7/05/14
Superpitkästä aikaa luvassa vähän REVS Magazinen kuulumisia. Olin siis muutama vuosi sitten mukana perustamassa lehteä ja mukana sen taustatiimissä vuoden verran, mutta jättäydyin sitten projektista sivummalle muiden työkiireiden takia. Moni on kysellyt kommenttiboksissa lehden kuulumisia, mutta aina kiireiden takia (joko omien tai REVS-porukan) asia on jäänyt roikkumaan. Nyt kuitenkin on pitkästä aikaa tarjolla kivoja REVS-kuulumisia, sillä hiljattain digiversionsa lanseeranneen REVSin toinen diginumero on nyt ilmestynyt! :)
REVS Magazine ilmestyy siis tuttuun tapaan neljä kertaa vuodessa printtiversiona, jota myydään Suomessa Akateemisissa kirjakaupoissa sekä REVSin omassa verkkokaupassa ja maailmalla lehteä voi bongata lukuisista kirja- ja lehtikaupoista. On ollut hauska kuulla esimerkiksi blogini lukijoilta, että REVS Magazinea on bongattu esimerkiksi Australiasta kiinnostavien putiikkien hyllyiltä. On aika mahtava tunne tietää, että on ollut mukana luomassa jotakin tällaista!
Seuraava printtinumero julkaistaan kesäkuun lopulla, mutta printtilehti on nyt saanut rinnalleen kuukausittain ilmestyvän digilehden. REVSdigital ilmestyy siis 12 kertaa vuodessa ja tällä hetkellä sen saa ladattua iTunesin kautta iPhonelle tai iPadille. Jossain vaiheessa mukaan on tulossa varmaankin myös Android-versio, mutta toistaiseksi digiversio on luettavissa siis vain mäkkilaitteilla. Digilehdessä on printtiversion tapaan aina joka numerossa jokin teema, jonka ympärille lehti rakentuu ja REVSdigitalin toisessa numerossa teemana on The Touch.
Monia on selvästi jäänyt askarruttamaan siirtymiseni sivuun REVS-taustatiimistä, joten ajattelin, että voisin nyt tässä yhteydessä myös selventää muutamia juttuja sen aiheen tiimoilta. :) Ihmisillä on usein halu löytää asioista kaikenlaista draamaa, mutta tässä tapauksessa tilanteen taustalla ei kyllä ole ollut minkäänlaista dramatiikkaa. Tai dramaattisinta tilanteessa oli ehkä se, että olin hukkua työmäärän alle hoitaessani samalla leijonaosan REVSin taustalla pyörivistä hommista ja yrittäessäni siinä sivussa tehdä varsinaista leipäduunia ja pitää blogia elossa. Ihmisellä on vuorokaudessa vain rajallinen määrä tunteja käytettävissä ja henkistä sekä fyysistä kapasiteettia tiettyyn pisteeseen asti. Burnoutin rajoilla jo toista kertaa keikkuessani osasin onneksi viheltää pelin poikki ennen kuin ajoin itseni aivan loppuun.
Oli haikeaa luopua projektista, jolle oli antanut niin paljon ja jota oli ollut mukana synnyttämässä ensimmäisistä hetkistä lähtien. Mietin päätöstä pitkään ja lopulta vaakakupissa painoi eniten se tosiasia, että ajankäytöllisesti tilanne oli mahdoton. Jouduin oikeasti miettimään, mikä minulle oli kaikkein tärkeintä. REVS oli alusta alkaen ensisijaisesti ystäväni, päätoimittaja Federico Cabreran luomus ja lapsi. Omat projektini jäivät REVS-hommien edellä sivuun ja minun oli mietittävä, miten paljosta olisin valmis luopumaan lehtiprojektin nimissä. Olisinko valmis luopumaan itselleni tärkeistä jutuista jonkun toisen unelman eteen? Koin, että REVS oli lopulta enemmän Federicon unelma kuin minun, ja minun oli valittava ne jutut, jotka olivat minulle itselleni kaikkein tärkeimpiä. Ja siinä kohtaa nyt parin viikon sisään 7 vuotta täyttävä blogini nousi ykkössijalle.
Päätös siirtyä REVS-projektista sivuun sinetöityi lopulta, kun solmin blogisopimuksen Trendin kanssa ja oli selvää, etten mitenkään pystyisi jatkossa hoitamaan kaikkea kerralla. Olin auttanut Fedeä toteuttamaan unelmansa ja nyt oli minun vuoroni seurata omaani. Olemme edelleen Feden kanssa läheisiä ystäviä, joskin varsin kiireisiä molemmat, mutta toivotaan, että ehdin jatkossa enemmän kertoilla myös REVS-kuulumisia täällä blogin puolella! Toivottavasti tässä tuli nyt vastauksia heille, joita asia on jäänyt ihmetyttämään. :)
Photos: REVS Magazine
17/04/14
Perhelehdet ja lapsiin liittyvät aikakauslehdet ovat minulle aivan tuntematon territorio. En ole varmaan koskaan pidellyt edes käsissäni Vauva-lehteä tai KaksPlussaa, eikä välittömään lähipiiriini taida kuulua ketään näitä lehtiä lukevaa (mikä osaltaan ehkä selittää kokemattomuuttani). Kovin monella ystävälläni ei ole ainakaan vielä toistaiseksi lapsia, joten ylipäänsäkin jälkikasvuun liittyvät jutut eivät kauhean läheisesti ole osa elämääni. Siksipä olinkin varsin utelias, kun sain näppeihini uutukaisen Kidd.O-lehden.
Ajattelin, että Kidd.O tuskin on minua varten, mutta olinpa silti vähän kiinnostunut, koska korviini oli kantautunut huhuja, että lehden taustalla on Suomen parhaita valokuvaajia, stylisteja ja toimittajia. Kiinnitin tosin lehteen huomiota jo viime syksynä ilmestyneen ensimmäisen numeron aikoihin, sillä sen visuaalinen ilme teki vaikutuksen ja erottui kaupan lehtihyllyssä edukseen. Uteliaisuuttani lisäsi myös, että lehden tekijäjoukkoon kuuluu tuttaviani. Nyt sitten minuakin joskus puunannut meikkaaja Anu Levy, joka siis nykyään myös Kidd.On päätoimittajana tunnetaan, iski minulle lehden juuri ilmestyneen toisen numeron käteen ja käski tutustumaan.
Mikäs siinä, minähän tutustuin! Ja löysin itseni viihtymästä, vaikka en varmaan lapsettomana ole lainkaan lehden kohderyhmää. Tai ehkä se on juuri aidosti hyvän lehden merkki, että sen parissa voi viihtyä kuka tahansa, oli julkaisun aihepiiri mikä hyvänsä. Toisaalta, Kidd.Oa tituleerataan kannessa näin ”Uusi suomalainen lifestyle-lehti” – lapsiin ei siinä yhteydessä viitata lainkaan, vaikka toki kansikuva ja nimi siihen suuntaan viittaavatkin. Lause kuitenkin kuvaa lehteä aika osuvasti: nämä sisällöt voivat todella olla kenelle tahansa.
Ensimmäiseksi on sanottava, että kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Kidd.O on varsin muhkea paketti, melkein kuin kirja. Sisältöä selailtuani päällimmäisenä ajatuksena Kidd.Osta nousee mieleen sen kaunis visuaalinen ilme, josta näkee, että lehteä tehdään lämmöllä ja huumorilla. Ja että aihepiirinä ovat lapset. :) Nautin lehden hauskoista ja kekseliäistä editorial-kuvista enemmän kuin monen aikuisille suunnatun muotilehden sisällöistä. Tulee ihan näin aikuisellekin inspiroitunut olo! :D
Myös artikkelipuolen tarjonta on yllättävän kiinnostavaa lapsettoman näkökulmasta: on artikkelia tyylikkäistä isoäideistä, äitienpäivälahjavinkkejä, teinien meikkaamisesta konkreettisine (mutta ihanan luonnollisine) meikkivinkkeineen, kiinnostavaa pohdintaa lasten ja nuorten seksuaalisuudesta, herkullisen kuuloisia ruokareseptejä, lukuisia kiinnostavia kolumneja ja paljon muuta.
On oikeasti todellinen ilo nähdä, että Kidd.On kaltaisia laatulehtiä putkahtelee markkinoille ja perinteisiä tapoja tehdä printtiä haastetaan. Erityisesti nostan tekijätiimille hattua uskalluksesta lähteä tekemään ihan uutta printtimediaa itsenäisesti aikakaudella, jolla maalaillaan jatkuvasti mielikuvia printtimedian kuolemaasta tai vähintäänkin ahdingosta. Kuolemaan en itse usko, ahdinko varmasti on todellinen – tosin se kertoo minusta enemmän printtimedian murroksesta internetin aikakaudella kuin siitä, että paperilehdet olisivat tyystin katoamassa. Enemmänkin tässä haetaan nyt uusia linjoja ja todennäköisesti tullaan jatkossa tekemään entistä parempaa printtiä siitä yksinkertaisesta syystä, että netin kaltaisen kilpailijan rinnalla on pakko.
Luen varmasti Kidd.On kaltaista lehteä analyyttisemmin ja muutenkin vähän eri näkövinkkelistä kuin peruslukija, koska minulla on itselläni kokemusta aikakauslehden perustamisesta ja pyörittämisestä REVS Magazinen ajoilta. Kidd.O on myös itsenäisesti ilman suuren lehtitalon tukea perustettu julkaisu ja tiedän todella, mitä tällaisen jutun aikaansaaminen ja siinä menestyminen vaatii. Ja nostan todella hattua uskalluksesta – ja uskallan jo tässä vaiheessa sanoa, että myös onnistumisesta! Ainakin toivon niin, sillä tässä lehdessä on mielestäni ainesta menestykseksi. :)
Koska soisin tällaisten mahtavien juttujen menestyvän, niin kehotan teitäkin tutustumaan tai edes vilkaisemaan – oli sitten omia lapsia tai ei. Ainakin minä sain Kidd.Osta irti paljon lapsettomanakin. Mietin alkuun, että voisin antaa oman kappaleeni jollekin lapsellisista ystävistäni sen luettuani, mutta enpä taidakaan malttaa luopua. :) Ehkä ostan heille lahjaksi ihan omat kopiot. Onnea siis Anu ja muut ihan tosi hienosta julkaisusta!
PS. Tässä yhteydessä on hyvä muistutella myös upeasta REVS Magazinesta, joka ei todellakaan ole kadonnut minnekään. :) Akateemisesta kirjakaupasta sekä verkkokaupasta saa printtiversiota (myös vanhempia numeroita voi ostaa netistä) ja äskettäin REVS julkaisi myös ensimmäisen iPhonelle ja iPadille sopivan digiversionsa. Tästä lisää vielä myöhemmin!
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
3/02/14
Piiii-iii-iiiitkästä aikaa pieni tilkka REVS-kuulumisia. :) Ensinnäkin, jos ette ole käyneet hetkeen lehden nettisivuilla, niin suosittelen tekemään sen. Hiljattain uudistuneet sivut ovat ihanat, raikkaat ja kauniit sekä tietysti aina yhtä inspiroivat. Toiseksi, lehteä on pian saatavilla myös digimuodossa iPadille ja iPhonelle, ja tässä videolla siitä pientä teaser-palaa. Videon takana on lahjakas Jenny Jokela, jonka töitä olen hehkuttanut täällä blogin puolella aiemminkin. Ja vielä sellainenkin juttu, että kun aina säännöllisin väliajoin REVSin saatavuudesta kommenttiboksissa kysellään, niin Suomessa sitä saa Akateemisesta kirjakaupasta sekä REVSin nettisivuilta ja maailmalla sitä myydään vaikka missä. <3
REVS digital issue No.1 teaser from REVS magazine on Vimeo.
5/04/13
En ole piiiiitkään aikaan kertoillut teille REVS-kuulumisia, mutta kerrottakoon sen verran, että uusi numero on ilmestynyt muutama viikko sitten ja tästä lähtien REVS Magazine on myynnissä Stockmanneilla ja Akateemisissa kirjakaupoissa. Hyvä uutinen tässä on esimerkiksi se, että nyt lehteä saa siis useammasta paikasta ympäri Suomen kuin ennen. :) Lisää kuulumisia on luvassa lähiaikoina, mutta sitä odotellessa saatte pienen kurkistuksen tuoreen lehden sivuille. Viivi Huuskan nappaamia kuvia tähdittää upea mallitulokas VJ, joka minusta ravistelee kiinnostavalla tavalla sukupuoleen littyviä oletuksia ja odotuksia täällä kotimaan kamaralla. Tosin uskon kyllä, että VJ:ssä eli kotoisammin Villessä riittää kyllä ainesta päästä tekemään se esimerkiksi Andrej Pejicin rinnalle myös tuolla maailmalla – ihan huikea tyyppi. :) Millaisia ajatuksia teissä herättää tuollaisen androgyynin mallin käyttäminen? Ihanat kuvat joka tapauksessa!
