Related posts

12/02/21

Yksinäinen ystävänpäivä?

6 96

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: SUOMEN PUNAINEN RISTI

Ystävänpäivä lähenee, mutta monelle se voi olla yksi vuoden yksinäisimmistä päivistä. Erilaiset juhlapyhät ja ystävyydelle omistettu päivä saattavat korostaa yksinäisyyden tunnetta entisestään, jos ei ole ketään, kenen kanssa niitä viettää. Useimmat meistä ovat joskus tunteneet yksinäisyyttä ja me kaikki voimme auttaa vähentämään yksinäisyyttä hyvin pienillä teoilla.

Etenkin ikäihmisille yksinäisyys on Suomessa arkipäivää. Toisaalta tämä poikkeuksellinen vuosi ja koteihin eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä merkittävästi ihan kaikissa ikäryhmissä. Tällä hetkellä yksinäisyyttä kertoo tuntevansa joka kolmas suomalainen, kun aiemmin yksinäisyydestä on kärsinyt joka viides (Taloustutkimus 2021).

Suomen Punaisen Ristin teettämän tutkimuksen (Taloustutkimus 2021) mukaan yksinäisyys on lisääntynyt eniten nuorten aikuisten ja eläkeläisten keskuudessa: 25-34-vuotiaista 50% kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen ja 65-79-vuotiaista 54 % kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen. Nämä ovat aikamoisia lukuja. Korona-aikana yksinäisyyttä ovat lisänneet etätyöt ja -opinnot, harrastusten jääminen tauolle, tapahtumien ja julkisten tilojen sulkeminen sekä se, ettei läheisiä voi nähdä. Uusia ihmisiä on näissä olosuhteissa vaikea tavata ja monilla arkiset kontaktit ovat kutistuneet hyvin vähäisiksi. Voin kuvitella, että etenkin yksinasuville mennyt vuosi on ollut monella tapaa raskas ja haastava.

Mitä kuuluu mummokaverille?

Olen itse kantanut menneen vuoden ajan huolta etenkin mummokaverista. Riskiryhmään kuuluvat yksinäiset eläkeläiset jäävät tällaisessa tilanteessa todella yksin. Jos joku ei vielä tunne tarinaamme, siihen voi tutustua paremmin viime vuonna tekemässäni blogijutussa. Tänä vuonna ystävyytemme alkamisesta tulee kuluneeksi jo 5 vuotta!

Lähdin siis aikanaan mukaan SPR:n ystävätoimintaan ja tutustuimme mummokaverini kanssa sitä kautta. Tapaamme normaalioloissa yleensä joka viikko lounaan merkeissä, mutta nyt koronavuoden aikana tapaamiset ovat vaihtuneet viikoittaisiin puhelinsoittoihin ja kesällä, kun rajoitukset olivat hiukan lievempiä, näimme kerran ulkona kävelyn merkeissä maskit kasvoillamme. Olemme kuitenkin halunneet mieluummin olla varovaisia ja välttää turhien riskien ottamista. Puhelinsoitot ovat tyhjää parempi vaihtoehto, mutta eiväthän ne viikoittaisia tapaamisia korvaa. Älylaitteiden käyttökään ei näkövammaisen ystävän kanssa harmillisesti onnistu.

Mummokaverista on tuntunut tulleen yleisön ykkössuosikki ja ihmiset jaksavat aina kysellä, mitä hänelle kuuluu. Hänen luvallaan saan kertoa, että hän nyt viime aikoina ollut sairaalahoidossa, mutta on tällä hetkellä ihan pirteä. Olemme tällä viikolla jutelleet muutaman kerran puhelimessa ja viimeksi keskustellessamme kysäisin, että miltä tämä koronavuosi on hänen elämässään tuntunut. ”Kyllähän tämä vaikuttaa kaikkiin. Ja minuunkin, vaikka asun yksin normaalioloissakin. Kyllä se vain sieltä tulee, se yksinäisyys. Vaikka ollaan yhteydessä, niin eihän se sama asia tietenkään ole. Minulla elämää hankaloittaa se, etten pysty paljon liikkumaan. Onhan tämä aika kurjaa ollut”, hän myönsi. Toivosta ei voi kuitenkaan luopua ja hän kertoi, että iloa tämän kaiken keskellä tuo ajatus siitä, että ystävyytemme on pian jatkunut jo puoli vuosikymmentä. Harras toive mummokaverilla onkin, että pääsisimme tätä vielä jossain vaiheessa yhdessä juhlistamaan.

Mitä voin tehdä auttaakseni yksinäisiä?

Vaikka näin korona-aikana turvallisuus on tietysti etusijalla, eristäytymisen pitkäaikaiset vaikutukset voivat olla kohtalokkaita. Ihmistä ei ole luotu elämään yksin. Ja nyt kun koronatilanne on pitkittynyt ja jatkuu yhä edelleen, myös yksinäisyyden vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa. Erityisen surullista on, että yksinäisyyden haitat kasautuvat ja kuormittavat eniten usein jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia kuten ikäihmisiä, yksinasuvia, pienituloisia, työelämän ulkopuolella olevia tai muuten sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia.

Pitkittynyt yksinäisyys voi altistaa ihan konkreettisesti sairauksille kuten masennukselle, muille mielenterveyden häiriöille tai fyysisillekin sairauksille. Ja toisaalta yksinäisyydellä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia: yksinäiset ihmiset käyttävät enemmän terveyspalveluja ja toisaalta jäävät helpommin yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle. Ja voisi ajatella, että jos kolmasosa suomalaisista kokee tällä hetkellä yksinäisyyttä, tämä on ihan oikeasti aika hälyttävä tilanne. Mutta tämä on asia, jossa meillä kaikilla on vastuu ja jossa voimme jokainen auttaa.

No mitä tilannetta helpottaakseen voisi sitten tehdä?

♥ Huomioi oman elämänpiirisi yksinäiset

Yksinkertaisimmillaan: ole itse aktiivinen ja pidä yhteyttä yksinasuviin läheisiin, ystäviin, tuttaviin, isovanhempiin ja sukulaisiin. Meidän kaikkien panosta tarvitaan yksinäisyyden helpottamisessa! Mieti, kuka omassa elämänpiirissäsi saattaisi kokea yksinäisyyttä ja kaivata juttuseuraa. Ota rohkeasti yhteyttä, kysele kuulumisia ja tarjoudu vaikka kävelyseuraksi. Pienillä teoilla voi olla yksinäiselle valtavan suuri merkitys.

♥ Liity mukaan ystävätoimintaan ja ryhdy ystäväksi yksinäiselle

Myös Punainen Risti tekee aktiivisesti työtä yksinäisyyden helpottamiseksi Suomessa. Joka vuosi noin 25 000 ihmistä saa Punaisen Ristin ystävätoiminnan kautta apua yksinäisyyteensä ja vapaaehtoistoiminnassa on mukana kaikkiaan noin 8000 ihmistä. Kokosin viime vuonna tietopaketin siitä, miten ystävätoimintaan voi liittyä mukaan ja millaisin eri tavoin siihen voi osallistua. Ystäväksi voi ryhtyä esimerkiksi ikäihmiselle tai syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle.

Olen itse ollut mukana ystävätoiminnassa nyt 5 vuotta ja haluan kannustaa muitakin mukaan! Osallistua voi aina omilla ehdoillaan ja omien mahdollisuuksiensa ja aikataulujensa puitteissa. Vaikka minä soittelen mummokaverini kanssa viikoittain, harvempikin yhteydenpito voi olla valtavan suuri ilo jollekulle, jonka puhelin tai ovikello ei pirahda juuri koskaan. Ystävätoiminta on myös mainio keino helpottaa omaa yksinäisyyttä!

Nyt korona-aikaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan kaivataan vapaaehtoisia ystäviä entistäkin kipeämmin. Ystävänä voi toimia kuka vain – mitään erityistaitoja ei tarvita. Kyky kuunnella ja olla läsnä riittävät. Ystävän kanssa voi tehdä ihan tavallisia asioita, kuten käydä kävelyllä, jutella ja kahvitella tai käydä erilaisissa tapahtumissa. Erityisesti nyt korona-aikaan kuulumisia voi vaihtaa myös puhelimitse. Voit toimia myös verkkoystävänä, jolloin yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi sähköpostitse tai jonkin chat-palvelun avulla. Löydät lisätietoa ystävätoiminnasta SPR:n nettisivujen kautta. Jos tunnet jonkun yksinäisen, joka kaipaa elämäänsä ystävää, voit vinkata häntä ottamaan yhteyttä Punaisen Ristin ystävävälitykseen.

♥ Lahjoita yksinäisyyden vastaiseen työhön

Perustimme mummokaverin kanssa yhdessä lahjoituslippaan, johon lahjoittamalla voi tukea SPR:n ystävätoimintaa. Olisi mielettömän hienoa, jos mahdollisimman moni lähtisi mukaan tukemaan tätä tärkeää työtä! Osallistua voi vaikka ihan pienelläkin summalla – jokainen lahjoitus on tärkeä. Sinun tuellasi voidaan kouluttaa lisää vapaaehtoisia ystäviä. Yhden ystävän koulutus maksaa vain 25€, mutta sillä voidaan muuttaa jonkun elämä.

Pääset tekemään lahjoituksen vapaavalintaisella summalla Jennin ja mummokaverin ystävänpäiväkeräys -lippaaseen helposti netissä. Olisi tosi hienoa, jos saataisiin tavoitepotti täyteen! Lisätietoa keräyksestä löydät täältä.

*

Lisäksi haluamme Punaisen Ristin ja mummokaverin kanssa haastaa teistä jokaisen nyt ystävänpäiväviikonloppuna mukaan Mitä kuuluu? -haasteeseen eli ottamaan yhteyttä tuttuihin ja sukulaisiin lähellä ja kaukana. Toiveena on, että erityisesti yksinäiset ihmiset saisivat ilahduttavia puhelinsoittoja tai viestejä. Tuleeko mieleesi joku, jolta ei ehkä ole pitkään aikaan kysytty, mitä kuuluu?
Osallistu ystävänpäivän haasteeseen!

♥ Soita tai lähetä viesti.

♥ Kysy, mitä kuuluu.

♥ Haasta myös muut mukaan jakamalla kuva juttutuokiostanne. Käytä tunnisteita #mitäkuuluu ja #nähdääntoisemme.

Hyvää ystävänpäivää ihan jokaiselle!

Related posts

10/02/21

Afterwork-podcast: Olettamuksia ja totuuksia – millaisia oikeasti olemme?

39

Tunteeko joku meistä ulkopuolisuuden tunteita? Kuka on hulluin tanssilattialla? Entä kuka odottaa jo mummoutumista? Tällä kertaa annnoimme kuulijoille mahdollisuuden esittää olettamuksia meistä ja Afterworkin äärellä selviää, mikä on totta ja mikä ei.

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Kuva: Janita Autio

Related posts

9/02/21

Älä ota sitä vakavasti

2 38

*Geelikynnet minulle tarjoaa Bio Sculpture

Joululoman aikana julkaisin kynsityylit vain Instagramin puolella, mutta jos kiinnostaa kurkata, niin kuvat uuden vuoden glitterkynsistä ja alkuvuoden neonoranssista sävystä voi kurkistaa sieltä! Nyt tässä tämän kovin pitkältä tuntuvan talven keskellä tuli sellainen olo, että tekee mieli jotain hauskaa ja piristävää. Inspiskansioissani on pitkään pyörinyt kuva, jossa kynsiä koristaa iloinen hymynaama, joten sellainen koristaa nyt myös meikäläisen hyppysiä. Ja takaan teille, että joka kerta hymyilyttää, kun vilkaisee näitä iloisen keltaisia kynsiä, joissa komeilee tuo veikeä naamataulu! Toivottavasti se piristää vähän teidänkin päiväänne!

Aiempia kynsityylejä pääsette selailemaan tämän linkin kautta. Ja kiinnostuneille tiedoksi, että käyn laitattamassa omani Bio Sculpture Salongissa Helsingissä. Lisätietoa Bio Sculpturen geelikynsistä löytyy tästä aiemmin tekemästäni postauksesta.

 

Related posts