29/01/21

Käynnistymisvaikeuksia, asuntokuumeilua ja kärsiviä viherkasveja

3 67

Välillä tämä korona-ajan arki tuntuu kuin siltä “Päiväni murmelina” -elokuvalta. Arki toistaa itseään ja hyvin vähän mitään uutta tai mielenkiintoista tapahtuu. Mutta sellaista se taitaa olla vähän kaikilla juuri nyt. Silläkin uhalla, että toistan itseäni ihan muina murmeleina näiden ajatusteni kanssa, niin ajattelin, että voisi olla hyvä hetki päivittää kuulumisia pitkästä aikaa.

♥ Rehellisesti sanottuna alkuvuosi on lähtenyt käyntiin melko tahmeasti. Elämässä kaikki on mukavasti, mutta arkirytmiin totuttelu uuvuttavan vuoden ja kolmen viikon lomailun jälkeen on vienyt enemmän aikaa kuin odotin. Herääminen ja sängystä ylös pääseminen tuntuu vielä useammankin työviikon jälkeen aamuisin vaikealta. Mutta yritän lohduttautua sillä, että ollaan menossa valoa kohti ja ehkä tämä tästä tasaantuu, ainakin juhannukseen mennessä. Lohtua saan myös siitä, että en vaikuta olevani käynnistymisvaikeuksieni kanssa yksin. Tsemppiä siis kaikille teille, joilla myös aamut tuottavat tuskaa vielä tässä helmikuun kynnykselläkin!

♥ Tahmeudesta puheen ollen… Loppiainen tuli ja meni, mutta jouluvalot palavat vieläkin keittiössä. Viime vuonna taisin saada joulutähden otettua pois ikkunasta joskus helmikuun lopulla. Olkoon tämän vuoden tavoite se, että tähti poistuu ikkunasta ennen helmikuun alkua!

♥ Ylipäänsäkin tämä jatkuva kotona nököttäminen tuntuu luovan ympärillä enemmän kaaosta kuin siisteyttä. Kuvittelisi, että kun kotona on jatkuvasti, olisi sekä aikaa että motivaatiota siivota ja järjestellä, mutta jostain syystä sitä tuntuu olevan vieläkin vähemmän kuin normaalissa arjessa ennen poikkeusaikaa. Poikaystäväni ehdotti minulle eilen illalla, josko kokeilisimme tehdä ennätyksen, miten suureksi vaatekasan työtuolini päällä voi kasvattaa ennen kuin se romahtaa. En innostunut ehdotuksesta, mutta en myöskään ole tehnyt elettäkään kasan siivoamiseksi. Ehkä sitten viikonloppuna. Tai ensi viikolla. Tai viimeistään sitten, kun se romahtaa.

♥ Olen potenut ihan älytöntä asuntokuumetta jostain viime vuoden alkusyksystä lähtien ja on myönnettävä, että ei tämä kahden hengen kaoottisessa yksiötaloudessa eläminen ainakaan ole helpottanut asiaa. Todellisuudessa yhteiselomme yksiössä sujuu aivan erinomaisen hyvin, mutta kaipaan sitä, että tavarat mahtuisivat paremmin paikoilleen ja että voisin irroittautua selkeämmin työasioista sulkemalla oman työhuoneen oven illalla perässäni. Haaveissani on siis koti, jossa olisi myös minulle oma työhuone. Etätöiden tekeminen kaksin yksiössä on osoittautunut myös haasteelliseksi, varsinkin kun toisen pitäisi saada rauhassa palaveerata asiakkaiden kanssa ilman taustahälyä.

♥ Ja nyt olemme itse asiassa ottaneet askeleita haaveista toteutukseen, sillä lainaneuvottelut on pankin kanssa käyty ja olemme nyt tässä ryhtyneet siis rauhakseen etsimään yhteistä isompaa kotia! Niinpä viikonloput kuluvat tällä hetkellä lähinnä asuntonäytöissä laukaten, mutta vielä ei ole osunut kohdalle sellaista juuri meille sopivaa ja täydellistä kotia. Myönnän, että olemme kriteereidemme kanssa melko tarkkoja, mutta kun mitään älytöntä kiirettä ei projektin kanssa ole (muuten kuin malttamaton mieli), etsiskelen mieluummin rauhassa kuin teen hätäisiä kompromisseja. Unelmiemme asunto olisi valoisa ja hyväpohjainen kolmio (minimissään 80m2) kantakaupungissa tai sen liepeillä (esim. Kulosaari) sijaitsevasta vanhasta talosta, joka voi olla oikeastaan melkein mitä vain 1800-luvun lopulta 1960-luvulle asti. Toki meillä on tarkempiakin toiveita, mutta jos siis kuulet tai tiedät vapautuvista asunnoista jo ennen niiden ilmestymistä julkiseen myyntiin, niin saa vinkkailla!

♥ Iloa täällä alkuvuoden väsymyksen ja kaaoksenkin keskellä ovat tuoneet tuoreet kukkaset. Tulppaanisesonki on parhaimmillaan. Pari viikkoa sitten poikaystävä ilahdutti yllätyskimpulla heleän oranssinpunaisia kukkia ja viime viikolla ostin pari nippua lisää. Oranssin ja pinkin yhdistelmä näyttää maljakossa niin raikkaalta!

♥ Leikkokukat ovatkin tähän talven keskelle mukavan lohdullinen ja turvallinen vaihtoehto, sillä viherkasveistani osa näyttää tekevän pimeydessä hidasta kuolemaa. Kasvilamppua en ole saanut aikaiseksi hankkia tänäkään talvena. Olen vähän sellaisella julmalla mentaliteetilla liikenteessä viherkasvieni suhteen, että vahvat selviytyvät. Tosin ikävä kyllä tuomiopäivän tarhurilla on hivenen ollut näppinsä pelissä muutaman onnettoman yksilön ahdinkoon. Onnistuin nimittäin tänäKIN talvena kastelemaan yhden kasvin epähuomiossa hengiltä eli kastelin sitä vain liikaa nyt lepokaudella ja hän otti tästä niin pahasti nokkiinsa, etten usko tuosta enää toipuvan. Mutta onneksi yllättävän pienillä vahingoilla on selvitty, vaikka eiväthän nuo raukat ihan hehkeimmillään ole. Mutta lohduttaudun tässäkin asiassa sillä tiedolla, että valoa kohti ollaan menossa.

Mitenkäs teidän muiden alkuvuosi on sujunut?

Related posts

9/04/20

Kotiarkea, sarjamaratoneja ja kesämekkoja

12 86

Mitä kuuluu? Tein pari päivää sitten aikani kuluksi ja siivoamista vältellessäni Instagramin puolelle kysely-storyn, missä ihmiset saivat kysellä minulta mitä vain. Joku kysyi vain, että “Mitä kuuluu?” Siitä tuli jotenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä mieli. Niinpä ajattelin kysyä nyt samaa myös teiltä. Ja kertoilla tässä samalla vähän omia viimeaikaisia kuulumisiani, vaikka eipä tänne arkeen mitään niin kummallista tällä hetkellä kuulu, kun päivät kuluvat lähinnä kotona töitä tehdessä. Harmittaa vähän, että suunniteltu pääsiäisreissu Annen luo peruuntui, mutta se nyt on tämän kaiken keskellä maailman mitättömin murhe. Kylään ehtii onneksi myöhemminkin!

♥ Yksi parhaista jutuista kotitoimistolla työskentelyssä on se, että voi pukeutua ihan miten haluaa tai jättää vaikka kokonaan pukeutumatta. Yhtenä päivänä tein työpäivän silkkisessä aamutakissa ja sudin huuliin huulipunaa – ihan vain, koska siitä tuli hyvä mieli. Toisena päivänä laitoin päälle kesämekon ihan muuten vain, koska eipä tässä kesken työpäivän tarvitse uloskaan lähteä. Eilen kökötin läppärin äärellä koko päivän kulahtaneessa topissa ja rennoissa kirpparihousuissa. Olen jopa vähän innostunut katselemaan vaatekaappiani sillä silmällä, että tässä tilanteessa voisi hyvin pukea päälle joka päivä jotakin vähän hauskaa ja yllättävää piristykseksi itselle.

♥ Samalla, kun nautin pukeutumiseen liittyvistä vapauksista ja vaatteet tuntuvat arkisissa valinnoissa aika toissijaiselta asialta, olen huomannut suhtautuvani meikkaamiseen ihan toisin. Jostain syystä saan kaiken tämän kotoilunkin keskellä suurta iloa siitä, että meikkaan vähäsen. Se voi kuulostaa hassulta, mutta jotenkin saan siitä sellaisen ryhdikkäämmän ja paremman fiiliksen, vaikka kukaan ei näkisi minua tai en kuvaisi ainoatakaan somevideota koko päivänä. Toisaalta olen juuri niitä ihmisiä, jotka saattavat muutenkin meikata kotona vain omaksi ilokseen ihan muuten vain. Osa tuntuu kummastelevan ja vähän paheksuvankin tällaista – jotenkin ilmeisesti meikkaamattomuus olisi jotenkin luonnollisempi tapa olla. Olen itse asiassa sivunnut meikkaamiseen ja meikkaamattomuuteen liittyvää arvostelua ja sheimausta aiemminkin. Jos kiinnostaa lukea tuo juttu, niin se löytyy tämän linkin takaa. Minä olen sitä mieltä, että jokainen tehköön juuri niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Jos meikkaaminen nostattaa mielialaa myös kotitoimistolla, niin antaa mennä. Suosittelen erityisesti huulipunaa!

♥ Jos joku ehti eilen ihmetellä, missä viipyi viikoittainen Afterwork-jakso, niin tiedoksi täälläkin, että päätimme tosiaan nyt jäädä podcastin kanssa pienelle luovalle tauolle, kun studioäänitysten tekeminen ei juuri nyt ole mahdollista. Jos studio on yhä kuukauden päästä kiinni, todennäköisesti jatkamme siinä tapauksessa etä-äänitysten parissa. Sitä odotellessa on kuitenkin luvassa kaikkea mukavaa Instagramin puolella, joten kannattaa klikkailla Afterworkpodcast-tili seurantaan. Aiemmat AW-jaksot löydät puolestaan täältä.

♥ Tein viime viikolla Instagramin puolella pienen yhteistyön paperikauppa Putingin kanssa ja sen tiimoilta päätin lähettää kasan postikortteja ja ilahduttaa läheisiäni. Rehellisesti sanottuna en edes muista, milloin olisin viimeksi kirjoittanut kirjeen. Postikortinkin olen tainnut edellisen kerran lähettää joskus muutama vuosi sitten. Nykyään postiluukusta ei tupsahtele kuin laskuja ja mainoksia, joten tämä on hauska tapa yllättää esimerkiksi isovanhemmat tai ystävä, jota ei nyt hetkeen pääse moikkaamaan kasvotusten. Ja onpa ollut hauskaa myös odotella ystävien reaktioita, kun yllätykset pikkuhiljaa kolahtelevat postiluukuista perille – iloa molemmissa päissä!

♥ En ole vieläkään ehtinyt ryhtyä mullanvaihtohommiin, vaikka olen suunnitellut sitä jo varmaan 1,5 kuukautta. Sen sijaan saatoin sortua tilaamaan itselleni muutaman viherkasvin lisää… Kukkarivistö on harventunut talvipimeällä muutaman yksilön verran, joten tuumin, että taas voi vähän hommata täydennystä. Tällä kertaa on tulossa ihan uusia tuttavuuksia kuten kolibrikukka ja pari maijaa. Jännittävää! Myös hyviä hoitovinkkejä saa laittaa jakoon. :)

♥ Tuntuu, että viikonpäivät ovat tämän kotiarjen keskellä ihan sekaisin. Yrittäjänä sitä on tottunut tekemään töitä monesti viikonloppuisinkin, joskin olen viime kuukausina yrittänyt rajata työaikaa selkeämmin. Mutta nyt tässä poikkeustilanteessa tuntuvat menevän arki- ja pyhäpäivät ihan sekaisin. Olen yrittänyt pitää normaaleista arkirutiineista kiinni tämän kaiken keskellä – se auttaa päätä pysymään kasassa. Silti tällä viikolla on tuntunut, että päivät valuvat vain jonnekin. Mielestäni eilen oli vasta maanantai ja päivät ovat kuluneet kaikkeen epämääräiseen säätämiseen ja sähköpostirumbaan ja yhtäkkiä huomasin, etten ole pariin päivään onnistunut julkaisemaan yhtäkään postausta. Kraah. No tässä olisi nyt sitten näitä sekalaisia horinoita!

♥ Saimme jokin aika sitten urakoitua  Mad Menin loppuun asti ja voin kertoa, että 7 vuoden tauko oli tehnyt tehtävänsä: puolet juonikuvioista oli ehtinyt matkan varrella vaipua unholaan. Niinpä katseluelämys oli melkein yhtä yllätyksellinen minulle kuin poikaystävällekin, joka näki sarjan ensimmäistä kertaa vasta nyt. Jos et ole vielä katsonut tai edellisestä kerrasta on jo vierähtänyt vuosia, suosittelen. Tämä on minusta yksi kaikkien aikojen parhaista sarjoista! Mad Men on tällä hetkellä katsottavissa sekä HBO Nordicilla että Netflixissä.

Olen alkanut katsella HBO:lta koukuttavaa Liar-sarjaa, jossa raiskatuksi tullut nainen yrittää saada tekijän vastuuseen ja joutuu ihan karmeiden käänteiden keskelle sotkun selvittelyssä. Toinen samaa aihetta sivuava tosi hyvä sarja on muuten Netflixin Unbelievable. Suosittelen! Lisäksi innostuimme poikakaverin kanssa yhdessä katsomaan ystävän suosituksesta Netflixin Ozark-sarjaa, jossa rahanpesu-bisneksissä ryvettynyt perheenisä karkaa perheensä kanssa pikkukylään ja luovii parhaansa mukaan yhä piinaavammaksi käyvän tilanteen keskellä. Aivan älyttömän koukuttava sarja, mutta varoitan, ettei kyllä sovellu ihan herkimmille!

♥ Näissä kuvissa päällä on se kesämekko ja -hattu, koska miksipä ei. Aloitin kesäsesongin jo täällä kotosalla. Se hyvä puoli on elämässä neljän seinän sisällä, että sääolot eivät paljon pukeutumista sanele.

Mitä teille muille kuuluu juuri nyt?

mekko // dress Nanso (2020)*

olkihattu // straw hat A+more / Stockmann (2017)*

* saatu blogin kautta / gifted

Related posts

30/04/19

Väri-inspiraatio vapuksi: liila

5 81

Hyvää vappua kaikki! Sanon tämän varmaan joka vuosi, mutta en ole mikään vappuihminen ja tänäänkin ajattelin tyynesti skipata kaikki vappuhulinat kokonaan ja touhuta tänään ihan muita juttuja. Vappu on siinä mielessä kiva juhla, että se tuo suomalaisissakin esiin sellaista iloista karnevaalitunnelmaa, mutta muut juhlikoot minunkin puolestani. Ajattelin silti, että tuodaan vapputunnelmaa blogin puolelle hiukan tällaisen pienen väripläjäyksen voimin – nimittäin tänään on väri-inspiraationa vuorossa liila.

Inhosin joskus muinoin liilaa oikein syvästi ja suustani on kuultu jopa sellaisia lausuntoja kuin että vaalea liila ei sovi värinä yhtään kenellekään ikinä – paitsi ehkä jollekin upealle tummaihoiselle kaunottarelle. Mutta sittemmin olen pyörtänyt puheeni moneen kertaan, ja onpa sitä liilaa nähty minunkin ylläni kaikista muinaisista julistuksista huolimatta, kuten esimerkiksi tuossa yllä näkyy. Vaaleaa violettia on vaatekaapissani varsin vähän (olipas hauska v-lause), mutta onnistuinpa siitä huolimatta kaivelemaan arkistoistani kokonaisen postauksen verran liilaa väri-inspiraatiota. Onko teillä muilla ollut jotakin inhokkivärejä, joiden suhteen olette aikojen saatossa muuttaneet mielenne?

Jos haluat kurkata myös aiemmin tekemäni väri-inspiraatiopostaukset, niin ne löytyvät näiden linkkien takaa: sininenminttuoranssikeltainenpunainenvihreä ja vaaleanpunainen vol. 1 ja vol. 2.

Related posts

14/04/19

Kotipuutarhassa: Uutta multaa ja ilmanpuhdistusta

10 77

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PLANTAGEN & ASENNEMEDIA

Tuomiopäivän tarhuri täällä taas terve! Yrttiviljelmätkin on saatu pienen takapakin jälkeen hyvälle alulle ja into korvaa puuttuvat taidot, joten olikin jo aika käynnistellä uutta projektia täällä kotipuutarhalla. Päätin nimittäin, että nyt on aika vaihtaa viherkasveihini mullat! Vähän hävettää myöntää, mutta ryhdyin tähän hommaan siis tänä keväänä elämäni ensimmäistä kertaa… Muutama kasvi onkin jo näyttänyt siltä että kaipaisivat kipeästi suurempaan ruukkuun, joten tulipahan nyt hoidettua sekin sitten alta.

En tiedä, miksi minulla on ollut sellainen käsitys, että multien vaihtaminen olisi jotenkin kamalan iso ja työläs prosessi, mutta sitähän se ei kyllä ollenkaan edes ole. Jostain syystä on myös pelottanut, että saattaisivatko kasvini hermostua moisesta operaatiosta ja kuolla kupsahtaa sitten sen seurauksena – ei olisi täysin tavatonta tällainen täällä meikäläisen residenssissä. Mutta kaikki meni hyvin ja Plantagenin alle minuutin mittainen ohjevideo huojensi mieltä ja sai koko homman tuntumaan huomattavasti odotettua kevyemmältä, etenkin henkisesti.

Uudelleenistutusta varten tarvitset vain sopivan kokoiset istutusruukut sekä varsinaiset ruukut, ruukun pohjalle kevytsoraa sekä Plantagenin premium-multaa. Suosittelen muille ensikertalaisille tai muuten vain epävarmoille lämpimästi tuota simppeliä videota, sen avulla homma sujuu kuin tanssi! Tosin vinkiksi huikattakoon vielä, että jos istutusruukun pohjassa olevat reiät ovat kovin suuria, niin ruukkusora saattaa helposti humpsahtaa niiden läpi, joten pohjalle kannattaa laittaa jotakin synteettistä kangasta pieni riekale. Itse käytin ohutta tiskirättiä, josta vain leikkasin sopivan kokoiset palaset.

Mullanvaihto ja uudelleenistutus:

♥ Kastele kasvi, ennen kuin istutat sen uudelleen.

♥ Valitse 1-2 kokoa suurempi ruukku vanhan tilalle. Liian suuri ruukku tai multamäärä ei välttämättä tee juurille hyvää, koska liian väljässä tilassa multa ei ehdi kuivua tarpeeksi. Valitse sopiva multa kasvin mukaan – apua löydät Plantagenin nettisivuilta tai myymälässä multataulukosta tai henkilökunnalta.

♥ Laita istutusruukun pohjalle synteettinen kangaspala estämään soran ja mullan karkaamista rei’istä. Sen jälkeen laita pohjalle parin sentin kerros ruukkusoraa sekä hieman multaa päälle.

♥ Ota kasvi vanhasta ruukusta pois ja poista osa vanhasta mullasta ja kuihtuneista juurista. Irroita juuria kevyesti ja varovaisesti hieman multapaakusta.

♥ Laita kasvi uuteen ruukkuun ja lisää sen ympärille multaa. Lopuksi kastele ja tarvittaessa lisää multaa vielä hiukan.

♥ Aseta istutusruukku sopivan kokoiseen päällysruukkuun. Ja voilà, se oli siinä!

Samalla reissulla, kun kävin hakemassa mullat ja ruukut uudelleenistutusta varten, nappasin matkaan myös pari uutta viherkasvia. Minua ovat jo pitkään kiinnostaneet ilmaa puhdistavat kasvit, joten tällä kertaa valikoin kotiin juuri niitä. Viherkasvi tosiaan on parhaimmillaan paitsi kodin kaunistaja, myös hiljainen ilmanpuhdistaja. Tietyillä kasveilla on ihan erityisen hyvä vaikutus ilmanlaatuun, joten jos nimenomaan tämä piirre kiinnostaa omissa viherkasvivalinnoissa, kannattaa suosia varsinkin näitä:

♥ viirivehka

♥ muratti

♥ kaarisulkasaniainen

♥ limoviikuna

♥ puistokultapalmu

♥ flamingonkukka

♥ anopinkieli

Omaan kotiin valikoitui tällä kertaa puistokultapalmu kahdessa eri koossa, pari erilaista anopinkieltä sekä viirivehka. En aiemmin tiennytkään, että anopinkieltä on olemassa niin montaa eri näköistä: valitsin itselleni tuollaisen puikkomaisen sekä litteämmillä lehdillä varustetun version. Viirivehkan kukista en niin suuremmin välitä, mutta tässä valitsemassani yksilössä ei kukkia olekaan. Lisäksi Plantagenin myyjä antoi vinkiksi, että jos  kasvi sattuisi kotioloissa tekemään kukkia, ne voi huoletta leikata pois, jos ei tykkää niistä eli meikäläisen viirivehka pysyköön vain vihreänä.

Mitenkäs te muut? Joko on kevään tullen mullat vaihdettu vai onko joukossa joku kaltaiseni arkaileva ensikertalainen? Entä löytyykö teiltä kotoa ilmaa puhdistavia kasveja?

Puistokultapalmu tunnetaan ilmaa puhdistavasta ominaisuudestaan. Minulla on kasvista sekä pikkuversio että tuollainen isompi yksilö.

Kumiviikuna ja lyyraviikuna saivat molemmat uudelleenistutuksen myötä uudet kauniit ruukut, tuoretta multaa ja enemmän elintilaa juurille.

Myös viirivehka puhdistaa tehokkaasti huoneilmaa.

Ilmaa puhdistavasta anopinkielestä on olemassa monta eri variaatiota kuten nämä kaksi, joissa lehdet ovat ihan eri muotoiset.

Photos: Jenni Rotonen

Related posts