31/03/21

Afterwork-podcast: Mitkä ihmeen vaihdevuodet?

3 35

Menopaussi, kuumia aaltoja, mielialojen heittelyjä ja virtsan karkailua – vaihdevuodet on aihe, josta meillä itsellämme ei ennen tätä jaksoa ollut oikeastaan mitään käryä. Miksi vaihdevuosista puhutaan edelleen häpeillen ja mitä vaihdevuosien aikana oikeasti tapahtuu? Voisiko vaihdevuosissa ja vanhenemisessa sittenkin olla jotain positiivista? Mukana keskustelussa on vaihdevuosivaikuttaja ja Naisten neuvolan yksi valmentajista, kirjailija Kati Reijonen.

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Kuva: Janita Autio

Related posts

26/02/21

Ei yhtään liikaa

14 229

Liian tunteellinen. Liian innokas. Liian puhelias. Liian herkkä. Liian intensiivinen. Liian vaativa. Liian kiltti. Liian dominoiva. Liian tunnollinen. Liian ymmärtäväinen. Liian vahvoja mielipiteitä. Liian diplomaattinen. Liian avoin.

Koko elämäni on ollut tasapainoilua omana itsenäni olemisen ja hyväksytyksi tulemisen ristitulessa. Ihannemaailmassa ne olisivat yksi ja sama asia – eikä se suinkaan tarkoita, etteikö elämä olisi yhtä jatkuvaa muutosta, oppimista ja kalibrointia.

Erityisen paljon olen saanut kuulla tunteellisuudestani, herkkyydestäni, innokkuudestani ja puheliaisuudestani. Olen itse pitänyt näitä asioita ihanina piirteinä itsessäni, mutta valitettavan usein ne eivät ole olleet sitä muille ja se on saanut minut kyseenalaistamaan niitä myös itse. Tunteellisuuteni on ollut ahdistavaa ja herkkyyteni rasittavaa. Innokkuuteni on tulkittu painostavaksi ja pulppuava puheliaisuuteni piittaamattomuudeksi muiden ajatuksista. Joskus kyse on enemmän omista mielikuvista, ennakkoluuloista ja peloista kuin minusta. Joskus ihan vain toimimattomista henkilökemioista. Kaikki eivät vain pidä kaikista – sellaista se on.

Instagramissa @heiheidihelene kirjoitti kauniisti siitä tunteesta, kun ympäristö viestii, että on itse jotenkin liikaa. Ja se innoitti pohtimaan aihetta itsekin.

Varsinkin rakkauselämässä olen saanut usein tuntea, että tunteeni, innostuneisuuteni, varmuuteni ja herkkyyteni pelottavat muita. Se on saanut minut aika ajoin tuntemaan itseni epäonnistuneeksi tai jopa epärakastettavaksi. Olen miettinyt, miten voisin muuttaa itseäni, jotta olisin sopivampi. Rakastettavampi.

Samaan aikaan en ole osannut noudattaa mitään kummallisia ja ummehtuneita deittailusääntöjä tai teeskennellä vaikeasti tavoiteltavaa. Ja monelle se, että olen ollut alusta asti avoin, kiinnostunut ja välitön, on ollut aivan liikaa. Monen silmissä siinä on ollut jotain suorastaan nolostuttavan häpeämätöntä, että joku uskaltaa heittäytyä, antautua tunteille ja uskoa rohkeasti rakkauteen.

Työssä kohtaamani kritiikki puolestaan repii eri suuntiin: joidenkin mielestä olen liikaa ja toisten mielestä en riittävästi. Samanaikaisesti saan kuulla olevani liian diplomaattinen ja särmätön kuin liian jyrkkä ja ehdoton. On toki aina kiinnostavaa saada palautetta ja tutkailla, millaisten pintojen kautta muut ajatuksiaan minusta heijastelevat. Mutta jos jotain olen oppinut niin ihmissuhteissa kuin työssäkin, tärkeintä on loppujen lopuksi olla uskollinen itselleen, koska koko maailmaa on mahdoton miellyttää. Ja vaikka muiden äänet olisivat miten vaativia hyvänsä, luulen sen vaativimman olevan silti oman pään sisällä.

Kolmen vuoden psykoterapiasta päällimmäiseksi mieleen ovat jääneet terapeuttini usein toistamat sanat: Älä pienennä itseäsi. Kun yritin hillitä tai rajoittaa itseäni ja omaa liiallisuuttani muiden ihmisten toiveita, pelkoja, epävarmuuksia ja keskeneräisiä prosesseja heijastellen ja niitä kunnioittaen, terapeuttini palautti minut maan pinnalle noilla sanoilla.

Alkuun ajatus tuntui suorastaan radikaalilta. Enhän minä pienentänyt itseäni. Minä vain ymmärsin, joustin, mukauduin, sopeuduin ja taivuin. Vaikenin ja ahdistuin itse, kunhan en vain ahdistaisi sitä toista. Jossain vaiheessa matkan varrella aloin ymmärtää, etten ole liikaa. Että minulla on myös oikeus olla tarpeita ja toiveita. Ja että tunteellisuuteni ei suinkaan ole asia, jota minun pitäisi jotenkin vaimentaa.

On ollut ihan uskomattoman eheyttävää ja kannustavaa tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana tunteellisena, herkkänä, puheliaana, mielipiteillä varustettuna, helposti innostuvana ja avoimena itsenään. Eikä vain näistä piirteistä huolimatta, vaan jopa juuri niiden ansiosta. Että on olemassa ihminen (tai jopa ihmisiä), joiden mielestä minun ei todellakaan kuuluisi pienentää itseäni, vaan jotka kannustavat rohkeasti vain lisäämään kierroksia. Kumppanini on kutsunut minua kerran lempeästi “rakkauden suihkulähteeksi”. Kannan tittelini ylpeydellä. @heiheidihelenen sanoin:

“Musta on äärimmäisen kaunista, että tunnen niin syvästi. Musta on helpottavaa, että pystyn tunnistamaan tarpeeni ja puhumaan niistä. Musta on ihmeellistä, että pystyn rakastamaan kuten rakastan, kaikkien kokemieni sydänsurujen jälkeen. Ja on täyttymyksellistä osata ilmaista sitä rakkautta. Joka päivä. Millä tavoin vain ikinä keksin.

Mä. En. Ole. Liikaa.
Etkä ole säkään.”

Photos: Yulia Luomanen

Related posts

4/02/21

Atooppinen iho – mistä siinä oikein on kyse?

41

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: IHOHOITOLA LUPAUS & LUPAUS PUOTI

Kuivuu, kiristää ja kutisee – siltä tuntuu usein atooppinen iho. Olen elänyt atooppisen ihon kanssa aina, mutta varsinainen atooppinen ihottuma on nykyään onneksi vain harvinainen vieras. Muistan kuitenkin vahvasti etenkin teinivuosilta sen piinallisen kutinan, joka pakotti raapimaan, vaikka kuinka tiesi, ettei saisi. Sellaista kutinaa ei voi edes kuvitella, ellei ole itse kokenut. Kutisevan kuivia ihottumaläiskiä oli erityisesti kyynärtaipeissa mutta usein myös kaulassa, olkapäissä ja jopa silmäluomissa. Nyt ihottuma on pysytellyt poissa vuosia, mutta atopia muistuttelee olemassaolostaan päivittäin ja pitää huolen siitä, että ihonhoidosta ei tule laistettua ikinä. Herkkä ja kuiva iho vaatii rasvausta aamuin illoin ja on talviaikaan toisinaan hilseilevän kuiva tunnollisestakin hoidosta huolimatta. Kesää kohden onneksi helpottaa, kun ilmankosteus kasvaa ja aurinko paistaa.

En ole ihovaivoineni yksin, sillä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton mukaan suomalaisista 25-30% kärsii jossain vaiheessa elämäänsä atooppisen ihottuman oireista – se tarkoittaa reilusti yli miljoonaa suomalaista. Mutta mitä atooppinen iho tai ihottuma oikeastaan on? Atopia on käytännössä ihon fysiologinen ominaisuus: se on perinnöllinen allergiataipumus, joka herkistää atooppiselle ihottumalle.

Haastattelin tätä juttua varten Ihohoitola Lupauksen perustajaa Tarja Kivistä, joka on taustaltaan sekä farmaseutti että Dr. Hauschka -kosmetologi. Häntä voi kutsua atooppisen ihon ja ihottuman asiantuntijaksi paitsi ammattinsa puolesta, myös oman kokemuksensa kautta, sillä Tarja on kärsinyt nuoruudessaan todella vaikeasta atooppisesta ihottumasta ja elää atopian kanssa edelleen. Ihonhoitogurun aseman monen silmissä saavuttanut Tarja on ansioitunut melkoisena ihmeidentekijänä vaikeidenkin iho-ongelmien hoidossa – minulla on tästä myös omakohtaista kokemusta – ja hänen hoitolaansa tullaan toisinaan jopa toiselta puolen Suomea. Olen itse saanut Ihohoitola Lupauksen ja Tarjan vinkeillä monen monta haastavaa iho-ongelmaa vuosien varrella taltutettua, joten minulla on ihonhoidossa hänen osaamiseensa todella vankka luottamus – ja tiedän, etten ole ainoa.

Olen aiemmin tehnyt Ihohoitola Lupauksen ja Dr. Hauschkan kanssa yhteistyössä juttua esimerkiksi perioraalidermatiitista, hormonaalisesta aknesta, lymfahoidosta sekä holistisesta lähestymistavasta ihonhoitoon. Jos et ole vielä lukenut, niin suosittelen lämpimästi – nämä jutut ovat tilastoissa viikosta toiseen kaikkein luetuimpia ja suosituimpia blogijuttujani. Koska monet näistä aiheista kumpuavat itse kohtaamistani haasteista ihon kanssa, olen pitkään miettinyt kattavan jutun kirjoittamista myös atopiasta, ja nyt on viimein tullut sen vuoro!

KOKONAISVALTAINEN NÄKÖKULMA ATOOPPISEN IHON HOITOON

Tarja Kivisen perustaman Ihohoitola Lupauksen ihonhoitofilosofia perustuu nimenomaan ajatukseen kokonaisvaltaisuudesta, joten ei ole yllätys, että Tarja nostaa holistisen näkökulman esille myös atopiasta puhuttaessa. ”Suomessa keskitytään usein puhumaan atopiasta lähinnä ihon läpäisyesteen toimintahäiriönä, mutta uskon itse kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan”, Tarja kertoo.

Kokonaisvaltaisen ajattelun juuret juontavat atopian tutkimuksessa Keski-Eurooppaan. ”Saksassa on tutkittu paljon atopiaa ja havaittu, että taipumus atooppiseen ihottumaan on usein yhteydessä suureen määrään ihonalaisia hermosäikeitä. Onkin kiinnostavaa pohtia hermojen yhteyttä ihon hyvinvointiin. Jos ihminen on tavallista kuormittuneempi ja stressaantuneempi, hermosto ylireagoi pitkäkestoisen stressin seurauksena, jolloin iho voi tuntua kireältä ja kutisevalta”, Tarja pohtii. Pahimmillaan stressitila voi aiheuttaa tulehdusta, laukaista ihottuman ja pahentaa muita iho-ongelmia kuten aknea, ja tämän Tarja on saanut kokea myös omakohtaisesti, sillä hän kertoo, että atooppinen ihottuma on hänellä itsellään lehahtanut pahimmilleen usein nimenomaan stressaantuneena.

”Mielen ja henkisen hyvinvoinnin vaikutuksista ihoon puhutaan Suomessa vielä melko vähän. Täällä keskitytään usein enemmän rakenteellisiin asioihin”, Tarja kertoo. ”Olen huomannut, että atoopikot ovat usein herkkiä ihmisiä muutenkin – sekä henkisesti että fyysisesti.” On kiinnostava ajatus, että atopiakin voisi liittyä nimenomaan ihmisen hermostolliseen rakenteeseen. Kuinka helppoa rajanveto henkisen ja fyysisen välillä lopulta onkaan, kun hermostomme vaikuttaa mieleen ja mielemme hermostoon? ”Kun iho on erittäin kuiva ja atooppinen, on tärkeää pitää huolta kokonaisvaltaisesta tasapainosta eli siitä, että niin keholle kuin mielelle antaa riittävästi aikaa levätä. Atoopikko hyötyy säännöllisestä unirytmistä, sillä iho uusiutuu nimenomaan nukkuessa ja hermot rentoutuvat levätessä”, Tarja vinkkaa.

Yhä enemmän ihonhoidossa on myös alettu puhua ihon mikrobiomista ja Tarja mainitsee sen myös puhuessaan atopiasta. Liiallisen hygieenisyyden on havaittu pahentavan atopiaa, sillä ihomme mikrobiomin toiminta perustuu siihen, että hyvät mikrobit vahvistavat ihoamme ja sen vastustuskykyä. Vaikka näin pandemian aikana hygienian merkitys korostuu entisestään, on silti tärkeää pitää huoli siitä, että iho saa altistusta myös niille hyödyllisille mikrobeille.

ATOPIA JA IHONHOITO – TUOTTEILLA ON VÄLIÄ

Atoopikolla ihon läpäisyesteen toiminta on häiriintynyt, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että iho ei kykene säilömään ja hyödyntämään kosteutta normaalisti ja siksi iho pääsee kuivumaan – joskus ahkerastakin kosteuttamisesta huolimatta. Käytännössä ihon läpäisyesteen toimintaa voisi verrata tiilimuuriin: terve iho on kuin hyvin tehty tiiliseinä, mutta atoopikolla tiiliseinän laasti on hataraa ja huokoista. Toisin sanoen solut eivät ole niin tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja kosteus pääsee haihtumaan niiden lävitse helpommin.

Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema puolestaan on ihosairaus, jota atooppisesta ihosta kärsivillä ilmenee. Se on usein perinnöllinen vaiva ja oireilee tavallisesti kausittain. Useimmilla atooppinen ihottuma alkaa jo lapsena ja etenkin kutiseva taiveihottuma on hyvin tyypillinen oire. Mitä ihossa sitten oikein tapahtuu, kun siinä on atooppista ihottumaa? Ihottuma merkitsee tulehdusta ihon pinnalla ja aiheuttaa ihon punoitusta, paksuuntumista, kutinaa ja rikkoontumista. Joskus atooppinen ihottuma voi helpottua vanhemmiten ja usein myös sopivilla ihonhoitotuotteilla ja oikeanlaisella hoidolla sitä voi helpottaa.

On tärkeää ymmärtää, että pahimmillaan atooppisen ihon tilannetta voi jopa pahentaa vääränlaisilla tuotteilla, sillä jotkut kosmeettiset tuotteet parantavat ihon omaa läpäisyestettä ja jotkut voivat jopa huonontaa sitä. Tuotteen teho perustuu tietysti siinä käytettyihin ainesosiin, mutta ainesosien vaikutus iholla saattaa riippua paljonkin siitä kokonaisuudesta, missä ne ovat osana. Moni hyödyllinenkään ainesosa ei välttämättä toimi ihanteellisella tavalla yksinään ja eristettynä, vaan useimmiten ratkaisevaa on nimenomaan se, mihin muihin ainesosiin se on yhdistetty. Jos eri ainesosien kokonaisvaikutusta ei ole ymmärretty tuotetta kehittäessä, kosteuttavaksi tarkoitettu tuotekin voi pahimmillaan jopa kuivattaa ihoa entisestään. Tästä syystä monet apteekeissa myytävät perusvoiteetkaan eivät välttämättä ole atooppiselle iholle soveltuvia.

ATOOPPISELLE IHOLLE SOPIVIA TÄSMÄTUOTTEITA

Atoopikoille Tarja suosittelee erityisesti luonnonkosmetiikan pioneerina tunnetun Dr. Hauschka –merkin jääruoho-vartalovoidetta, sillä nimenomaan atooppisen ihon tarpeisiin luodun tuotteen ainesosina käytetyt rohtoyrtit on valittu tuotteeseen nimenomaan niiden yhteisvaikutuksen perusteella eikä pelkästään vaikuttavien aineiden vuoksi. Jääruoho ei siis ole yksittäinen eristetty ainesosa vaan useista ainesosista koostuva rohdosuute, joka sitoo kosteutta ihoon. Toinen Tarjan erityisesti atooppiselle iholle suosittelemista tuotteista on potentilla-akuuttivoide, jossa käytetty rätvänäuute on kuin ”luonnon oma kortisoni”, joka rauhoittaa pinnallisia tulehduksia iholla. Yhdessä Ruohonjuuri-ketjun kanssa tehdyssä kokeilussa nimenomaan atoopikkojen kanssa tulokset näiden Dr. Hauschka -tuotteiden käytöstä olivat todella lupaavia.

Talviaika on usein atoopikoille erityisen haastavaa ja siksi talvella sopivien hoitotuotteiden valinta on erityisen kriittistä. Tarja kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, millaisia tuotteita käyttää ihon pesemiseen. ”Huomasin jo apteekkiaikoinani pesutuotteiden vaikutuksen ihoon hyvin konkreettisesti. Asiakkaalla saattoi olla käytössään todella hyvät tuotteet ihonhoitoon, mutta jostain syystä ihon kunto ei vain tuntunut paranevan. Usein syyllinen tilanteeseen löytyi lopulta suihkun hyllystä”, Tarja kertoo. Dr. Hauschka -luonnonkosmetiikkamerkin valikoimassa erityisesti sitruunainen suihkuvoide soveltuu hyvin atooppiselle iholle.

Ihon lisäksi myös hiuspohja oireilee usein talvella ja se kannattaa huomioida myös atooppisen ihon hoidossa. ”Ärtynyt, kuiva ja kutiseva päänahka voi pahimmillaan vaikuttaa jopa yöunen laatuun”, Tarja paljastaa omakohtaisen kokemuksensa. Äärimmäisen kuivan ja ärtyneen hiuspohjan hoitoon hän suosittelee Dr. Hauschkan shampoota, jolla on itse saanut yleensä taltutettua ihottuman ja kutinan jo muutamassa päivässä.

Muita täsmävinkkejä atooppiselle iholle ovat herkälle iholle tarkoitettu ihokuuri, jota voi hyödyntää ihon ollessa akuutisti ärtynyt. Olen itse saanut tällä tuotteella hallintaan niin perioraalidermatiitin kuin atooppista kuivuuttaan ärtyneen ja hilseilevän ihon: hälytystilassa ollut iho on yleensä rauhoittunut viimeistään viikossa.

MITÄ TEHDÄ, KUN ATOOPPINEN IHO OIREILEE?

Kun atooppinen ihottuma lehahtaa ja on pahimmillaan, iho voi olla todella kipeä, kutiseva ja arka. Mitä sen piinallisen kutinan kanssa voi tehdä? Tarja muistuttaa, että kun iho kutisee, se on aina hätähuuto eli merkki siitä, että iho kaipaa jotakin hoitoa. ”Allergioiden hoidossa käytetyt reseptivapaat antihistamiinit eivät yleensä auta atooppisen ihon kutinaan. Vahvemmista reseptillä määrättävistä lääkkeistä voi olla apua, mutta niillä on usein väsyttävä sivuvaikutus. Neuvonkin kiinnittämään kutinan kotihoidossa huomiota erityisesti oikeanlaisiin ihonhoitotuotteisiin, myös hiuspohjan ja vartalon pesutuotteissa. Kannattaa myös varmistaa, etteivät myöskään käytössä olevat vaatteet tai niiden pesuaineet ärsytä herkkää ja ärtynyttä ihoa entisestään”, aiemmin farmaseuttina työskennellyt Tarja neuvoo.

Tarjalla on myös kutinan lievittämiseen muutama täsmävinkki:

Kylmät ja kosteat kääreet saattavat helpottaa kihelmöivää ihoa.

♥ Levitä iholle runsas kerros täyteläistä Dr. Hauschkan Jääruoho-tehovoidetta (se soveltuu muutenkin hyvin kutisevan ihon hoitoon).

♥ Aseta voidekerroksen päälle ensin kylmällä vedellä kostutettu side tai ohut pellavapyyhe.

♥ Lopuksi laita kostean pyyhkeen päälle ja peitoksi kuiva side.

Tämän niksin pitäisi rauhoittaa äärimmäisen pahaa kutinaa. Ja raapimista pitäisi tietenkin yrittää välttää. Se on todella vaikeaa – tiedän, kokemusta on. Lievempään kutinaan Tarja suosittelee paikallisesti Dr. Hauschka -potentillavoidetta ja ihottumaisten silmäluomien hoidossa moni atooppikko on saanut avun Dr. Hauschkan silmäluomibalsamista.

Aiemmin atooppisen ihottuman hoidossa on käytetty vahvojakin kortisonivoiteita, mutta ongelmallista niiden käytössä on se, että niiden on havaittu pitkäaikaisessa käytössä ohentavan ihon ja sitä kautta saattavan lopulta pahentaa ihon herkistymistä entisestään. Nykyään kortisonivoiteiden käyttöä suositellaankin vain lyhyinä kuureina. ”On hyvä myös muistaa, että tuotteet ja lääkevoiteetkin ovat kehittyneet matkan varrella. Kortisonin lisäksi atopiaan on kehitelty muitakin auttavia lääkevoiteita, joita voi saada ihotautilääkärin määräyksellä”, Tarja kertoo. ”Jos iho on haavoilla ja todella huonossa kunnossa, tilanteeseen liittyy aina tulehdusriski ja tällöin suosittelen painavasti menemään ihotautilääkärin pakeille. Haavaiseen ja rikkinäiseen ihoon liittyy aina verenmyrkytyksen riski ja se on todella vakava asia. Olen itse joutunut atooppisesta ihottumasta alkaneen verenmyrkytyksen takia nuoruudessani pariksi viikoksi sairaalaan, joten tämä on syytä ottaa vakavasti. Avohaava on aina ikään kuin portti verenkiertoon ja altis tulehduksille, bakteereille ja viruksille”, Tarja muistuttaa.

ATOOPPINEN IHO YHDESSÄ MUIDEN IHO-ONGELMIEN KANSSA

Atooppinen iho ei ole varsinaisesti ihotyyppi, vaan sitä voi ajatella ihon niin sanottuna perusominaisuutena, joka voi olla osana ihan minkä tyyppistä ihoa tahansa. Näin ollen atooppisessa ihossa voi olla yhtä aikaa muitakin iho-ongelmia kuten aikuisiän aknea, perioraalidermatiittia tai rosaceaa. Tämä luo omanlaisiaan haasteita ihonhoidolle, sillä atooppisen ihon perusominaisuudet on tärkeää huomioida myös muiden ihon-ongelmien hoidossa ja osa varsinaisten iho-ongelmien hoitoon suositelluista tuotteista ei välttämättä sovi atooppiselle iholle. Tästä syystä atooppisen ihon rinnalla muista päällekkäisistä iho-ongelmista kärsivä hyötyy parhaiten nimenomaan kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ihonhoitoon, jossa osataan huomioida paitsi atopian erityistarpeet että varsinaisen iho-ongelman hoito.

”Atopian ja muiden iho-ongelmien samanaikaisessa hoidossa kunnollinen hoitosuunnitelma on tärkeä ja ihotautilääkärit harvoin tekevät tällaisia hoitosuunnitelmia. Jos atopiaa ei kuitenkaan huomioida tuotesuosituksissa, yhden ongelman hoitaminen saattaa käytännössä pahentaa toista. Tästä syystä myös esimerkiksi ihotautilääkärien suosittamat kotihoitotuotteet saattavat poiketa paljonkin siitä, mitä me suosittelemme Lupauksessa, sillä lähestymme asiaa aina ihon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta emmekä yksittäistä ongelmaa hoitaen ja kokonaisuudesta irroittaen. Atopia on aina otettava huomioon ihonhoidon kokonaissuunnitelmassa ja Lupauksessa saamamme tulokset puhuvat kyllä puolestaan”, Tarja toteaa. ”Farmaseuttina koin ongelmalliseksi juuri sen lähestymistavan ihonhoitoon liittyvissä koulutuksissa, että ihosairauksia lähestyttiin ja käsiteltiin usein ikään kuin erillisinä ongelmina huomioimatta ihon kokonaisvaltaisia taipumuksia.” Se olikin yksi niistä syistä, miksi Tarja päätti suunnata farmasian ääreltä kokonaisvaltaisen ihonhoidon pariin.

”Tuote-cocktail pitää aina räätälöidä jokaiselle asiakkaalle erikseen yksilöllisten tarpeiden sekä vuodenajan mukaan, sillä Suomen ilmastossa myös vuodenaikojen ja sään vaihteluilla voi olla ihoon valtavan suuri vaikutus.”, Tarja mainitsee. Ihohoitola Lupaus tarjoaa varsinaisten hoitojen lisäksi nimenomaan ihonhoidon konsultaatiopalveluita, joiden päämääränä on löytää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman hyvin soveltuva tuote- ja hoitokokonaisuus. Iloisena vinkkinä muualla Suomessa asuville, että nyt kevään aikana ihonhoidon konsultaatiopalvelut tulevat saataville myös etänä digitaalisesti Lupauksen Puotiin verkossa, joten Ihohoitola Lupauksen osaamista voi hyödyntää myös Helsingin ulkopuolella.

*

Olemme usein puhuneet Tarjan kanssa siitä, että on oikeastaan aika kummallista, että Suomessa ihotautilääkärit ja ihonhoidon asiantuntijat ja osaavat kosmetologit eivät tee juurikaan yhteistyötä. ”Ihotautilääkäristä saa usein neuvoja jonkin spesifin ongelman hoitoon, mutta ihonhoidollinen neuvonta sekä ihon muut erityisominaisuudet jäävät usein huomiotta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitoa tehdään ikään kuin lyhyen tähtäimen tavoitteista käsin, jos ihonhoidollinen kokonaissuunnitelma puuttuu. Tällaisissa tapauksissa yhden ongelman hoitaminen saattaa pahimmillaan pahentaa toista ja siksi toivoisinkin avoimempaa, laaja-alaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä ihonhoidon ammattilaisten kesken”, Tarja pohtii.

Tarja itse neuvoo ihon oireillessa hakeutumaan ensin ihonhoidon ammattilaisen eli ammattitaitoisen kosmetologin luo, sillä osaava ja vastuullinen kosmetologi ohjaa kyllä tarvittaessa ihotautilääkärille, jos iho tarvitsee lääkkeellistä hoitoa. ”Kannattaa kuitenkin olla tarkka siitä, että kosmetologi todella osaa asiansa. Nykyään ihonhoidon ammattilaisiksi saattavat tituleerata itseään varsin monenlaisista taustoista työhön päätyneet ihmiset, joten suosittelen varmistamaan, että ihonhoidollisia neuvoja antava henkilö todella on suorittanut kosmetologin tutkinnon.”

YLEISESTI KYSYTTYÄ ATOPIASTA

Olen usein atooppisesta ihosta käydyissä keskusteluissa törmännyt tiettyihin samoihin kysymyksiin, joten kysäisin myös Tarjan neuvoja näihin yleisesti kysyttyihin pulmiin.

Pitäisikö atoopikon välttää ihon pesemistä vedellä?

Atooppisen ihottuman hoidossa on vuosien varrella vallinnut hyvin monenlaisia suosituksia, jotka ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Joskus on kehotettu välttämään suihkussa käymistä jopa liikuntasuoritusten jälkeen, mutta nykyään nämä suositukset ovat muuttuneet ja säännöllistä peseytymistä suositellaan myös atoopikoille. Pelkkää vesipesua hellävaraisempi vaihtoehto iholle voi olla käyttää mietoa, atooppiselle iholle soveltuvaa pesuainetta. Atoopikoille suositellaan yleensä enemmän voide-, öljy- sekä emulsiopohjaisia pesutuotteita, joiden teho perustuu sokeritensideihin, jotka eivät vahingoita ihon hydrolipidikalvoa. Liian voimakas suihkugeeli saattaa kuivattaa ihoa entisestään. Atooppiselle iholle suositellaan myös yleensä hiukan haaleampaa pesuvettä kovin lämpimän suihkun sijaan.

Voiko tai kannattaako atooppista ihoa kuoria?

Talvella atooppiselle iholle ei suositella kuorintaa, kun iho on muutenkin yleensä herkkä ärsykkeille. Kesällä ihon ollessa hyvässä kunnossa sitä voi halutessaan kuoria harvakseltaan hellävaraisilla tuotteilla.

Hiki saattaa urheillessa ärsyttää ja kirvellä atooppisella iholla – voiko tätä jotenkin helpottaa?

Valitettavasti mitään yksittäistä täsmäkikkaa tähän pulmaan ei ole, ja siksi ensiarvoisen tärkeää olisikin yrittää saada ihottuma kuriin oikeanlaisella hoidolla. Hoito alkaa atooppiselle iholle ja ihottumalle sopivista hoito- ja pesutuotteista, joihin neuvoa kannattaa pyytää osaavalta kosmetologilta. Kannattaa myös kiinnittää huomiota, millaisia urheiluvaatteita käyttää. Niiden materiaalit voivat mahdollisesti myös vaikuttaa siihen, miten hiki jää iholle tai haihtuu ihon pinnalta. Joskus myös vaatteissa käytetyt pesu- tai väriaineet saattavat ärsyttää ihoa. Sininen tunnetaan eniten allergisoivana väriaineena myös vaatteissa, mutta on kuitenkin varsin harvinaista, että vaatteessa käytetty väriaine ärsyttäisi ihoa.

Muutamia täsmävinkkejä hyvistä tuotteista voi myös löytää tästä ja aiemmin tekemistäni ihonhoitopostauksista (löydät niihin linkkejä jutun lopusta).

Voiko ravitsemuksen avulla helpottaa atopiaa?

Ihonhoidossa myös ravitsemuksella voi olla merkitystä, mutta mitään ravitsemuksellista taikakonstia atooppisen ihon hoitoon ei ole. Hyvät rasvahapot ja etenkin tyrnimarja saattavat auttaa ihon kuivuuteen etenkin talviaikaan kuuriluontoisesti nautittuna. Lisäravinteena nautittujen rasvahappojen kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä yksittäin otettuna jotkut rasvahapot saattavat häiritä muiden rasvahappojen tasapainoa kehossa. Hiilidioksidiuutetut tyrnikapselit ovat siinä mielessä turvallinen vaihtoehto, että niiden sisältämä omega7 ei vaikuta muiden omega-rasvahappojen suhteeseen kehossa. Lisäksi tietysti D-vitamiini tekee aina talviaikaan hyvää.

Ihohoitola Lupauksen Tarja Kivisen tuotesuositukset atooppiselle iholle:

Dr. Hauschka Med Jääruoho-kasvovoide

♥ Dr. Hauschka Med Jääruoho-tehovoide

Dr. Hauschka Med Rauhoittava Potentillavoide

Dr. Hauschka Med Jääruoho-vartalovoide

Dr. Hauschka Hoitava ruusu-vartalovoide

Dr. Hauschka Suihkuvoide

Dr. Hauschka Shampoo

Dr. Hauschka Herkän ihon ihokuuri -suihke

Dr. Hauschka Ruusuvoide

Dr. Hauschka Silmäluomibalsami

Dr. Hauschkan atooppiselle iholle soveltuvia tuotteita voi ostaa Lupaus Puoti -verkkokaupasta, jossa on myynnissä koko Dr. Hauschkan tuotevalikoima. Lisäksi atooppiselle iholle sopivia Dr. Hauschka -tuotteita löytää myös näistä myymälöistä: Ruohonjuuri Kamppi ja Ruohonjuuren verkkokauppa, House of Organic, Hyvinvoinnin tavaratalo, Stockmann Helsinki, Ekosoppi Vaasa sekä Sokokset ympäri Suomen (Sokoksen valikoimassa ovat Jääruoho-kasvovoide sekä -käsivoide).

Jos ihonhoitoteema kiinnostaa, lisää aiheeseen liittyvää sisältöä löydät Iho-tägin takaa, mutta suosittelen kurkkaamaan erityisesti nämä aiemmin tekemäni postaukset:

Kuinka nitistää perioraalidermatiitti?

Hormonaalinen akne – miten siitä pääsee eroon?

Luonnonkosmetiikkamerkki Dr. Hauschka – mistä hypessä on kyse?

Mielen, kehon ja ihon hyvinvointia: mitä on holistinen ihonhoito?

Ihohoitola Lupaus – hyvinvointia ja apua haastaviinkin iho-ongelmiin

Lupaus Puoti – laadukasta luonnonkosmetiikkaa netistä

Luonnonkosmetiikkaa ja vinkkejä ihonhoitoon: 5 + 1 suosikkia Dr. Hauschkalta

Apua iho-ongelmiin lymfahieronnasta

Pirun perioraalidermatiitti – tarinaa ja tietoa suunympärysihottumasta

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Related posts

5/12/20

Stressin paras karkoittaja: metsäkylpy

86

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: CLIPPER

Okei, myönnetään. Olen ehkä ollut viime aikoina aika stressaantunut ja siitä ovat kärsineet niin yöunet kuin ulkoilun määräkin. Ironista kyllä, kiire ja stressi häiritsevät usein juuri sellaisia asioita, jotka kaikkein parhaiten tilannetta helpottaisivat. Uskallan väittää, että nukkuisin paremmin ja tuntisin oloni vähemmän stressaantuneeksi, jos kävisin vaikka edes pari kertaa viikossa kunnon kävelylenkillä tai luonnossa rauhoittumassa. Viime aikoina tavoite ei ole järin kiitettävästi toteutunut, kun työpäivät ovat venyneet iltoihin ja päivän päätteeksi ajatus tuonne säkkipimeään suuntaamisesta ei ole tuntunut houkuttelevalta.

Usein näinä syksyn pimeimpinä päivinä auttaa huomattavasti, että laskee vähän vaatimustasoaan. On inhimillistä, että päivien pimetessä energiatasot eivät ole ihan samoissa lukemissa kuin aurinkoisina kesäpäivinä. Sekin on inhimillistä, että välillä tekee mieli (ja ihan hyvääkin) jäädä vain viltin alle teemukin kanssa. Mutta pari viikkoa sitten päätin kuitenkin aurinkoisen sään kunniaksi lähteä oikein ajan kanssa pienelle metsäretkelle. Metsä ainakin on näinä poikkeuksellisia aikoina yksi niistä paikoista, joihin voi hyvällä omatunnolla ja turvallisin mielin yhä mennä.

Innoittajana retkelle toimi aurinkoisen sään lisäksi teebrändi Clipper, joka haastoi minut kokeilemaan metsäkylpemistä. Jos et tiedä, mitä metsäkylpeminen on, älä huoli. En tiennyt minäkään vielä hetki sitten. “Forest bathingilla” tarkoitetaan metsässä vietettävää meditatiivista ja terapeuttista hetkeä, jolloin tarkoituksena on päästä syvään rauhoittuneeseen tilaan ja käyttää kaikkia aisteja: kuulo-, näkö-, haju-, tunto- ja makuaistia. Metsäkylpemisen idea on saanut alkunsa 80-luvulla Japanissa, missä metsäkylpemistä (shinrin-yoku) alettiin käyttää työkaluna luonnosta etääntyneiden, kovasta työstressistä ja uupumuksesta kärsivien ihmisten hoitoon. Kuinkas sattuikaan… Haaste ei varmaan olisi voinut osua sopivampaan hetkeen, joten olihan siihen tartuttava.

Tuntuu, että monissa japanilaisissa tavoissa ja ideoissa on sellaista syvää viisautta sekä ymmärrystä elämän ja ihmismielen herkkyyttä kohtaan. Usein ajatellaan, että suomalaiset ja japanilaiset ovat jollain tapaa vähän sellaisia sukulaissieluja ja uskon, että se näkyy muun muassa juuri suhteessamme luontoon ja rauhoittumiseen. Moni suomalainen rauhoittuu nimenomaan metsässä. Tai saunassa. Vaikka tiedän, että tekisi hyvää oleilla ulkona luonnossa ja käydä metsässä, jotenkin se aina tämän arkisen aherruksen keskellä unohtuu. On muka liian kiire. Ja läheisin metsä on muka liian kaukana. Onhan se toki kaupunkiasujalle pienen matkan päässä, mutta ehkä sitä voisi silti ottaa tavoitteeksi käydä metsässä edes kerran viikossa. Tai kahdessa.

Metsästä voi toki nauttia ihan sellaisenaankin, mutta väitän, että retkestä tuli heti vähän houkuttelevampi, kun yhtälöön lisättiin eväitä. Pakkasin reppuun termariin kuumaa vettä, Clipper-teetä ja retkimukit sekä pari pasteijaa. Rehellisyyden nimissä en edes muista, milloin olisin viimeksi käynyt tällaisella eväsretkellä luonnossa. Siitä taitaa olla yli 10 vuotta – liian kauan, joka tapauksessa.

Pimeiden ja sateisten päivien jälkeen tuntui ihanalta istua vain alas kasvot aurinkoon suunnattuina ja hörppiä höyryävää teetä lintujen sirkuttaessa puiden latvoissa. Ja välittömästi tulin miettineeksi, että miksi en tee tätä useammin. Eikä metsästä tai luonnosta nauttimiseen tarvita edes aurinkoista säätä. Metsä on ihana harmaana päivänä tai sadesäälläkin. Oletteko koskaan haistelleet sateista metsää? Se tuoksuu huumaavalta!

Minulle kotona kaikkien ärsykkeiden keskellä rauhoittuminen on vaikeaa, mutta metsässä teekuppi kourassa se tuntui yhtäkkiä ihan helpolta. Metsässä mieli hakeutuu kuin automaattisesti kuuntelemaan hiljaisuutta ja aistit terävöityvät, kun hengittelee vain ja laittaa silmät kiinni. Onnistunut metsäkylpykokemus ei vaadi paljon: tarvitsee vain valita mieluisa paikka ja antautua aistien vietäväksi. Kokemuksen voi viedä vielä seuraavalle tasolle esimerkiksi koskettamalla rohkeasti puita kaarnaisia pintoja, pehmoisia sammalmättäitä ja sileitä kuusenkäpyjä. Ja maistelemalla sitä höyryävää teetä kalliolla istuskellen.

Metsäkylpemisellä on havaittu olevan paljon positiivisia vaikutuksia sekä mieleen että kehoon. Usein jo pelkästään luonnossa ja raikkaassa, puhtaassa ilmassa oleilu tuo hyvänolon tunnetta ja rauhoittaa mieltä. Luonnon äärellä on helpompi keskittyä juuri siihen hetkeen ilman, että ajatukset karkailevat jatkuvasti toisaalle, ja se puolestaan auttaa stressistä palautumisessa ja rentoutumisessa. Luonnon äärellä rauhoittuminen voi ihan konkreettisesti auttaa esimerkiksi unettomuuteen ja ahdistuksen tunteisiin.

Ja miettikää: elämme maassa, jonka pinta-alasta 75% on metsää. Voisi siis väittää, että täällä jos missä metsäkylpemiseen on mitä otollisimmat olosuhteet. Eikä tällaiseen metsäkylpyhetkeen ja -retkeen välttämättä edes tarvitse kovin paljon aikaa. 20 minuuttia riittää jo mainiosti rauhoittumiseen. Sellaisen retken voi tehdä vaikka lounastauolla kesken työpäivän – tarvitsee vain hakeutua puiden ja luonnon äärelle. Vaikka olenkin itse huono pitämään taukoja töistä, olen huomannut, että usein se pieni tauko, pysähtyminen ja rauhoittuminen teekupin äärellä kesken kiireisen päivän kirkastaa ajatuksia – ja lopulta parantaa työtehoa ja herättelee luovuutta loppupäiväksikin.

Vaikka minulla onkin välillä vaikeuksia rauhoittua kotioloissa, miellän itse nimenomaan teehetket sellaisiksi nautinnollisiksi rentoutumiselle ja rauhoittumiselle omistetuiksi tuokioiksi. Usein keitän itselleni kotonakin teetä juuri silloin, kun tekee mieli suoda itselle tovi aikaa kaiken hässäkän keskellä. Jotenkin tämä metsäkylpyjen idea sopii siis ihan täydellisesti nimenomaan tällaiseen teeihmisen mentaliteettiin. Ja mikäpä voisi olla parempi hetki pysähtyä paitsi rentoutumaan, myös arvostamaan suomalaista puhdasta luontoa ja metsää kuin näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä. Se on aika mieletön juttu, että jopa pääkaupungissa asuvalla luonto on niin lähellä ja metsään pääsee helposti.

Oletteko muuten muut tee- vai kahvi-ihmisiä? Vai sekä että? Tee-ihmisenä olen itse aina ollut kahvinjuojien maassa kummajainen. Väitän muuten, että nimenomaan tee on täydellinen juoma mukaan tällaiselle retkelle, joten vinkiksi teille, jotka ette vielä ole teen ystäviä: Clipperin valikoimaan kuuluu paljon myös erilaisia herkullisia yrtti-, hedelmä- ja marjahaudukkeita, jotka sopivat myös erinomaisesti retkievääksi. Ja tilkka hunajaa tekee myös ihmeitä.

Taannoisesta retkestä inspiroituneena haluan innostaa ja haastaa teitäkin menemään metsään. Metsäkylpeminen sopii loistavasti näihin loppusyksyn päiviin ja poikkeusoloihin, sillä metsässä voi hetkeksi unohtaa murheet ihan luvan kanssa ja keskittyä hetkeen. Niinpä kehotan teitä kaikkia kokeilemaan metsäkylpemistä tässä seuraavan viikon aikana joku päivä. Pue lämmintä päälle, nappaa mukaan termospullo, mukit sekä Clipperin ihanaa teetä lämmikkeeksi ja suuntaa metsään joko yksin tai ystävän kanssa.

Unohda hetkeksi kaikki muu ja keskity ympäröivään luontoon. Voit kävellä rauhallisesti metsässä tai istahtaa puun juurelle, kannon nokkaan, kivelle tai kalliolle. Voit tehdä hengitysharjoituksia tai olla vain ja rauhoittua teekupillisen äärellä. Kuuntele, tutki, tunnustele, hengittele, haistele, maistele ja nauti siitä, että saat vain olla. Sen kummempaa ei tarvita.

Tämä on samalla haaste myös itselleni! Näiden kuvien nappaamisesta on jo tovi, mutta tavoitteenani on käydä metsässä vähintään kerran parissa viikossa nyt loppuvuonna. Kuka on mukana?

Related posts