15/09/15
Kaupallinen yhteistyö: Orthex Smartstore
Sanokaa, etten ole ainoa, jonka kotona velloo kaikenlaista pikkutavaraa ja sälää nurkissa vailla kunnollista omaa paikkaa? En ole maailman järjestelmällisin ja siistein ihminen, ja kaikkein vaikeinta minulle siisteydenpidossa on nimenomaan kaiken tuollaisen pikkusälän hallinta. Se tuppaa jäädä pyörimään pöydille ja hyllyille keräämään pölyä eikä takuulla löydy etsittäessä.
Moni on hehkuttanut sosiaalisessa mediassa Marie Kondon KonMari-kirjaa, joka palautevyöryn perusteella on aivan must kaikille, joilla on liikaa tavaraa tai muuten vain vaikeuksia pitää kotia järjestyksessä. Odotan innolla, että pääsen itsekin tutustumaan opukseen, mutta sitä odotellessa olen todennut, että kodin järjestystä voi parantaa ja tavaroiden löytymistä helpottaa ilman varsinaista elämänmuutostakin.
Yksi avainjuttu siistissä kodissa on se, että kaikelle on oma paikkansa – ja se, että tavarat kiltisti myös palautetaan omille paikoilleen käytön jälkeen HETI eikä sitten vähän myöhemmin. Minun ongelmani on ehkä ollut juuri se, että on paljon tavaraa, jolle en ole oikein keksinyt selkeää omaa paikkaa. Pikkutavaraa pyörii siellä täällä ja nurkissa lojuu epämääräisiä paperikasseja. Olen myös vähän sellainen mañana-henkinen persoona, jonka mielestä sen ikävämmän velvollisuuden (eli tiskit, pyykkien lajittelun, sovitetun vaatekasan laittamisen takaisin kaappiin, jne.) voi aina hoitaa vähän myöhemmin.
Toinen ongelma on se, että olemassa olevaa säilytystilaa ei ole hyödynnetty järkevästi. Parhaita esimerkkejä säilytystilan tehokkaasta käytöstä on vaatekaapin säännöllinen siivous. Tuntuu, että sinne mahtuu aina puolet enemmän tavaraa, kun kaapin sisällön käy tasaisin väliajoin läpi ja viikkaa vaatteet uudelleen siististi.
Mutta se pikkusälä… Mihin sen oikein tunkisi? Minun huushollissani kaikkein suurin säilytysongelma on kosmetiikka. Saan bloggaajana valtavan paljon kosmetiikkatuotteita testattavaksi, mikä on tietysti mukavaa, mutta tuo tullessaan ihan oikean säilytysongelman. Lahjoitan minulle sopimatonta ja tarpeetonta kosmetiikkaa jatkuvasti pois, mutta silti sitä tuppaa kertymään. Tähän mennessä olen säilyttänyt kosmetiikkaani hiukan epäorganisoidusti paperikasseissa.
Sain kuitenkin säilytysongelmaani vähän yllättäen helpotusta, kun minulle tarjottiin yhteistyökampanjaa kotimaisen säilytyslaatikoita valmistavan Orthexin kanssa. Orthexin 20-vuotisjuhliaan viettävät Smartstore-sarja on aikanaan ollut ensimmäinen tämän tyyppisten säilytyslaatikoiden valmistaja ja nykyään laatikoita on saatavilla kaiken kokoisia ja monenlaisiin eri tarpeisiin. Kestävyydestään ja laadustaan tunnettuihin Smartstore-laatikoihin on tarjolla myös erilaisia sisäosia, joiden avulla tavarat saa järjestettyä entistäkin paremmin.
Ennen vs. jälkeen
No, nyt on laatikoita, mihin jemmata kosmetiikkavuoreni! Ja mikä olennaisinta: järkevämmän säilytysratkaisun myötä sain myös kimmokkeen järjestellä tavarat fiksummin. Nyt tietyn tuotekategorian kosmetiikka löytyy näppärästi samasta paikasta yhdellä kertaa, eikä tarvitse kaivella ja etsiskellä paperikassien pohjalta, että missäköhän mikäkin mahtaa olla. Kynsilakat ovat kätevästi kaikki samassa laatikossa sekä ripsivärit kootusti omassa lokerossaan ja huulipunat omassaan. Ja inspiraation tai tarpeen iskiessä on realistisia mahdollisuuksia löytääkin jotain! Puhumattakaan siitä, että ovathan nuo laatikot nyt aika paljon siistimmän näköisiä kuin epämääräiset pölyä keräävät nyssykät. Ohessa vähän ennen vs. jälkeen -kuvaa havainnollistukseksi.
Pakko on myös kiitellä näitä Smartstore-laatikoita siitä, että niiden muodot ja koot on hyvin mietitty. Olin ällistynyt, kun huomasin, miten paljon tavaraa tuollainen laatikko vetää sisäänsä – varsinainen tilaihme!
Lisäksi on annettava noille Smartstore-laatikoille pisteitä siitä, että raikkaan valkoisine sisäosineen ne ovat yllättävän kivan näköisiä. Kun miljoonat eriväriset purkit ja purnukat eivät paista (sinänsä kätevien ja tavaroiden löytymistä helpottavien) läpinäkyvien kylkien läpi, voisi tällaista laatikkoa kuvitella pitävänsä ihan jossain näkyvälläkin paikalla. Ja jos nyt ei näitä halua esille laittaa, niin tiiviit laatikot saa mainiosti pinottua päällekkäin vaikkapa kaapin kätköihin tai kylppärin hyllyille.
Noiden kosmetiikan säilytykseen valitsemieni boksien lisäksi lempituotteitani Orthexin valikoimasta ovat kiltisti rullaavat ja nätisti kiinni napsahtavat sängynaluslaatikot, jotka ovat pienessä asunnossa säilytyspulmien todellinen pelastaja. Sinne sujahtavat ilahduttavasti piiloon liinavaatteet, pyyhkeet sekä paljon muuta.
Jos jollakulla muullakin on samantyyppisiä säilytysongelmia, niin nyt olisi ainakin yhdelle onnekkaalle luvassa helpotusta tilanteeseen. Saan nimittäin arpoa yhdelle onnelliselle 100 euron arvoisen paketin Orthex Smartstore -säilytyslaatikoita, joista yhteen on jemmattu vielä noin 100 euron arvosta kosmetiikkaa! Jos siis tällainen paketti kiinnostaa, niin kerrohan kommenttiboksissa, mikä paikka omassa kodissasi kaipaisi kipeästi parempaa järjestystä. Saa myös ilolla vinkkailla omia säilytysniksejään, jos on ässiä hihassa. :) Osallistumisaikaa kisassa on su 20.9.2015 asti ja muistathan jättää kommenttisi yhteyteen toimivan sähköpostiosoitteen.
Ennen vs. jälkeen
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Related posts
8/09/15
Kaupallinen yhteistyö: Twinings
Taidan olla vähän laiska emäntä, mutta aivan liian usein tulee lähdettyä ystävien kanssa kahviloihin istuskelemaan, kun yhtä hyvin voisi järjestää kotonakin jotakin kivaa. Tai eihän sitä hyvien ystävien seurassa mitään ihmeellisyyksiä kaipaakaan, mutta kun Twinings haastoi minut järjestämään nautinnollisen teehetken ystävien kesken kotona, tartuin kyllä ilolla ehdotukseen. Jospa sitä edes kerran panostaisi ihan kotioloissakin…
Suunnittelin tässä jo vähän teehetkeä etukäteen ja inspiroiduin minttuteepakkauksen innoittamana myös minttuisesta väristä (yllätys, yllätys). Kaapista löytyikin jo sopivan väristä rekvisiittaa kuten lautasia ja tarjotin, mutta kävin vielä ostamassa teemaan sopivia pikkuvuokia ja servettejä. :) Loppujen lopuksi kauniin kattauksen tekeminen ei ihmeitä vaadi – kaunis tarjotin, nätit servetit tai vaikkapa kukkakimppu pöydässä tuovat jo heti himpun verran luksusta arkiseen asetelmaan.
Ajattelin, että leipoisin teehetkeen peribrittiläistä klassikkoherkkua eli skonsseja ensimmäisen kerran elämässäni ja kaivelin tiedon valtatieltä Nigella Lawsonin reseptin. Tässä asiassa luotan Nigellaan, mutta jos jollakulla on jokin aivan lyömätön kilpaileva resepti, niin saa ehdottomasti jakaa kommenttiboksissa. :) Muokkasin tämän ohjeen löytämästäni englanninkielisestä versiosta mittoineen – toivottavasti meni edes suunnilleen nappiin, kun käänsin kuppeja desilitroiksi. :D
Skonssit à la Nigella Lawson
4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa
(1 tl viinikiveä)
1 tl hienoa sokeria
50 g voita
1,5 dl maitoa
1 tl sitruunamehua
pieni pyöreä muotti
(kananmunaa halutessasi voiteluun)
Sekoita ensin kuivat aineet keskenään. Lisää voi joukkoon palasina ja nypi se jauhojen sekaan. Sekoita ensin maito ja sitruunamehu keskenään ja kaada ne muiden aineiden joukkoon. Sekoita, kunnes seoksesta muodostuu taikina.
Ripottele alustalle vähän vehnäjauhoja ja painele taikinasta noin 4 cm paksuinen kerros. Kasta muotti jauhoihin, jotta se ei tartu kiinni taikinaan. Painele taikinasta muotilla palasia ja asettele ne väljästi pellille. Voit halutessasi voidella skonssit kananmunalla ennen paistamista – se antaa niille kullanruskean pinnan. Paista skonsseja uunissa 12-15 minuutin ajan 200 asteessa. Tarjoile hillon ja kermavaahdon tai tuorejuuston kera.
En ole koskaan ollut mikään kovin innokas leipoja, mutta tämän haasteen innoittamana saa nähdä, mitä skonsseistani tulee. ;) Ei niitä vuokia taida skonssien valmistuksessa tarvitakaan, mutta kaipa niitä voi halutessaan käyttää ihan rekvisiittana muuten vain. Mutta nytpä haluan innostaa teitä muitakin järjestämään ihania teekutsuja kotioloissa ystäville, sillä yksi onnekas voittaa omakseen ihanan tuotepaketin täynnä Twinings-uutuuksia. Osallistu kisaan kommentoimalla tätä postausta 16.9. mennessä, niin olet mukana kilpailussa. Muista jättää kommenttisi yhteyteen toimiva sähköpostiosoite.
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Related posts
28/07/15
Tulin muutama viikko sitten ihan sattumalta pistäytyneeksi ohimennen Cafe Kokossa Kalevankadulla. En ollut edes hoksannut, että kahvila on muuttanut Katajanokalta keskustaan, sillä Skattalla tulee käytyä harvemmin. Nyt kuitenkin bongasin Kalevankadun varresta kahvilan mainoskyltin ja poikkesin sisään. Vanhat tilat Katajanokalla menivät ilmeisesti remonttiin, joten Cafe Kokko joutui etsimään uuden osoitteen.
Kalevankadun kahvila sijaitsee hiukan erikoisesti kerrostalon sisäpihalla ja vieläpä rakennuksen toisessa kerroksessa niin, että sisään on kuljettava rappukäytävän kautta. Veikkaan, että jokunen kävijä on eksynyt matkalla kadulta kahvilaan tai luovuttanut sisäpihalle päästyään, mutta sisäpihan oikeanpuoleisesta rapusta se löytyy, kun vain uskaltaa astua sisään.
Nykyiset tilat ovat entisiin nähden aika erilaiset, mutta ennen valokuvausstudiona toiminut kiinteistö on löytänyt muotonsa kahvilana kiitettävästi. Jotenkin minulle tuli heti valoisaan ja avaraan, sekalaisilla vanhoilla huonekaluilla sisustettuun tilaan kurkistaessani mieleen Berliini. Kahvila on visuaalisesti todella viehättävä ja uusissa tiloissa Cafe Kokko on lyönyt hynttyyt yhteen vintage-huonekaluja myyvän Roomage-verkkokaupan kanssa. Roomage on nimittäin tehnyt verkkokauppansa lisäksi myös fyysisen tulemisen ja pitää upeine kalusteineen putiikkia nyt tuossa kahvilan kyljessä.
Cafe Kokko on erikoistunut raakakakkuihin ja gluteenittomiin herkkuihin, mutta sieltä saa myös smoothieita, puuroa ja muuta terveellistä syötävää, sekä tietysti kahvia. En ole itse mikään raakaruokien hypettäjä, mutta kahvilasta löytyy kyllä evästä joka makuun. Kahvila-istuskelun lomassa tuli myös tutkiskeltua Roomagen huiman näköistä tarjontaa. Ilmeisesti kauppa on käynyt uudessa osoitteessa erinomaisesti, sillä omistaja valitteli, että visiittini aikaan tarjontaa oli normaalia vähemmän, sillä niin moni esine oli tehnyt parin edellisen viikon aikana kauppansa.
Jos teollisuus-henkiset vintage-kalusteet, hauskasti sisustettu ja Berliini-viboilla varustettu kahvilameininki sekä raakaruoka kiinnostavat, niin suosittelen ehdottomasti piipahtamaan Kalevankatu 31:ssä. :) Juuri nyt Cafe Kokko on kesälomalla, mutta ensi maanantaista lähtien ovet ovat taas avoinna asiakkaille.
Translation: Cafe Kokko and vintage furniture shop Roomage on Kalevankatu in Helsinki. Check them out – the space is lovely. :) They are currently on summer holiday but the cafe and the shop will open again next Monday. By the way, the place might be a little bit difficult to find but just walk to the inner courtyard, step in from the first door on the right and go to the second floor and you’ll find it. :)
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Related posts
16/07/15
Olen satunnaisesti tehnyt tänne blogiin sisustusjuttuja ystävien kodeista ja niistä on tunnuttu kovasti tykkäävän. Niinpä olen yrittänyt panna merkille uusia kivoja koteja aina, kun olen sellaisissa vieraillut. Ja nyt olisi jälleen yksi kiinnostava koti esiteltävänä. :)
Ihastuin kavereideni Ainon ja Tonin valoisaan ja persoonallisesti sisustettuun asuntoon ensisilmäyksellä muutama kuukausi sitten ja ilokseni sain heiltä luvan kuvata kämpän blogijuttuani varten. Kiitos siis Ainolle ja Tonille!
Viestinnän parissa työskentelevän Ainon ja kuvittajana menestyvän Tonin värikäs koti on hauska ja toimiva sillisalaatti elämää nähneitä kalusteita ja tavaroita. Pariskunta kertoikin, että asunnon sisustus ei ole mitenkään erityisen harkittu kokonaisuus, vaan suurin osa tavaroista on päätynyt heille vähän mistä sattuu: lahjoituksina sukulaisilta, kirpputoreilta löydettyinä ja onpa muutama huonekalulöytö tehty taloyhtiön roskalavaltakin. Joihinkin elähtäneempiin kalustevanhuksiin on saatu uutta eloa esimerkiksi uudella maalipinnalla.
Asuntoa silmäillessä on vaikea uskoa, että sisustus on muotoutunut vähän vahingossa ja harkitsematta. Kokonaisuus on mystisellä tavalla kovin harmoninen, vaikka kalusteet ovat eri maailmoista keskenään eikä värejäkään ole kaihdettu. Kaipa se menee niin, että visuaalisesti taitava ihminen pystyy loihtimaan tyylikästä melkein millaisista aineksista tahansa.
Eräs kirpputorilöytöjen nimiin vannova ystäväni heitti joskus kommentin, että design on sisustusasioissa sellainen varma mutta vähän tylsä ja persoonaton valinta. Kuka tahansa voi käydä ostamassa kalliin design-huonekalun (jos lompakko siis antaa myöten), mutta persoonallisempaa ja kiinnostavampaa saa aikaan kirppislöydöillä. Kirpputori- ja kierrätyskeskuslöydöillä sisustaminen saattaa tosin vaatia hiukan luovuutta ja kärsivällisyyttä.
Värikkäässä kodissa näkyy myös Tonin oma kädenjälki maalausten ja muiden töiden muodossa, vaikka suurin osa seinillä komeilevista tauluista onkin muiden taiteilijoiden käsialaa. Etenkin olohuone on mahtavaa värien ilotulitusta. Ainon mukaan värikkyys on enemmän Tonin juttu ja hän puolestaan itse pitää enemmän mustavalkoisesta. Sisustus onkin hauska kompromissi molempia maailmoja, sillä olohuoneessa räiskyvät värit ja ruokailutila sekä alkovi ovat puolestaan rauhallisemman sävyisiä.
51-neliöinen töölöläiskaksio on kompaktin kokoinen koti kahdelle hengelle, mutta Aino kertoo, että heille riittäisivät oikeastaan vähemmätkin neliöt. Tavaraa tulee kuulemma karsittua jatkuvasti eikä kaksikko kaipaa ylen määrin tilaa ympärilleen.
Sekä Aino että Toni olivat yhteiseen kotiin muuttaessaan opiskelijoita, joten myös sisustus on toteutettu opiskelijabudjetilla ja luovuutta käyttäen – toisin sanoen kalusteiden suhteen ei ole oltu turhan nirsoja. Vaikka elämäntilanne on sittemmin muuttunut, sisustus on pysynyt jokseenkin entisellään. Aino ja Toni kertovatkin, että eivät halua laittaa kamalan paljon rahaa kiinni kotiin ja sisustamiseen, koska arvelevat, etteivät tule asumaan Suomessa loputtomiin. Veren vetäessä maailmalle kalliit design-huonekalut tuntuisivat vain sitovan liiaksi paikoilleen. Kun omaisuus on pääosin kirpputoreilta, ei siitä luopuminenkaan tunnu niin vaikealta.
PS. Jos muuten Tonin upeat kuvitustyöt kiinnostavat, niin niitä pääsee tsekkailemaan hänen kotisivuiltaan. :) Tyyppi on päässyt kuvittamaan muun muassa Kenzon mainoskampanjaa!
Translation: Welcome for a visit to the colourful home of my friends Aino and Toni. I completely fell in love with their apartment when I visited the first time a couple of months ago: what a wonderful light and such lively colours. It doesn’t seem too calculated – it is more like a happy mix of random objects that just mysteriously seem to look good together.
When Aino and Toni first moved in together they were both students so their home was basically decorated with low budget second hand finds and old furniture their relatives were willing to give away. This flat is definitely a good example that you don’t need a lot of money to make a beautiful home. The couple also told me that now that the student days are over, it has been a deliberate choice for them to stick with the second hand finds instead of putting a lot of money into decorating. They are thinking about possibly moving abroad at some point so it doesn’t seem to make much sense to purchase expensive furniture – that would just make it harder to leave.
I hope you enjoy the visit as much as I did and thank you Aino and Toni for letting me take some pictures of your lovely place! Btw, Toni works as an illustrator and you can check out his amazing work on his website. :)
Olohuoneen nurkassa komeilee Tonin oma keskeneräinen työ.
Kuvittajan koti on täynnä pensseleitä ja maalipurtiloita.
Kummallakin asukkaalla on oma vaaterekkinsä – Ainon rekki sijaitsee ruokailutilan reunassa ja Tonin rekki olohuoneessa.
Maatuska on matkamuisto yhteiseltä Pietarin reissulta.
Tarjotin ja kynttilöiden alla olevat pikkulautaset ovat löytyneet kirpputoreilta.
Elämää nähnyt korurasia on saatu perintönä Ainon isoäidiltä.
Levysoittimen alla oleva pöytä on löytynyt taloyhtiön roskalavalta.
Pieni, vanha lipasto on saanut pariskunnan käsittelyssä uuden maalipinnan ja värin.
Värikäs, kierrätysmateriaaleista tehty marokkolainen berberimatto on suomalaisesta Foreign Objects -verkkokaupasta.
Asunnon minikeittössä ei ole ylimääräisiä neliöitä.
Ikkunalaudan kannu ja kuparipurkki ovat myös kirpputorilöytöjä.
Chanel-mainos on leikattu talteen ikivanhasta Eeva-lehdestä.
Simpukan muotoinen korurasia on itse asiassa oikeasti venäläinen kaviaariastia – ja kirpputorilöytö, kuinkas muuten!
Tuo sormus! Näyttääkö tutulta? :) Tämä tosin ei ole peräisin 60-luvulta kuten omani, vaan & Other Storiesin koruosastolta.
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Related posts
