Täydellinen vintage-vaatekaappi

Tiedän, että moni teistä palaa halusta päästä näkemään kuvia täältä uudesta kodista ja sisustuksesta. Kesälomareissujen ja työkiireiden lomassa kodin järjestely on ottanut aikansa ja on edelleenkin aika vaiheessa, mutta tarkoituksena olisi tässä pikkuhiljaa päästä näyttämään, millaiseksi tämä kotimme vähitellen muotoutuu. Ruokapöytä saapunee joskus joulukuun puolella ja meillä on yhä etsinnässä muutama matto. Myös seinämaalien värejä pitäisi päättää ja viimeistään sen maalaamisen jälkeen sitten saada taulutkin seinille. Työhuone on vielä eniten vaiheessa – työpöytä on jo paikoillaan, mutta muuten sisustus on täysin kesken, kun työhuoeen nurkassa on kirpparikamoja ja epämääräisiä kasoja tavaraa, joka vielä etsii paikkaansa.

Kaikenlaisia pieniä projekteja on siis yhä meneillään, mutta yhden to do -listamme polttavimmista tehtävistä sain viimein viivata yli eilen, kun löysimme vihdoin ja viimein täydellisen kaapin! Asunnossamme on kaappitilaa kiitettävän runsaasti kaikkialla paitsi eteisessä. Tähtäimessämme on siis ollut löytää eteiseen takeille ja asusteille oma kaappi. Tilapäisratkaisuna vaaterekkini on toimittanut muutosta lähtien kaapin virkaa, mutta koska kaapin paikka on tuossa eteiskäytävällä ja oikeastaan jo olohuoneen puolella, olen kaivannut maiseman rauhoittamiseksi ratkaisua, jossa vaatteet saisi ovien taakse piiloon.

Mietimme pitkään, millainen säilytysratkaisu tähän tilaan sopisi. Ajatuksissa pyöriteltiin A.S. Helsingön kauniita kaappeja sekä perinteisiä peiliovikaappeja, kunnes puolisoni keksi ehdottaa metallista vintage-pukukaappia. Koin suorastaan valaistumisen hetken! Olen nimittäin haaveillut sellaisesta itse asiassa jo teini-ikäisestä asti. Bongasin joskus teinivuosina kesätyöpaikallani huutokaupan, jossa myytiin vanhaa irtaimistoa pois ja iskin silmäni oranssiin “high school -kaappiin”, jollaisia oli ollut myynnissä pari kappaletta. Harmikseni kaapit oli ehditty jo myydä, mutta niistä jonkin sortin pakkomielteen ja yritin vielä tarjota ostajille korotettua hintaa, josko suostuisivat myymään yhden kaapin minulle. Sinnikkyyteni ei tuottanut tulosta, mutta haave jäi kytemään takaraivoon, että ehkä joku päivä vielä… Jostain syystä tämä idea ei kuitenkaan ollut juolahtanut mieleeni eteisen kaappia etsiskellessä, joten puolison ehdotus oli täydellinen.

Siitä alkoi armoton kaapin metsästys. Minulla oli hakuvahteja hälytystilassa siellä ja täällä, mutta huomasin pian, että sopivan kaapin löytäminen ei ehkä olisikaan ihan helppo tehtävä. Tällaisia pukukaappeja saisi toki uutenakin, mutta toivoimme löytävämme mieluummin vintage-kaapin muutamastakin syystä: suosimme mieluummin käytettyä, pieni patina on vain hyvä juttu ja uuden kaapin hinta olisi noussut aikamoiseksi. Sopivaa ei vain tuntunut löytyvän! Vanhoja pukukaappeja ylipäänsäkin on tuntunut olevan tarjolla todella vähän ja jos tyyli on ollut oikea, kunto on puolestaan ollut kovin huono eikä niitä huonokuntoisiakaan juuri ole näkynyt olevan myynnissä.

Noin 4 kuukautta jatkuneen aktiivisen etsinnän jälkeen aloimme jo miettiä, pitäisikö luovuttaa ja keksiä jokin toinen ratkaisu, koska asia ei vain tuntunut etenevän mihinkään suuntaan. Olen kuitenkin aina ollut siinä määrin itsepäinen, että sisustusasioissa minun on vaikea tyytyä johonkin ihan hyvään ratkaisuun ja olen yleensä valmis etsimään haluamaani pitkäänkin. Esimerkkinä tästä edellisessä kodissani ei koskaan ollut ollenkaan mattoa, sillä en vain ikinä löytänyt sopivaa. Kaapille on kuitenkin ollut todellinen käytännön tarve, joten olin jo alkanut harkita, pitäisikö haaveesta luopua.

Niinpä en ollut uskoa silmiäni, kun viikonloppuna vihdoin ja viimein bongasin aivan täydellisen kaapin Tori.fi:stä! Vintage-kaappi oli viimeistä piirtoa myöten juuri sellainen, mistä olin haaveillut. Tai ehkä jopa vielä ihanampi. En nimittäin ollut osannut edes unelmoida mintunvihreästä väristä! Mutta sellainen se nyt oli: juuri oikean kokoinen, juuri oikean näköinen, kauniisti patinoitunut, sopivan hintainen, edelleen vapaana ja vieläpä riemastuttavan värinen! Niinpä ryhdyimme järjestelemään kauppoja ja noutoa – ja nyt eilisillasta lähtien olohuoneemme nurkassa on nököttänyt aivan täydellinen vintage-vaatekaappi.

En oikein meinaa uskoa, että tässä kävi lopulta näin mahtava tuuri ja minulla teinivuosista lähtien ollut unelma viimein kävi toteen. Neliovisen kaapin sisällä on henkaritangot ja hattuhyllyt, ja se kätkee näppärästi uumeniinsa takit ja muut ulkoilukamppeet. Ja hauskasti kaapin väri osuu aika lailla täydellisesti yhteen myös DIY-sohvapöytämme kanssa, vaikka aamuauringon valossa se näissä kuvissa näyttääkin vähän vaaleammalta. Mitäs tykkäätte?

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia