25/06/15

Voita liput Pori Jazzeille!

127 155 pori-jazz-2015.jpg

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä Pori Jazz

Kesä ja kärpäset. Ja festarit! :) En ole koskaan ollut mikään sellainen perinteinen festarikoluaja ja festarihistoriaani mahtuvat vain kahdet perinteiset festivaalit: RMJ vuonna 2003 ja Roskilde heti perään vuonna 2013. Ensin mainittu ei sykähdyttänyt suuremmin edes teini-ikäistä sieluani. Roskilde puolestaan oli sellainen elämys, että voisin kuvitella lähteväni uudelleenkin – jos saisin takuuvarmasti nauttia kauneusuneni paikassa, jonne festarikansan älämölö ei kantaudu, ei tarvitsisi palella teltassa ja lämmin suihku olisi taattu. Mieluiten siis hotellissa. ;)

Vaikka perinteiset festarit ovat jääneet meikäläiseltä elämättä, kaupunkifestivaaleja on sen sijaan tullut käytyä läpi ahkerammin. Tykkään älyttömästi kaupunkifestareiden leppoisasta tunnelmasta ja esimerkiksi Flow sekä Helsingin Juhlaviikot kuuluvat Helsingissä asuvana joka kesän ohjelmaan. Plussaa kotikaupungin festarit saavat tietysti myös siitä, että illan päätteeksi pääsee omaan sänkyyn nukkumaan.

pori-jazz-julisteet1.jpg

Yksi ikuisella to do -listallani pyörivä kaupunkifestivaali on tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Pori Jazz, jonne asti jostain käsittämättömästä syystä en ole koskaan päässyt, vaikka tapahtuman meininki vaikuttaa olevan juuri minun makuuni ja lineup on vuodesta toiseen täynnä juuri sellaisia artisteja, joita mielelläni lähtisin katsomaan. Tänä vuonna olisin viimein voinut tämän yhteistyön innoittamana korjata tilanteen, ellen olisi sattunut varaamaan lomareissua juuri festareiden ajalle. Reissu JEE, festareiden missaaminen taas kerran PÖH. Onko joku teistä menossa paikalle muutaman viikon päästä?

Vaikka kekkerit jäävätkin itseltä kokematta, poimin esiintyjäkaartista teille vinkiksi muutaman erityissuosikin, joiden missaaminen harmittaa. Todellisuudessa kuulisin mielelläni varmaan esiintyjälistalta melkeinpä ketä tahansa, mutta näitä en jättäisi väliin mistään hinnasta, jos olisin itse paikalla. Jos siis olet menossa Poriin 11.-19.7., niin nappaahan vinkit talteen!

pori-jazz-julisteet2.jpg

Kool & The Gang

Minulla oli jossain vaiheessa musiikkihistoriassani vaihe, jolloin kuuntelin aivan älyttömän paljon 60-luvulla taipaleensa aloittaneita funk- ja soul-kokoonpanoja kuten The Jackson 5, Earth, Wind & Fire sekä Kool & The Gang. Hyväntuulisen letkeä meininki ja valtava kattaus historiaan jääneitä hittibiisejä pitivät huolen, että nuoremmankin polven diggailija tempautui mukaan. Uskallan veikata, että Pori Jazzien parhaat bailut koetaan juuri tällä keikalla.

Orquestra Buena Vista Social Club

Buena Vista Social Clubin lempeän keinuvia kuubalaisrytmejä kuunnellessa tulee arjessakin tunne kuin olisi lomalla. Mistä muistuukin mieleen, että tätä voisi kuunnella enemmän kotonakin. Tästä musiikista ei voi olla tulematta hyvälle mielelle ja veikkaan, että livenä bändi hurmaa tavalla, jonka muistaa lopun ikäänsä. En osaa lattaritansseja yhtään, mutta Buena Vista Social Clubin musiikkia kuunnellessa toivon, että osaisin.

GoGo Penguin

Klassista pianoa, elektronisia soundeja ja jazzia yhdistelevän GoGo Penguinin musiikkiin tutustuin itse asiassa vasta Pori Jazzin Spotify-listaa selaillessani, mutta se teki heti vaikutuksen. Ihan mielettömän kaunista musiikkia! Melankolisina soljuvat pianosävelet ja paikoin jopa drum’n’bassia heijastelevat rumpukompit vakuuttivat jo tietokoneen surkeista kaiuttimista kuunneltuina – tämän haluaisin todella päästä elämään ja kuulemaan paikan päälle. 

Oi voi, ihana Erlend. Kings of Conveniencen ja The Whitest Boy Alive riveistä tuttu norjalaismuusikko on sellainen coolin nörtin sympaattinen kantaisä, jonka hyväntuulinen musiikki tuntuu aina jotenkin nostattavan sekä mielialaa että askelta. Muistan joskus vahingossa laulaneeni kadulla ääneen Kings of Conveniencen I’d Rather Dance With You -biisiä, kun kuulokkeissa soljuva musiikki tempasi mukaansa voimalla. :D Voisin jotenkin uskoa, että keikalla Erlendin kanssa lauluun intoutumista ei tarvitsisi hävetä – ja eihän sitä siis tarvitsisi kadullakaan, jos olisi yhtään rohkeampi kuin minä.

Kylie Minogue

En ole mikään suunnaton Kylie Minogue -fani, mutta onhan se taskukokoinen Kylli-täti vain aikamoinen legenda. Mimmin tehtailemasta hittiparaatista löytyy takuuvarmasti jokaiselle joku biisi, jota on tullut veivattua baarien tanssilattioilla tai omassa olohuoneessa kerran jos toisenkin. Tosin oma ylivoimainen Kylie-suosikkini on vähän toista genreä: Nick Caven kanssa vuonna 1995 (Härregyyd, siitä on 20 vuotta! I’m old. :D ) levyttämä kohtalokas balladi Where The Wild Roses Grow, joka kuulostaa yhä aivan yhtä värisyttävän kauniilta kuin ilmestyessään.

Candi Staton

Kaikki Sex And The Cityä seuranneet muistanevat Candi Statonin mahtipontisen You Got The Love -kappaleen, joka saatteli sarjan viimeisen kauden jälkeen päätökseen ikimuistoisella tavalla. Oma ensikosketukseni Candi Statoniin tuli kuitenkin melkein 10 vuotta aiemmin mahtavan Young Hearts Run Free -kappaleen myötä, joka kuultiin teini-ikäiseen sieluuni vavahduttavan jäljen jättäneen Baz Luhrmanin Romeo & Julia -leffan tanssiaiskohtauksessa Kym Mazellen coveroimana. Aivan huikea vanhan koulun diskodiiva – älkää missatko tätä!

Elifantree

Pääsin kuuntelemaan tänä keväänä tuoreimman albuminsa julkaissutta Elifantreeta joulukuun We Jazz -festareilla livenä ja keikkaelämyksen perusteella suosittelen lämmöllä. Jazzin, popin ja elektron välimaastossa seilaava kokeellinen Elifantree ei välttämättä ole sellaista musiikkia, jota kuuntelisin kotona levyltä, mutta livenä kokoonpano on aivan huikea. Anni Elif Egecioglun taiturimainen äänenkäyttö ja vangitseva lavapresenssi pääsevät todella oikeuksiinsa livetilanteessa – ja se käsittämättömän kokoinen punainen tukka! En vain voi käsittää, miten jollakulla voi olla sellaiset hiukset. :D Yhtä maagista seurattavaa ovat myös bändin miespuoliset jäsenet rumpali Tatu Rönkkö ja puhallinsoittaja Pauli Lyytikäinen. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi heistä kohistaan. 

”>

Ohjelmistosta voisi suositella vaikka kuinka montaa artistia, joten kannattaa tsekata koko kattaus ja ohjelma Pori Jazzin nettisivuilta. Tässä siis kuitenkin muutama tärppi ja poiminta ohjelmasta. :) Kommenttiboksissa saa ilolla jakaa omia hyviä suosituksiaan festareiden ohjelmasta, jos joku ihan ehdoton vinkkaus tulee mieleen.

Vaikka minä en siis tänä(kään) vuonna pääse paikan päälle nauttimaan Pori Jazzin upeasta ohjelmasta, muutama onnekas teidän joukostanne pääsee. Saan nimittäin arpoa lukijoiden kesken kaksi 2 hengen lippupakettia Pori Jazzeille! Jos mielit mukaan 11.-19.7.2015 järjestettäville festareille, niin kerrohan kommenttiboksissa ikimuistoisin festarimuistosi. Mikäli olet festarineitsyt, kerro sen sijaan, mitä odotat eniten tämän kesän festareilta. :) Jätä vastauksesi su 28.6.2015 mennessä toimivan sähköpostiosoitteen kera, niin olet mukana kisassa!

pori-jazz-julisteet3.jpg
127 155

Related posts

13/03/15

Meditaatiota lentokoneessa ja ensimmäinen ilta Islannissa

11 44 iceland-map.png

Huomenta ja terkut talvisesta Reykjavikista! Saavuin eilen tänne Islantiin alkuillasta – lento tänne vaihdolla kestää yllättävän kauan, vaikka minulla ei ollut Tukholmassa kuin reilun tunnin odottelu. Suomesta kone lähti matkaan puolenpäivän aikoihin ja perillä Islannissa olin paikallista aikaa hiukan ennen neljää (eli Suomen aikaan kuutta), mutta ennen kuin olin kamppeineni päässyt kentältä hotellille, lähenteli kello jo kuutta. 

Tuskin kukaan lentomatkustamisesta nauttii mitenkään suunnattomasti, mutta jostain syystä tällä kertaa jälkimmäinen lentomatka tuntui suorastaan meditatiiviselta kokemukselta. Ehkä se on ollut tämä viime viikkojen kiire, mutta ajauduin sellaiseen mielentilaan, että hypätessäni Islannin koneeseen Tukholmassa suorastaan hekumoin sillä, että minulla oli yhtäkkiä yli kolme tuntia aivan omaa aikaa tehdä mitä vain (vallitsevissa puitteissa toki). Tai olla tekemättä.

Lentokoneessa oli hyvä leffatarjonta ja ehdin kolmessa tunnissa katsoa loistoelokuvan (jazzmusiikkipiireistä kertova Whiplash, joka taitaa Suomessa pyöriä vielä leffateattereissakin, suosittelen!), kuunnella musiikkia, naputella työhommia tietokoneella ja lueskella rauhassa lehteä. Kolme tuntia vain minulle, kun ei tarvinnut olla tavoitettavissa, ei tarvinnut kiirehtiä minnekään. Vähän kuin olisi ollut jossain aikakapselissa, jossa aika hetkeksi pysähtyy – mikä rauha. Yksin matkustamisessakin on näemmä etunsa. 

Ensimmäisen illan ohjelmassa oli DesignMarchin avajaistapahtumia sekä Hildur Yeomanin muotinäytös. Oppaanani ja seuranani täällä on suomalainen Sari, joka on asunut Islannissa jo vuosia. Hän työskentelee paikalliselle Design Forumin tyyppiselle taholle, joka buustaa islantilaista muotia ja designia sekä järjestää muun muassa tätä DesignMarch-festivaalia. Kiitos kutsusta ja mahtavasta seurasta Sari! :)

Jotenkin vasta tänne saapuessani tajusin, miten pieni Islanti todellakin on: koko maassa on noin 350 000 asukasta ja pääkaupungissa Reykjavikissa heistä asuu noin 250 000. Tosin lentokoneessa tapaamani ja täällä useamman vuoden myös asunut aussityttö Carmel kertoi, että tuostakin lukumäärästä varsin suuri osa on muualta tänne muuttaneita ulkomaalaisia. Reykjavik on siis noin Tampereen kokoinen kaupunki ja Sarin mukaan täällä oikeastaan melkein kaikki tuntevat toisensa.

designmarch1.jpg

Ensimmäinen huomioni Reyjkavikista oli juuri se, kuinka pieneltä se näyttääkään. Sen jälkeen ryhdyin ihastelemaan kaupungin kauniita taloja ja sympaattista ilmettä. Täällä on paljon viehättäviä yhden tai muutaman perheen asuttamia kivitaloja sekä värikkäin aaltopellein päällystettyjä hirsitaloja – aaltopelti kuulemma suojaa hirsiä eikä päästä viimaa sisään, mutta antaa talon silti hengittää. 

Tapasin jo eilen valtavan määrän ihmisiä ja Sari auliisti esitteli minua kaikille mahdollisille vastaantulijoille. Päällimmäiseksi ihmisistä jäi mieleen poikkeuksellisen lämmin ja välitön asenne: kaikki tuntuivat olevan hirmuisen kiinnostuneita uudesta ihmisestä ja ryhtyivät heti innolla juttusille. Suomalaisen jäyhään ilmapiiriin tottuneelle puheliaisuus ja avoin uteliaisuus tulokasta kohtaan tuntui yllättävältä – ja tosi mukavalta. Tuli välittömästi sellainen fiilis kuin olisin saanut 30 uutta ystävää illan aikana, vaikka ehdin jutella kunkin kanssa korkeintaan minuutin pari.

Ilta hämärsi eilen jo niin, etten oikeastaan ole vielä saanut yhtäkään valokuvaa itse kaupungista. Mutta tänään on uusi päivä ja kamera on valmiudessa! Sää täällä on vielä yllättävän talvinen: lunta on paljon ja eilen satoi koko illan räntää. Harmittelin Carmelille lentokenttäbussissa, että jätin sateenvarjoni kotiin ja hän totesi vain, että ei täällä oikeastaan tuulen takia edes voi käyttää sateenvarjoja. Otetaan siis vastaan, mitä taivaalla on heittää niskaan. ;)

Tänään ohjelmassa on muun muassa aamiaishetki paikallisen muotoilijan kotona, lounastuokio Suomen suurlähettilään kanssa, mahtava setti lisää DesignMarch-festivaalin tapahtumia sekä visiitti Blue Lagooniin. Pääsen siis pulahtamaan kuumaan lähteeseen – jännittävää! Odotan innolla päivän seikkailuja ja toivon mukaan saan tänään otettua paljon kuviakin.

Related posts

2/02/15

Sulosointuja ja Eino Leinon runoja

1 51 ele-albumi.jpg

En tainnut olla ainoa, joka ihastui ensikuulemalta Eva Louhivuoren ja kumppaneiden ELE-bändin ensimmäiseen biisiin, jos viime viikon postaukseen tulleita kommentteja on uskominen. Olipa mahtavaa huomata, että tekin innostuitte! Kun Kello Seisoo -kappale on soinut levylautasellani viime viikosta lähtien niin tiheään, että pystyisin varmaan lausumaan tuon Eino Leinon runon jo vähitellen ulkoa. Kivaa löytää pitkästä aikaa mieluisaa suomenkielistä musiikkia – sellaista tulee vastaan melko harvoin.

Sain arpoa teille lukijoille muutaman lippupaketin tämän viikon levynjulkaisukeikalle Nosturiin sekä pari kappaletta tällä viikolla ilmestyvää esikoisalbumia. Onnetar on nyt puhunut ja tässä tulevat kisan onnekkaat voittajat!

Keikalle kaverinsa kanssa pääsevät seuraavat kommentoijat:

Iti:

Oi, onpa ihana kuulla suomalaista! Olen suuri Eva & Manu fani, kyseinen musiikki tahdittaa niin arkea kuin juhlaakin…olen saanut toistuvasti puolisoltani kommentteja, että minun pitäisi kuunnella enemmän suomenkielistä musiikkia, sitä kun ei soittolistoiltani montaa löydy…tässä olisi ensikuuntelun perusteella erittäin varteenotettava ehdokas – olisipa mukava päästä soittamaan tätä kotona puolisollekin ja vielä parempi, viedä keikalle mukanani! :)

Eliisa P.:

Olen seurannut ELEn matkaa jo vuosia – eli olen joutunut odottamaan tätä levyä, kun orkesterin jäsenten muut projektit ovat vieneet voiton. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! ELEssä kiinnostaa Leino ja se ääretön kauneus, minkä Leinon sanat saavat ympärilleen tämän kokoonpanon käsissä. Olen mukana sekä lippujen että levyjen arvonnassa.

Nettanen:

Pidän sekä Evan & Manun että Yonan musiikista, joten tämä varmasti kolahtaa omaan musiikkimakuuni myös! Hyvää musiikkia ei tässä maailmassa ole koskaan liikaa, ihanaa siis jos sitä saadaan Suomenkin musiikkiskeneen lisää :) Osallistun molempien arvontaan.

Tällä viikolla ilmestyvän levyn puolestaan saavat omakseen:

Emmiliini:

Jazzahtava poppi on just sellaista mistä tykkään :) Ja kaikki vanhanaikaisuus ja romanttisuus, mitä Eino Leino tuo tullessaan. Eikös tällä bändillä ollut jotain Ranska-yhteyksiäkin, vai muistanko väärin? Helsinkiin keikalle en ennätä, mutta levy kelpaisi!

Saimanen:

ELE on pitkästä aikaa sellainen suomalainen projekti, jonka takia en meinaa pysyä housuissani. Leinon runot saavat Eva Louhivuoren ja kumppanien hyppysissä uuden elämän. Osallistun levyarvontaan.

Käykäähän kaikki kurkkimassa sähköpostejanne! :)

PS. ELE kiertää Suomea enemmänkin levyjulkkarikeikkojen merkeissä, joten jos kiinnostaa päästä kuulemaan ihanaa musiikkia livenä, niin kurkatkaahan esiintymispäivät ja -paikat tarkemmin Facebookin puolelta! Myös bändin nettisivuilta löytyy lisäinfoa kokoonpanosta kiinnostuneille. 

EDIT: Huomio nimimerkki Emmiliini! Sähköpostini ei jostain syystä tunnu saavuttavan sinua, vaan tulee bumerangina takaisin. Voisiko yliopisto-sähköpostisi inbox olla täynnä? Laittaisitko minulle pikimmiten sähköpostia toimivasta osoitteesta! :)

Related posts

29/01/15

Uutta musiikkia Suomesta: ELE

40 91 ele.jpg

Kilpailun palkinto sponsoroitu

En tiedä, miten olen onnistunut jotenkin missaamaan Evan & Manun. Tai siis nimi on tietysti tuttu, mutta jostain syystä en ole tullut kuunnelleeksi ainoatakaan kaksikon biisiä, vaikka kaikkien todennäköisyyksien mukaan se on juuri sellaista musiikkia, mistä minä voisin pitää. Tulin nyt aamutuimaan testanneeksi vähän Spotifyssa ja todistin oman arvaukseni oikeaksi. Kummaa, että olen onnistunut välttymään tältä. Erityisesti ottaen huomioon, että olen nähnyt enkeliäänisen Evan esiintymässä Jyväskylän legendaarisessa Jazz Barissa takavuosina montakin kertaa erilaisten kokoonpanojen riveissä.

Evan ja Manun pariin minut ajoi tänään se, että sain pari päivää sitten sähköpostia liittyen ELE-nimiseen bändiin, joka siis on Eva Louhivuoren toinen musiikkiprojekti. Hyvin eri tyylistä musiikkia kuin Eva & Manu (johon nyt sitten tätä postausta kuunnellessani onnistuin jo itseni koukuttamaan), mutta aivan mainiota myöskin. :) Kuuntelen todella vähän suomenkielistä musiikkia, mutta ELEn jazzahtavaan poppiin tykästyin heti ensikuulemalta. Viehätyin myös siitä, että kappaleiden sanoitukset perustuvat itse asiassa Eino Leinon runoihin. Miten tästä oikeastaan voisi olla tykkäämättä?

Ele_C_Miikka_Pirinen.jpg

ELE julkaisi debyyttisinglensä ”Kun Kello Seisoo” viime perjantaina ja esikoisalbumi näkee päivänvalon helmikuun alussa. Tuo ensimmäinen kappale löytyy jo Spotifysta, jos haluatte maistiaisia. Jos jotakin mielleyhtymiä tästä pitäisi keksiä, niin ehkä Yona & Liikkuvat Pilvet on sellainen kokoonpano, joka tästä voisi tulla mieleen.

ELEn levyjulkkarikeikka järjestetään ensi viikolla Elmun baarissa Nosturissa ke 4.2.2015 klo 21 (showtime klo 22) ja sain mahdollisuuden arpoa muutaman lippupaketin tuonne keikalle sekä pari kappaletta uunituoretta esikoislevyä. Nyt olisi siis erinomainen tilaisuus päästä ihan ensimmäisten joukossa kuulemaan kiinnostavaa uutta musiikkia Suomesta. :) Jaan täällä blogissa 3 kahden hengen lippusettiä ensi keskiviikon keikalle sekä kaksi ELEn levyä, joten jos tuo debyyttisinkku kolahti, niin nyt kuulolle! Osallistu kisaan kommenttiboksissa ja kerro mikä ELEn musiikissa kiinnostaa ja ihastuttaa! Voit osallistua pelkkien keikkalippujen, pelkkien levyjen tai molempien arvontaan eli muistathan myös kertoa, mihin arvontaan otat osaa. Osallistumisaikaa kisassa on su 1.2.2015 asti ja jätä kommenttisi yhteyteen toimiva sähköpostiosoite.

Photo: Miikka Pirinen

Related posts