17/02/21

Afterwork-podcast: Miksi abortti on ihmisoikeusasia?

5 71

Aborttilainsäädäntö kiristyy monessa maailman kolkassa – miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut myös Suomessa? Abortti on vielä tänäkin päivänä tabu ja vain harva nainen uskaltaa puhua siitä ääneen, vaikka Suomessa tehdään noin 25 raskaudenkeskeytystä päivässä. Afterworkin äärellä halutaan hälventää aborttiin liittyvää häpeää ja tullaan tällä kertaa ulos “abortti-kaapista”. Mukana keskustelussa on Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra.

Myönnän, että tämän jakson julkaiseminen jännitti enemmän kuin ehkä yhdenkään aiemman, koska aihe on niin herkkä – ja minulle myös hyvin henkilökohtainen. Koen kuitenkin itse, että tästä kaikesta pitäisi puhua avoimemmin ja rohkeammin, sillä moni jää asian kanssa yhä todella yksin. Mutta vaikka aiheesta julkisesti puhuminen hiukan ahdistaa, tämä aihe ja se mitä voimme siitä avoimesti puhumalla saavuttaa, on tärkeämpää.

Ja hei, Afterwork-podcastilla on oma Instagram-tili, joten tule ystäväksemme myös siellä! Löydät profiilimme nimellä @afterworkpodcast.

Aiemmin julkaistut AW-jaksot löydät tämän linkin takaa. Pääset myös kuuntelemaan podcastiamme esimerkiksi SpotifyniTunesinAcastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta. :)

Kuva: Janita Autio

Related posts

16/02/21

Under Cover Lover

1 37

En ole pitkään aikaan tullut tehneeksi musapostauksia, mutta nyt on hyvä hetki, sillä tämä biisilöytö pitää päästä jakamaan myös teidän kanssanne ja antaa sen kautta vähän positiivista energiaa tähän viikkoon. En nimittäin pysty kuuntelemaan Stirling Marchin Under Cover Lover -biisiä ilman, että hymy nousee huulille ja tekee mieli ottaa pari tanssiaskelta!

Kuuntelin tätä kappaletta juuri viime viikonloppuna ja tutkailin tuota levynkannen villiä nahka-asua. Kysäisin poikakaveriltani, että onkohan biisi oikeasti vanha vai onko tämä vain jokin todella upea retro-hipsteri-look. Itse kappaleen perusteella on oikeastaan ihan mahdotonta arvioida aikakautta, koska biisi kuulostaa samanaikaisesti joltain mahtavalta 80-luvun helmeltä ja niin tuoreelta, että voisi hyvin olla ihan uusikin kappale. Nykyartisteista soundi muistuttaa hiukan Blood Orangea.

Ryhdyin eilen selvittelemään biisin ja artistin taustoja ja Spotifyssa levyn julkaisu-ajankohdaksi oli merkitty 2019. Olin yllättynyt, koska olin kuitenkin arvellut biisin olevan todellisuudessa vanha. Tarkempi googlailu kuitenkin paljasti, että kappale on kuin onkin vuodelta 1985, mutta se on julkaistu uudelleen vuonna 2019 ja biisin taustalla on mielenkiintoinen tarina.

Levy-yhtiö Kalita on päätti julkaista tämän bahamalaisen boogie-helmen uusiksi, jotta fantastinen biisi saisi viimein ansaitsemansa huomion. Stirling March -nimisen nuoren artistin biisissä Under Cover Lover on nimittäin todellista hittiainesta, mutta se jäi aikanaan 80-luvulla tuntemattomaksi suurelta yleisöltä käytännön syistä: levyn tuotti pieni bahamalainen levy-yhtiö ja sen levitys ja promoaminen jäi laulajan itsensä harteille. Vaikka sinkkubiisi sai mukavasti radiosoittoa paikallisella radiokanavalla, kokemattomalla artistilla ei osannut taitoa eikä rahaakaan promota musiikkiaan, joten levy vaipui nopeasti unholaan. Mutta mikä onni onkaan, että tämä aurinkoinen biisi sai sittemmin nähdä päivänvalon vielä uudelleen ja ilahduttaa ainakin meikäläisen levylautasella vielä 36 vuotta alkuperäisen julkaisunsa jälkeen. Olisi tainnut jäädä tämä helmi monelta löytämättä ilman tuota uudelleenjulkaisua!

Related posts

Related posts

12/02/21

Yksinäinen ystävänpäivä?

6 95

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: SUOMEN PUNAINEN RISTI

Ystävänpäivä lähenee, mutta monelle se voi olla yksi vuoden yksinäisimmistä päivistä. Erilaiset juhlapyhät ja ystävyydelle omistettu päivä saattavat korostaa yksinäisyyden tunnetta entisestään, jos ei ole ketään, kenen kanssa niitä viettää. Useimmat meistä ovat joskus tunteneet yksinäisyyttä ja me kaikki voimme auttaa vähentämään yksinäisyyttä hyvin pienillä teoilla.

Etenkin ikäihmisille yksinäisyys on Suomessa arkipäivää. Toisaalta tämä poikkeuksellinen vuosi ja koteihin eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä merkittävästi ihan kaikissa ikäryhmissä. Tällä hetkellä yksinäisyyttä kertoo tuntevansa joka kolmas suomalainen, kun aiemmin yksinäisyydestä on kärsinyt joka viides (Taloustutkimus 2021).

Suomen Punaisen Ristin teettämän tutkimuksen (Taloustutkimus 2021) mukaan yksinäisyys on lisääntynyt eniten nuorten aikuisten ja eläkeläisten keskuudessa: 25-34-vuotiaista 50% kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen ja 65-79-vuotiaista 54 % kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen. Nämä ovat aikamoisia lukuja. Korona-aikana yksinäisyyttä ovat lisänneet etätyöt ja -opinnot, harrastusten jääminen tauolle, tapahtumien ja julkisten tilojen sulkeminen sekä se, ettei läheisiä voi nähdä. Uusia ihmisiä on näissä olosuhteissa vaikea tavata ja monilla arkiset kontaktit ovat kutistuneet hyvin vähäisiksi. Voin kuvitella, että etenkin yksinasuville mennyt vuosi on ollut monella tapaa raskas ja haastava.

Mitä kuuluu mummokaverille?

Olen itse kantanut menneen vuoden ajan huolta etenkin mummokaverista. Riskiryhmään kuuluvat yksinäiset eläkeläiset jäävät tällaisessa tilanteessa todella yksin. Jos joku ei vielä tunne tarinaamme, siihen voi tutustua paremmin viime vuonna tekemässäni blogijutussa. Tänä vuonna ystävyytemme alkamisesta tulee kuluneeksi jo 5 vuotta!

Lähdin siis aikanaan mukaan SPR:n ystävätoimintaan ja tutustuimme mummokaverini kanssa sitä kautta. Tapaamme normaalioloissa yleensä joka viikko lounaan merkeissä, mutta nyt koronavuoden aikana tapaamiset ovat vaihtuneet viikoittaisiin puhelinsoittoihin ja kesällä, kun rajoitukset olivat hiukan lievempiä, näimme kerran ulkona kävelyn merkeissä maskit kasvoillamme. Olemme kuitenkin halunneet mieluummin olla varovaisia ja välttää turhien riskien ottamista. Puhelinsoitot ovat tyhjää parempi vaihtoehto, mutta eiväthän ne viikoittaisia tapaamisia korvaa. Älylaitteiden käyttökään ei näkövammaisen ystävän kanssa harmillisesti onnistu.

Mummokaverista on tuntunut tulleen yleisön ykkössuosikki ja ihmiset jaksavat aina kysellä, mitä hänelle kuuluu. Hänen luvallaan saan kertoa, että hän nyt viime aikoina ollut sairaalahoidossa, mutta on tällä hetkellä ihan pirteä. Olemme tällä viikolla jutelleet muutaman kerran puhelimessa ja viimeksi keskustellessamme kysäisin, että miltä tämä koronavuosi on hänen elämässään tuntunut. “Kyllähän tämä vaikuttaa kaikkiin. Ja minuunkin, vaikka asun yksin normaalioloissakin. Kyllä se vain sieltä tulee, se yksinäisyys. Vaikka ollaan yhteydessä, niin eihän se sama asia tietenkään ole. Minulla elämää hankaloittaa se, etten pysty paljon liikkumaan. Onhan tämä aika kurjaa ollut”, hän myönsi. Toivosta ei voi kuitenkaan luopua ja hän kertoi, että iloa tämän kaiken keskellä tuo ajatus siitä, että ystävyytemme on pian jatkunut jo puoli vuosikymmentä. Harras toive mummokaverilla onkin, että pääsisimme tätä vielä jossain vaiheessa yhdessä juhlistamaan.

Mitä voin tehdä auttaakseni yksinäisiä?

Vaikka näin korona-aikana turvallisuus on tietysti etusijalla, eristäytymisen pitkäaikaiset vaikutukset voivat olla kohtalokkaita. Ihmistä ei ole luotu elämään yksin. Ja nyt kun koronatilanne on pitkittynyt ja jatkuu yhä edelleen, myös yksinäisyyden vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa. Erityisen surullista on, että yksinäisyyden haitat kasautuvat ja kuormittavat eniten usein jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia kuten ikäihmisiä, yksinasuvia, pienituloisia, työelämän ulkopuolella olevia tai muuten sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia.

Pitkittynyt yksinäisyys voi altistaa ihan konkreettisesti sairauksille kuten masennukselle, muille mielenterveyden häiriöille tai fyysisillekin sairauksille. Ja toisaalta yksinäisyydellä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia: yksinäiset ihmiset käyttävät enemmän terveyspalveluja ja toisaalta jäävät helpommin yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle. Ja voisi ajatella, että jos kolmasosa suomalaisista kokee tällä hetkellä yksinäisyyttä, tämä on ihan oikeasti aika hälyttävä tilanne. Mutta tämä on asia, jossa meillä kaikilla on vastuu ja jossa voimme jokainen auttaa.

No mitä tilannetta helpottaakseen voisi sitten tehdä?

♥ Huomioi oman elämänpiirisi yksinäiset

Yksinkertaisimmillaan: ole itse aktiivinen ja pidä yhteyttä yksinasuviin läheisiin, ystäviin, tuttaviin, isovanhempiin ja sukulaisiin. Meidän kaikkien panosta tarvitaan yksinäisyyden helpottamisessa! Mieti, kuka omassa elämänpiirissäsi saattaisi kokea yksinäisyyttä ja kaivata juttuseuraa. Ota rohkeasti yhteyttä, kysele kuulumisia ja tarjoudu vaikka kävelyseuraksi. Pienillä teoilla voi olla yksinäiselle valtavan suuri merkitys.

♥ Liity mukaan ystävätoimintaan ja ryhdy ystäväksi yksinäiselle

Myös Punainen Risti tekee aktiivisesti työtä yksinäisyyden helpottamiseksi Suomessa. Joka vuosi noin 25 000 ihmistä saa Punaisen Ristin ystävätoiminnan kautta apua yksinäisyyteensä ja vapaaehtoistoiminnassa on mukana kaikkiaan noin 8000 ihmistä. Kokosin viime vuonna tietopaketin siitä, miten ystävätoimintaan voi liittyä mukaan ja millaisin eri tavoin siihen voi osallistua. Ystäväksi voi ryhtyä esimerkiksi ikäihmiselle tai syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle.

Olen itse ollut mukana ystävätoiminnassa nyt 5 vuotta ja haluan kannustaa muitakin mukaan! Osallistua voi aina omilla ehdoillaan ja omien mahdollisuuksiensa ja aikataulujensa puitteissa. Vaikka minä soittelen mummokaverini kanssa viikoittain, harvempikin yhteydenpito voi olla valtavan suuri ilo jollekulle, jonka puhelin tai ovikello ei pirahda juuri koskaan. Ystävätoiminta on myös mainio keino helpottaa omaa yksinäisyyttä!

Nyt korona-aikaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan kaivataan vapaaehtoisia ystäviä entistäkin kipeämmin. Ystävänä voi toimia kuka vain – mitään erityistaitoja ei tarvita. Kyky kuunnella ja olla läsnä riittävät. Ystävän kanssa voi tehdä ihan tavallisia asioita, kuten käydä kävelyllä, jutella ja kahvitella tai käydä erilaisissa tapahtumissa. Erityisesti nyt korona-aikaan kuulumisia voi vaihtaa myös puhelimitse. Voit toimia myös verkkoystävänä, jolloin yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi sähköpostitse tai jonkin chat-palvelun avulla. Löydät lisätietoa ystävätoiminnasta SPR:n nettisivujen kautta. Jos tunnet jonkun yksinäisen, joka kaipaa elämäänsä ystävää, voit vinkata häntä ottamaan yhteyttä Punaisen Ristin ystävävälitykseen.

♥ Lahjoita yksinäisyyden vastaiseen työhön

Perustimme mummokaverin kanssa yhdessä lahjoituslippaan, johon lahjoittamalla voi tukea SPR:n ystävätoimintaa. Olisi mielettömän hienoa, jos mahdollisimman moni lähtisi mukaan tukemaan tätä tärkeää työtä! Osallistua voi vaikka ihan pienelläkin summalla – jokainen lahjoitus on tärkeä. Sinun tuellasi voidaan kouluttaa lisää vapaaehtoisia ystäviä. Yhden ystävän koulutus maksaa vain 25€, mutta sillä voidaan muuttaa jonkun elämä.

Pääset tekemään lahjoituksen vapaavalintaisella summalla Jennin ja mummokaverin ystävänpäiväkeräys -lippaaseen helposti netissä. Olisi tosi hienoa, jos saataisiin tavoitepotti täyteen! Lisätietoa keräyksestä löydät täältä.

*

Lisäksi haluamme Punaisen Ristin ja mummokaverin kanssa haastaa teistä jokaisen nyt ystävänpäiväviikonloppuna mukaan Mitä kuuluu? -haasteeseen eli ottamaan yhteyttä tuttuihin ja sukulaisiin lähellä ja kaukana. Toiveena on, että erityisesti yksinäiset ihmiset saisivat ilahduttavia puhelinsoittoja tai viestejä. Tuleeko mieleesi joku, jolta ei ehkä ole pitkään aikaan kysytty, mitä kuuluu?
Osallistu ystävänpäivän haasteeseen!

♥ Soita tai lähetä viesti.

♥ Kysy, mitä kuuluu.

♥ Haasta myös muut mukaan jakamalla kuva juttutuokiostanne. Käytä tunnisteita #mitäkuuluu ja #nähdääntoisemme.

Hyvää ystävänpäivää ihan jokaiselle!

Related posts