31/07/13

Vihreäsilmäinen tyttö

19 47 P7302660.JPG

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että haluaisin käydä katsomassa Taidehallissa olevan Steve McCurryn valokuvanäyttelyn. Eilen oli sen verran harmaa päivä, että päätin ryhtyä tuumasta toimeen – enkä vähiten siksi, että näyttely on avoinna enää tämän viikon eli sunnuntaihin 4.8.2013 asti. McCurryn tunnetuin valokuva lienee tuo julisteeseenkin painettu The National Geographic -lehdessä aikanaan julkaistu pysäyttävä kuva vihreäsilmäisestä afgaanitytöstä pakolaisleirillä. Näyttelyssä nähdään tuon upean otoksen lisäksi paljon muitakin ihan häkellyttävän upeita otoksia, joten voin suositella todella lämpimästi. Tämän viikon ajan siis ehtii vielä käydä tsekkaamassa. :) Ja kannattaa myös katsoa se yhdessä huoneessa pyörivä videodokumentti – on todella mielenkiintoista päästä näkemään, miten tuollainen huippukuvaaja käytännössä työskentelee. 

Ja hei, saa mielellään vinkkailla minulle muistakin kiinnostavista meneillään olevista tai tulevista näyttelyistä!

PS. Hei voisiko joku minua Instagramissa seuraileva raportoida, että näkyvätkö eilen ja tänään lisäämäni kuvat muille? Siellä pitäisi olla eiliseltä cupcake-kuva ja tältä päivältä tämä juliste-kuva. Lisäsin ne aivan normaaliin tapaan, mutta koska kukaan ei ole reagoinut niihin mitenkään, niin ihmettelen vain, että onkohan siellä jotakin häikkää?

Related posts

26/06/13

Arkistojen kätköistä

12 43 fede11.jpg.jpg

Surffailin tuossa aikani kuluksi ympäri internetiä ja tein yllättävän löydön. Bongasin itsestäni pari vuotta sitten otetut kuvat Designyoutrustin sivuilta – pari vuotta myöhässä kylläkin, koska kuvat oli julkaistu myös siellä lähes kaksi vuotta sitten. Koska blogiarkistot ovat edelleen ulottumattomissamme (toivon mukaan heinäkuussa jo jälleen selailtavissa), ajattelin, että olisi hauska tehdä pieni tällainen aikamatka parin vuoden taakse. Osa teistä ei varmastikaan ole ollut Pupulandian matkassa vielä tuolloin, joten kaivelin arkistojeni kätköistä nuo kuvat, joihin tänään törmäsin. Kuvat liittyvät muutama vuosi sitten vielä Indiedaysin aikoina toteutettuun Marimekko-kampanjaan, jota varten pyysin valokuvaaja-ystävääni ottamaan minusta kuvia. Oli kiehtovaa huomata, miten erilaiselta aina hymykuvissa nähty meikäläinen näytti vakavana. Vähän kuin olisi nähnyt itsekin itsensä ihan uusin silmin.

fede5.jpg.jpeg

Kuvien takana on argentiinalaissyntyinen, mutta Aasian kautta Suomeen lopulta kotiutunut valokuvaaja Federico Cabrera, johon ystävystyin muutama vuosi sitten. Aistin kyllä jo kohdatessamme, että meillä oli ihan erityinen yhteys, mutta enpä olisi tuolloin arvannut, millaisiin seikkailuihin vielä yhdessä päätyisimme. Perustimme nimittäin vajaa vuosi ensitapaamisestamme REVS Magazinen, joka varmaan teille osalle onkin jo tuttu. Enää en ole projektin aktiivisimmassa tiimissä mukana, mutta REVS porskuttaa upeasti jo maailmalla liki 30 maan myyntitiskeillä. :)

fede10.jpg.jpeg

Mitä näihin kuviin tulee, niin muistan tuon kuvauspäivän todella hyvin. Minulla on aina ollut tosi vahva luottamus Federicon näkemykseen ja annoin hänelle kuvien suhteen täysin vapaat kädet. Koska minut on yleensä totuttu näkemään valokuvissa hymyilevänä, Fede halusi tällä kertaa kokeilla jotakin ihan erilaista. Oli todella vaikeaa pitää kasvot peruslukemilla eikä hymynhäivettäkään saanut olla suupielessä. Tuntui välillä kuin olisin ollut muovailuvahaa kuvanveistäjän käsissä, kun valokuvaaja konkreettisesti asetteli minua haluamiinsa asentoihin. :) Hassua, että näistäkin kuvista on jo pari vuotta aikaa!

fede1.jpg.jpeg fede2.jpg.jpeg fede3.jpg.jpeg fede4.jpg.jpg fede6.jpg.jpeg fede8.jpg.jpeg fede7.jpg.jpeg fede9.jpg.jpeg

Kuvat: Federico Cabrera

Related posts

26/06/13

Värit järjestyksessä sekä muutakin upeaa

5 73 emily-blincoe6.jpg

Mainitsin jokin aika sitten, että suorastaan rakastan kaikenlaisia asetelmia ja voisin tuijotella erilaisia asetelmakuvia sieluni kyllyydestä. Jotenkin visuaalinen silmäni vain lepää, kun joku on laittanut kauniita asioita selkeästi ja harmonisesti esille. :D Pinterest on tällaisen asetelma-fanin paras ystävä, mutta bongasin jo tässä aamun tunteina myös erään toisen sivuston, jolta löysin herkullisia tavarakokoelmia. Jos ymmärsin oikein, niin INK361-sivustolle voi ladata erilaisia Instagram-kuvia, teettää niistä julisteita ja myydä itse ottamiaan valokuvia. Itsellänihän tuota Instagramia ei edelleenkään ole, koska Meego-puhelimeeni sitä ei ole saatavilla, mutta sehän ei estä nauttimasta esimerkiksi tämän palvelun antimista. :)

emily-blincoe7.jpg

INK361-sivustolta löytyy hashtag #colorsorganizedneatly, jonka alla ei vielä ole kamalan paljon kuvia, mutta aion ehdottomasti pitää tuota sivua silmällä – sivulle voi nimittäin lisätä samanvärisistä asioista koostuvia asetelmia! Autuutta! :D Ehdoton suosikkini tällä hetkellä on nimimerkki “thuglifeforevs”, jonka takana häärii teksasilaismimmi nimeltä Emily Blincoe. Itse asiassa Emilyllä on myös Tumblr-tili, jonka kuvista löytyy asetelmien lisäksi muutakin visuaalista karkkia, joten kannattaa kurkata. Kuvien perusteella nainen on todennäköisesti ammattikuvaaja ja hänen kuvansa ovat kyllä todella upeita, suosittelen! Laitoin tähän postaukseen asetelmien lisäksi muutamia lemppareitani, mutta rutkasti lisää löytyy siis tuolta Emilyn blogista!

emily-blincoe8.jpg
emily-blincoe1.jpg
emily-blincoe3.jpg
emily-blincoe9.jpg
emily-blincoe2.jpg emily-blincoe5.jpg emily-blincoe10.jpg emily-blincoe4.jpg emily-blincoe11.jpg emily-blincoe12.jpg emily-blincoe13.jpg emily-blincoe14.jpg emily-blincoe15.jpg emily-blincoe16.jpg

Photos: Emily Blincoe

Related posts

24/05/13

Tarinoita lapsuudesta

28 42 jaimemoore1.png

Lilyn puolella käydään hulvatonta keskustelua siitä, millä nimillä vauvoja on kutsuttu niiden ollessa vielä mahassa. Tästä muistui mieleeni hauska “työnimi”, joka oli pikkuveljelläni ennen syntymäänsä. Vanhempani keksivät syntymättömälle vauvalleen huvittavan lempinimen, joka sopi mainiosti sekä tytölle että pojalle, koska sukupuoli ei ollut vielä tiedossa. Vauva sai aikakauden poliitikon mukaan lempinimekseen Ulpu-Iivari. :D

jaimemoore2.png

Keskustelun rönsyillessä tuolla vauva-postauksen kommenttiosiossa päädyin muistelemaan omaa lapsuuttani ja muistin sieltä aika huvittavan tarinan. En muista, olenko jakanut tämän jo aimminkin, mutta kerrotaan nyt uudelleen, kun on tämä sen verran legendaarista settiä, haha. Jostain syystä inhosin lapsena nimeäni ja tästä syystä esiinnyin sujuvasti erilaisissa tilanteissa väärillä identiteeteillä. 4-vuotiaana alter egojani olivat muun muassa Leena Tossavainen, Sanna Vuorimaa, Leila sekä Minna. :D Olen kuullut tarinan, että marssin joskus postissa jonkun vieraan naisen luo ja esittelin itseni Sanna Vuorimaaksi. Tämän jälkeen kerroin iloisena, että tässä on pikkuveljeni Kalle. Vielä puhetaidoton veljeni ei kyennyt puolustautumaan ja kertomaan, että oikeastihan hänen nimensä oli Ossi. Ja äitiä hävetti! :D Pidin kuulemma myös tiukasti kiinni näistä keksimistäni nimistä, enkä suostunut tottelemaan mitään muuta kuin aamulla äidille itse ilmoittamaani nimeä. Oli turha huudella Jenniä, jos olin sinä päivänä päättänyt olla Leila. Äiti-parka.

Nämä kaikenlaiset lapsuustarinat ovat niin hauskoja, että laittakaahan omannekin jakoon! :D

jaimemoore3.png

Jutun kuvat ovat valokuvaaja Jaime Mooren projektista “Not just a girl”, jossa hän kuvasi 5-vuotiasta tytärtään historian merkittävien naisten inspiroimana. Valokuvasarjalla hän halusi osoittaa, että tytöille löytyy muitakin roolimalleja kuin Disneyn prinsessat ja Barbie-nuket – ihan ne oikeat, hienoja asioita saavuttaneet naiset. Lisää kuvia ja tarinaa kuvasarjan taustalta löydätte Jaime Mooren nettisivuilta. :)

Related posts