, merkeistä ja järjestöistä. Olemme Nooran kanssa molemmat vieraskynäilleet nettisivuille jouluaiheiset blogitekstit ja koonneet Kepan joululahjalistauksesta omat eettiset suosikkivinkkimme, joten käykäähän lukemassa meikäläisen mietteet aiheesta Kepan sivuilta ja napatkaa samalla talteen joululahjavinkit! :)

PS. Kepan nettisivuilta löytyy myös kiinnostava artikkeli siitä, miten kuluttaja voi vaikuttaa eettisemmän tuotannon puolesta. 

Related posts