Osa viikonlopun herkuista ehti kadota parempiin suihin nopeammin, kuin kaivoin kamerani esiin, mutta muutamat ihanuudet ehdin kuitenkin ikuistaa kuviin. Juhannuspäivän herkkuillalliseksi meille tarjoiltiin karamellisoituja fenkoleita ja endiivejä sekä ranskalaista kananpoikaa – ja jokaiselle oli siis varattu tuollainen ihan kokonainen yrttimarinoitu kananpoika. :) Tuosta ateriasta tuli muutenkin sellainen keski-eurooppalainen fiilis, koska muistan esimerkiksi Belgiassa asuessani syöneeni useammankin kerran endiivejä, mutta Suomessa niihin törmää varsin harvoin. Joka tapauksessa, herkkua oli!

Sunnuntain lounaaksi Kaisa oli valmistanut graafilohta, parsaa, perunasalaatin uusista perunoista sekä sardelli-focacciaa. Kalaa syömättömänä jätin graavilohet väliin ja nautin pöydän muista antimista. Focacciastakin saatiin leikattua minulle useampi kalaton pala ja ai, että se oli hyvää! Ostan todella vähän leipää kotiin, joten nyt sain tuosta inspiraation alkaa tehdä sitä itse. Nam. 

Viikonlopun kruunasi ystäväni Lauran tekemä pavlova, josta tulikin sitten enemmänkin ”Eton mess”, kun muhkean kokoinen marenki ei mahtunut tuohon suunniteltuun jälkkärimaljaan. Jos pavlovan idea ei siis ole jollekulle tuttu, se on siis ikään kuin kakku, jonka pohjana toimii marenki ja päällä on kermavaahtoa ja marjoja. Eton mess on vähän samantyyppinen jälkiruoka, mutta siinä marenki on murennettu palasiksi ja kokonaisuus on vähän ”sekaisempi” versio pavlovasta – sisältö on kuitenkin jotakuinkin sama. Meidän versiomme oli vähän välimuoto molemmista. En yleensä ole mikään suuri kermavaahdon ystävä, mutta tähän jälkkäriin rakastuin kyllä täysin. Olen jo suunnitellut pavlovan tai Eton messin tekemistä kotonakin. Ja pakko sanoa, että Lauran itse tekemä marenki oli tuhat kertaa parempaa kuin mikään kaupasta ostettuna maistamani. Ohjeita ja kuvia luvassa, kunhan saan itse ryhdyttyä tuohon puuhaan! :)

Paketin mukana tulee omiakin vuokia, mutta rakastuin itse alkuvuodesta Kööpenhaminassa noihin mintunvihreä-raidallisiin maailman söpöimpiin muffinssivuokiin ja päätin ostaa ne siitäkin huolimatta, etten oikeastaan koskaan leivo muffinsseja. Selvästikin ennustin tämän hetken vielä joskus koittavan. ;) Paketin mukana tulleiden vuokien sijaan käytin siis noita omia, jotka ovat hiukan isompia, joten myös cupcakeja tuli määrällisesti vähän paketin kyljessä luvattua vähemmän. Olisin voinut laittaa vieläkin enemmän taikinaa yhteen kippoon, mutta pelasin varman päälle, kun en tiennyt, miten paljon taikina kohoaa uunissa enkä halunnut muffinssien tulvivan ulos kipoista. Mutta se ei siis kohoa mitenkään ihan älyttömästi, joten huoletta voi laittaa vuoat aika täyteen.

Paketissa tulee mukana myös kuorrute, jonka ehtii mainiosti valmistaa sillä välin, kun cupcaket kypsyvät uunissa. Jauheen sekaan tarvitsee vain lisätä vettä ja margariinia (tai vaihtoehtoisesti tuorejuustoa), mutta totesin itse, että vettä voi huoletta laittaa joukkoon ainakin tuplamäärän ohjeen mukaiseen annostukseen verrattuna. Pursotus onnistuu nimittäin paaaljon helpommin, kun kuorrute ei ole ihan niin tiivistä tavaraa kuin ohjeen mukaisella nestemäärällä. Testipaketissa sain siis myös Lékuén pursottimen, mutta tuollaisen melko paksun kuorrutteen kanssa uskon, että sellainen perus-pursotin toimii kaikkein parhaiten. Jos sellaista valmista pursotinta ei satu omista leipurintarvikkeista löytymään, sellaisen voi loihtia myös itse leivinpaperista. Esimerkiksi Sitä sun tätä -blogissa on pursottimen tekemiseen hyvät ohjeet. :) Ja kannattaa muuten käyttää kuorrutteen sekoittamiseen sähkövatkainta, koska sillä koostumuksesta tulee sellainen sopivan kuohkea.

Käytännössä siis sekä cupcaket että kuorrute valmistuvat noin 25 minuutissa, josta 20 minuuttia itse leivonnaiset ovat siis uunissa, mutta ainakin omalla kohdallani se työläin vaihe oli vasta kuorrutus. Jos nyt on minkäänlaista kunnianhimoa sen suhteen, miltä haluaa kuppikakkujensa näyttävän, niin tähän kannattaa varata aikaa hetki. Cupcake-paketeissa tulee kuorrutteen lisäksi pienet pussit värikkäitä rakeita, joilla muffinsseja voi halutessaan koristella, mutta minulla oli vielä niiden  lisänä erilaisia nonparelleja ja koristeita sekä tuoreita mansikoita ja mintunlehtiä. 

Minulla oli aluksi hiukan haasteita saada kuorrute asettumaan muffinssien päälle kauniisti, sillä liian tymäkkä suklaakuorrute ja käyttämäni pursotin eivät oikein pelanneet yhteen. Pupulandian Facebookia seuraaville raportoinkin jo aiemmin, että sain puristettua pursottimesta ulos vain kaksi sellaista kakkapökäleen näköistä kökköä ja totesin, että eivät ole ihan julkaisukelpoista materiaalia. :D Mutta koska nyt otin siitäkin taidonnäytteestä kuvan, niin voitte kommenttiosion puolelta kurkata, kuinka kaikki ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Niin tosiaan, Lilyssä voi kommentteihinkin lisätä kuvia :) En viitsinyt laittaa niitä kikkareita tätä itse postausta rumentamaan, mutta käykää nauramassa kommenttiboksissa. :D

Olin jo luovuttaa koko kuorrutuksen kanssa, mutta kuorrutteen hieman lämmettyä huoneenlämmössä sain sen vihdoin ulos pursottimesta ja mansikkakuorrutteeseen laitoinkin sitten heti suoraan enemmän nestettä kuin ohjeessa kehotettiin. Kannattaa muuten kokeilla sekoittaa noita eri makuja siten, että laittaakin suklaamuffinsseihin mansikkakuorrutteen ja mansikkamuffinsseihin suklaakuorrutteen – minusta mausta tuli kaikkein paras juuri niin. Kokosuklaiset cupcaket tuntuivat nimittäin omaan makuun vähän turhan tuhdeilta ja mansikkaiset taas olivat yksinään melko makeita. Yhdistelmät toimivat ehdottomasti minusta parhaiten. :) Ja sitten vain päästin luovuuteni valloilleen ja pipersin noiden koristeiden, mansikoiden ja mintunlehtien kanssa. Ja vaikka nyt itse sanonkin, niin ensikertalaisena olen suorituksesta ihan ylpeä. :D Vai mitäs tykkäätte? Ja tuliko makeanhimo?

Cupcaket olivat supermenestys ja kieltämättä tosi hyvän makuisia. :) Tarjoilin ne äidin tekemän marjamehun kera ja sattuipa vielä niin hauskasti, että minulla oli myös tuollaisia mintunvihreä-raidallisia pillejä, jotka matchasivat muffinssivuokiin täydellisesti. Ja astioissakin toistui sama väriteema. En ole muuten muistanutkaan esitellä teille noita söpöjä mintun värisiä astioita, jotka ostin muuton jälkeen heräteostoksena Ikeasta (koko astiaston hinta oli 13 euroa!!!). Kyllä on joka kerta ilahduttanut syödä mintunvihreiltä astiolta, eivätkä tosiaan olleet kalliit.