23/03/15
<p class=”justify”>Esittelin viime viikolla Islannin tuliaisina tuomani villapuseron, jota koristava yrmeä naamataulu taisi saada aika monen teistäkin pauloihinsa. Vaikka alkuun mietin, ehdinkö käyttää puseroani ollenkaan tässä kevään kovaa kyytiä lämmetessä, niin loppuviikon pakkaset pitivät huolen, että villapusero pysyi visusti yllä. Eikä muuten tullut vilu!
Islanti on kuuluisa villapaidoistaan ja huhu kertoo, että nimenomaan islantilaisten lampaiden villa olisi aivan erityisen lämmintä, kosteutta hylkivää ja muutenkin ominaisuuksiltaan ylivertaista. Perinteisissä islantilaisissa villapaidoissa on tunnistettava kaulan ja harteiden ympäri kiertävä neulekuvio, mutta tämä meikäläisen pusero on ihan toista maata. Nuori islantilaissuunnittelija Milla Snorrason on laittanut islantilaisneuleet ihan uuteen uskoon ja perinteisten kuvioiden sijaan hänen puseroitaan koristavat hassut naamat ja graafiset kiekurat.
Snorrasonin puseroita myy Reykjavikissa ainakin Kiosk-niminen putiikki, jonka valikoima koostuu islantilaisten suunnittelijoiden tuotteista. Sieltä minäkin tuon oman puseroni löysin. Jos joku nyt aivan ihastui, niin putiikilla on myös verkkokauppa, jonka kautta islantilaista suunnittelua voi tilata kotiin asti. Suosittelen silti, että menette sinne paikan päälle Islantiin ihastumaan – niin puseroihin kuin maahankin. :)
Translation: Last week I showed you the cute new sweater I found on my trip in Iceland. The funny faced sweater is made by Icelandic designer Milla Snorrason and it’s made of the famous Icelandic wool. I really like the modern touch that Snorrason gives to the knit tradition of Iceland. In case you really fell in love with that sweater too (or one of these in the lookbook), a little boutique Kiosk in Reykjavik sells them both in shop and online. I still strongly recommend to go see the sweaters, shop and the city for yourself. :)
Photos: Milla Snorrason
18/03/15
Jos pitäisi nimetä viimeviikkoiselta Islannin matkalta yksi huippuhetki, se olisi ylivoimaisesti kyläily suunnittelija Katrín Ólínan luona. Saimme ihan ainutlaatuisen tilaisuuden päästä kuulemaan monipuolisen suunnittelijan mietteitä ja kurkistamaan hänen kauniiseen kotiinsa – ja millainen koti se onkaan! Melkein kaikki mukaan päässeet toimittajat nimesivät tuon kyläilytuokion koko matkan kohokohdaksi. :) Pyysin vierailun lomassa Katrínilta lupaa ottaa kuvia hänen viehättävästä asunnostaan, ja nyt siis saan jakaa pienen kurkistuksen sekä vähän sisustusinspiraatiota myös teille!
Hauska sattuma, että hän itse asiassa asuu tällä hetkellä pääosin Suomessa, sillä työskentelee täällä meneillään olevan 3D-projektin kanssa. Eli hyvällä tuurilla saatatte jopa törmätä häneen täällä Helsingin kaduilla. :) Työ onkin heitellyt suunittelijaa ympäri maailmaa, sillä hän on ehtinyt asua Reykjavikin ja Helsingin lisäksi muun muassa Pariisissa, Lontoossa ja Hong Kongissa. Helsinkiä ja Suomea hän kertoo rakastavansa. Jostain syystä muuten monille islantilaisille Suomi tuntuu olevan tosi hyvä juttu ja suomalaiset jonkinlaista sielunkumppanikansaa – ja minun on helppo ymmärtää tuota ajatusta, sillä myönnän itsekin kokeneeni jonkinlaista mystistä helppoutta ja sielujen sympatiaa islantilaisten kanssa.
Katrín on oikeastaan taustaltaan graafinen suunnittelija ja kuvittaja, mutta on ehtinyt tehdä uransa varrella varsin monenlaisia töitä, joista uusimpia ovat tämä hänen Suomessa työstämänsä 3D-projekti, joka tullaan esittelemään yleisölle ainakin Helsinki Design Weekillä ensi syksynä. Lisäksi hän on kurottanut siipiään myös sisustussuunnittelun, tuotekalusuunnittelun ja muotoilun puolelle, joiden saralla yksi kiinnostavimmista töistä on Friends of Steel -huonekalusarja. Metalliset pikkuystävät näkyvät vahvasti myös Ólínan kotona: pienet sympaattiset mustat metallikalusteet ottavat minimalistisessa kodissa tilansa, kun ympärille on ripoteltu kalusteita vain harkiten.
Asunto on täynnä hauskoja pieniä esineitä ja jippoja, jotka tekevät siitä persoonallisen näköisen. Keittiössä ja kylpyhuoneessa pinnat on päällystetty selkeällä valkoisella neliökaakelilla ja olohuoneen yhtä seinää puolestaan peittää valkoinen lautapaneeli. Huomasin itse ajattelevani, että kylläpä tuollainen paneeliseinä vaikuttaakin yllättävän raikkaalta kirkkaanvalkoiseksi maalattuna – enpä olisi itsestäni uskonut. Kaipa mikä tahansa voi toimia, kun kaikki palaset on hyvin mietitty.
Ylipäänsä kämppää leimaa sellainen selkeys ja yksinkertaisuus, jota on osattu sisustusratkaisuilla korostaa. Esimerkiksi yksi seinä on kokonaan valtavien, simppelien kaapinovien peitossa. Haitarin tapaan avautuvien ovien taakse kätkeytyy työpiste ja koko seinän mitalta säilytystilaa. En ollut tullut edes ajatelleeksi, että esimerkiksi työpöydän voisi piilottaa tuolla tavoin – todella näppärä ratkaisu pelkistettyä yleisilmettä kaipaavalle.
Valkoisten pintojen ja minimalistisen tyylin mausteeksi asuntoon on siroteltu jännittäviä yksittäisiä esineitä ja matkamuistoja sinne tänne harkiten. Hauskan lisän kokonaisuudelle antavat myös Kiinan vuosista muistuttavat posliiniruukut ja -kalusteet sekä keraamiset koriste-esineet. Joku saattaisi ajatella, ettei koristeellinen kiinalainen posliini sovi pelkistetyn kodin tyyliin lainkaan, mutta minusta ne rikkovat juuri sopivasti kokonaisuutta, joka saattaisi muuten olla liiankin harkitun oloinen.
Koti on upea, siitä ei ole epäilystäkään, mutta tämän visiitin kohokohdaksi nousi silti illan emäntä, jonka lämmin vieraanvaraisuus teki kaikkiin kyläilijöihin vaikutuksen. Suurkiitos DesignMarchille ja Katrínille tästä mukavasta teehetkestä! Odotan jo innolla, että pääsen näkemään hänen töitään Design Weekillä täällä Helsingissä. :)
Translation: Last week I visited DesignMarch in Iceland and among the many exciting events one of the greatest was the visit to the beautiful home of designer Katrín Ólína. Such an inspiring home and even more inspiring owner. :) Thank you Katrín for your hospitality!
Katrín also let me take some photos so I can share the inspiration and cool interior ideas with you guys too. Her minimalistic home is full of interesting little details of which my favourites were definitely the little black Friends of Steel design pieces and the decorative souvenirs from China. And by the way, in case you didn’t know Katrín currently lives most of her time in Helsinki while she’s working on a fascinating 3D project – you will hear more about it at the Helsinki Design Week in autumn!
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
16/03/15
Islannin reissuni päämäärä oli päästä tutustumaan paikalliseen designiin ja muotiin – ja sen totisesti tein. Vaikka silti tuntuu, että tuosta pikkuruisesta maasta löytyy varmasti kaikenlaista kiinnostavaa vielä paljon enemmäin kuin ehdin muutamassa päivässä tutkia. Luvassa on vielä kurkistusta paikallisten suunnittelijoiden muotinäytöksiin ja muuta jännää, mutta ensimmäisenä esittelen reissun päältä tekemäni mahtavan villapaitalöydön. :)
Se taisi olla rakkautta ensisilmäyksellä, kun katseemme tuon värikkään villaisen mököttäjän kanssa kohtasivat. Islantilaisten suunnittelijoiden vaatteita myyvän Kiosk-liikkeen rekissä tuli vastaan enemmänkin kiinnostavaa suunnittelua, mutta Milla Snorrasonin hauska villapusero muikealla naamataululla oli ylivoimainen suosikkini. Tänään sitten jo viiletin Helsingin aurinkoisilla kaduilla islantilaisten lampaiden villasta kudotussa paidassa. Aikeissa on esitellä vielä suunnittelijan mallistoa enemmänkin, koska tykästyin hänen tyyliinsä kovasti.
Kylläpä oli muuten mukava palata Reykjavikin myrskystä takaisin Suomeen ja tähän ihanaan kevätaurinkoon. Tänään olisi varmaan tarjennut Helsingissä jo kevyemmälläkin vaatetuksella, mutta vilukissa pelaa varman päälle. Pitkistä kalsareista ja sukkahousuista olen sentään jo raaskinut luopua.
Pakko muuten sanoa, että meikäläisellä on tällä hetkellä meneillään joku intohimoinen rakkaussuhde tähän tukkaan sekä kulmakarvoihini. :D Tukka on omaan silmään juuri nyt aivan täydellisen värinen ja pituinen, ja mikä parasta, se tuntuu nykyään asettuvan hyvin jotenkin ihan itsestään. Kulmakarvat puolestaan ovat saaneet pienen annoksen ekstrarakkautta toissaviikosta lähtien, kun Yves Saint Laurentin meikkitaiteilija Janita Salmensuo näytti minulle pienen meikkauskikan, jota olen sittemmin hyödyntänyt joka päivä. Ilmeisesti se toimii myös muidenkin mielestä, koska erityisen moni on sen jälkeen kysellyt kulmakarvoistani. Mutta eipä huolta, sillä aikeissa on tällä viikolla jakaa tuo niksi myös teille muille!
Translation: I found one souvenir for myself from Iceland and it is this grumpy looking face by Milla Snorrason that I couldn’t resist. Icelandic wool, cute colours and that adorable expression – what is there not to love. ;)
Villapusero // sweater Milla Snorreson, leggingsit // leggings Lindex*, buutsit // boots Fiorentini & Baker, aurinkolasit // sunglasses Monki*, sormus // ring vintage
*saatu blogin kautta / gifted
Photos: Vesa Silver
14/03/15
Heräsin tänä aamuna siihen, kun tuuli ujelsi ikkunoiden välistä. Ja ujeltaa se yhä. Luonto on tämän reissun aikana näyttänyt mahtejaan ja paikalliset ovat ihmetelleet vuodenaikaan nähden poikkeuksellisia sääoloja: runsasta lumipeitettä, piiskaavaa räntä- ja vesisadetta sekä hurjana myrskyävää tuulta. Normaalisti tähän aikaan vuodesta kuulemma Reykjavikissakin näkyy jo kevät.
Harmittelin jo lentokenttäbussissa, etten hoksannut ottaa sateenvarjoa mukaan, mutta vieruskaverini valisti sateenvarjon olevan täällä Reykjavikin tuulissa aivan turha kapine. Paikalliset eivät kuulemma oikeastaan käytä sateenvarjoja, koska ne rikkoutuvat tuulenpuuskista kuitenkin. Sää ei tosiaankaan ole ihan ollut puolellamme reissun suhteen, mutta sellaistahan se on. Joskus sataa, joskus paistaa.
Säätiedotteissa on lupailtu tälle päivälle kaikkea mahdollista vimmaisesta myrskytuulesta hurrikaaniin – paikallisten meteorologien tuulivaroituskartassa paukkuivat lukemat niin, että luvatulle puhurille jouduttiin keksimään kokonaan uusi värikoodi. Saa siis nähdä, pääsemmekö tänään hotellilta mihinkään ainakaan vähään aikaan. Hotellihuoneeni ikkunan alla on lammikko vettä – rankkasade ja myrskytuuli vähät välittävät ikkunan tiivisteistä.
Myrskyisä tuuli alkoi puhkua eilen Blue Lagoon -visiittimme jälkimainingeissa (itse reissusta lisää myöhemmin) ja paluumatka laguunilta takaisin Reykjavikiin oli aika hurjaa menoa, kun bussin saattoi tuntea hytkyvän ulkona piiskaavan tuulen voimasta. Olin totisesti onnellinen, että olin sillä hetkellä turvallisesti sisällä autossa.
Olimme suunnitelleet täksi aamuksi muutaman ulkomaisen toimittajan kanssa retkeä Black Sandsille, jonka rantahiekka on siis nimensä mukaisesti pikimustaa. Komeat maisemat jäävät nyt harmi kyllä näkemättä, sillä visiittiä ei tässä myrskysäässä voida toteuttaa. Yhteyshenkilömme antoi meille ohjeeksi olla poistumatta hotellilta toistaiseksi. Myös kaikki lennot Reykjavikista tältä päivältä on peruttu tai siirretty myöhemmäksi iltaan. Pitää toivoa, että tuuli rauhoittuu iltapäivää kohden.
Ainoat housuni kastuivat eilen illalla aivan litimäriksi kaatosateessa, mutta onneksi ne ovat ehtineet yön aikana kuivua. Minulla siis oli mukana toinenkin housupari, mutta farkkuni repesivät eilen iloisesti haaroista loikatessani astetta riehakkaammin taksiin. :D Jos ei olisi naurattanut niin paljon, olisi ehkä itkettänyt, koska sinne menivät taas yhdet lempparifarkut. Taputtelin haaverin sattuessa kuitenkin huojentuneena itseäni päälaelle, sillä olin alun perin ajatellut lähteä reissuun minimalistisesti yksillä pöksyillä. Tästä eteenpäin en ikinä lähde minnekään ilman varahousuja.
Toinen neuvoni: älä istu sateen kastelemissa nahkahousuissa alas: kostea nahka venyy ja meikäläisen ihanissa nahkahousuissa on nyt tympeät polvipussit. Ei ole ollut siis housuissa ja säässä mitattuna maailman onnistunein reissu, mutta onneksi muuten on ollut mahtavaa!
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
