2/03/22

Afterwork-podcast: Onko haluttomuus oikeasti ongelma?

2 78 afterwork podcast

Kun seksihalut hiipuvat, sitä usein pidetään ongelmana, joka tulee korjata. Ja yleensä korjaamisella viitataan nimenomaan haluttomaan osapuoleen. Mutta voisiko haluttomuutta tarkastella toisenlaisestakin näkökulmasta? Entä milloin edes on kyse haluttomuudesta ja milloin jostain ihan muusta? Studiossa on mukana keskustelemassa tällä kertaa seksuaalineuvoja Larissa Nevalainen. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa kuunnella myös muutama vuosi sitten tehty jakso samasta teemasta.

Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Tags: , , , ,

Categorised in: Elämä

2 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • JJ

    Kiinnostavaa keskustelua aiheesta, joka varmasti koskettaa monia. Olen samaa mieltä siitä, että haluttomuus, jos sillä tarkoitetaan seksihalujen kohtaamattomuutta seurustelusuhteessa, on normaalia. Libido on ihmisen yksi ominaisuus ja vähäisemmät halut eivät ole vika. Minusta keskustelussa kuitenkin sivuutettiin se tuska, joka enemmän haluavalle torjunnasta ja seksin tarpeen tyydyttämättömyydestä syntyy. Vaikutelma oli, että kenelläkään keskustelijoista ei ollut kokemusta asiasta tältä kantilta katsottuna.

    Vaikka seksihalujen kohtaamattomuus olisi yleisessä keskustelussa hyväksytty normaaliksi, ei se poista sitä, että yksittäisissä parisuhteissa tarpeiden täyttymättömyys voi olla silti ongelma. Asiaa voi pohtia miettimällä, kokisiko suhteen tyydyttävänä, jos itseltä jäisi jokin muu tarve tyydyttämättä, esim. keskustelua tai hellyyttä olisi liian vähän. Mikä määrä näitä on riittävästi ja kuinka paljon ”niukkuutta” olisi valmis sietämään?

    Seksiin suostumista puolison mieliksi en myöskään näe lähtökohtaisesti pahana. Jos suhde on muuten hyvä ja siinä on molemminpuolista kunnioitusta ja läheisyyttä, voi seksiin suostumisen nähdä välittämisenä ja kumppanin tarpeiden huomioon ottamisena. Usein seksi on joka tapauksessa ihan kivaa (ainakin minusta), vaikka ei niin himottaisikaan. Huonossa suhteessa tai painostuksen tai kiristyksen alaisena tilanne on tietenkin eri.

    Jenni toteaa keskustelussa havainneensa, että uudessa suhteessa haluja on paljon ja ne syttyvät helposti, mutta pitkässä suhteessa seksi ei samalla tavalla kiinnosta. Tästä olisikin voinut päätyä keskusteluun siitä, kuinka normaalia seksuaalisesti monogaaminen suhde ihmiselle edes on ja miksi se on meillä niin vahva normi, vaikka pettäminen ja haluttomuus on niin tavallisia ilmiöitä/ongelmia.

    • Kiitos viestistä! Tässä oli paljon hyviä näkökulmia, joista ehdottomasti olisi kiinnostavaa keskustella. Yhden podcast-jakson puitteissa ei valitettavasti riitä mitenkään aika käsitellä ihan kaikkea, mutta laitetaan tämä toive korvan taakse. Suosittelen myös kuuntelemaan tuon aiemmin tekemämme haluttomuutta käsittelevän jakson, sillä siinä käsitellään jonkin verran myös enemmän haluavan näkökulmaa – samoin kuin ajatuksia avoimesta suhteesta.

      Mitä tulee seksin harrastamiseen puolison mieliksi, niin hyvin tosi henkilökohtaista, miten kykenevä siihen kukin kokee olevansa. Tai miten kumppani aiheeseen suhtautuu. Lopulta nämä ovat kuitenkin valtavan yksilöllisiä tuntemuksia ja liittyvät luonnollisesti myös olennaisesti suhteen dynamiikkaan, jossa molemmilla osapuolilla on oma osansa.

Related posts