Atooppinen ihottuma – paljon enemmän kuin pinnallinen ihovaiva
Rakkaita kuvamuistoja ja vinkki oman elämänsä valokuvaajille
1 59KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: OLYMPUS
Mietin usein kiitollisena sitä, että tulin aikanaan aloittaneeksi blogin. Veikkaan nimittäin, että minulla ei olisi ollenkaan näin paljon kuvia ikuistettuna erilaisista elämäni hetkistä ilman blogiharrastusta. Valokuvaus on tavallaan blogin myötä kasvanut luonnolliseksi osaksi elämää ja onpa kuvaustaitojakin tullut kartutettua melkoisesti vuosien varrella, kun vertaa viime vuosina otettuja kuvia niihin ensimmäisiin pokkariräpsyihin, joita nappailin 14-15 vuotta sitten.
Isoin loikka valokuvaamisessa tapahtui 10 vuotta sitten, kun ryhdyin kuvaamaan Olympus PEN -kameralla. Kaunis, kevyt ja kompakti PEN-kamera mullisti oman valokuvausharrastukseni kahdestakin syystä. Helppokäyttöisellä kameralla valokuvaustaidot kehittyivät nopeasti, mutta mullistavinta oli kenties silti se, että pienikokoinen kamera mahtui pieneenkin laukkuun ja sitä jaksoi kantaa matkassa mukana. Iso ja painava järjestelmäkamera tuli usein jätettyä kotiin, joten totesin PEN-kameraan siirryttyäni, että paras kamera on nimenomaan se, joka on mukana. Vaikka kännykkäänkin tulee toki toisinaan turvauduttua, en usko puhelimen tulevan koskaan omassa käytössä korvaavan kameraa: kuvanlaatu on oikealla kameralla niin eri tasoa ja rakastan sitä, miten voin hallita ja muokata kuvien ilmettä ja tunnelmaa eri objektiiveilla ja asetuksilla jo kuvausvaiheessa.
Ja toden totta pikkuinen PEN-kamera on kulkenut uskollisesti mukana ja seikkaillut kanssani niin ympäri maailmaa kuin ollut läsnä myös pienissä arjen hetkissä kotona. Olen onnellinen kaikista niistä muistoista, joita muistikortille on tallentunut ja jotka yhä vievät takaisin niihin hetkiin, ajatuksiin, tunteisiin ja tunnelmiin, joita olen kuvan ottamisen hetkellä elänyt. Kokosin tähän postaukseen muutamia sellaisia itselleni rakkaita ja tärkeitä kuvamuistoja, joita olen menneinä vuosina ikuistanut elämän erilaisissa hetkissä.
Haluan tässä samalla myös vinkata Olympuksen uudesta kameralanseerauksesta, josta olen tosi innoissani, sillä uskon, että se tulee viemään oman valokuvausharrastukseni vielä pari harppausta eteenpäin! Olen itse kuvannut viimeiset 10 vuotta Olympus PEN Lite -sarjan kameroilla (E-PL), jotka ovat hiukan E-P-sarjaa pienempiä ja riisutumpia malleja, mutta loikkaan nyt uutuuden kelkkaan, kun uusi E-P7-malli ilmestyy ihan pian! Kamera on jo nyt ennakkotilattavissa – löydät lisää tietoa ennakkotilaajan loistotarjouksesta postauksen lopusta.
Uudessa Olympus PEN E-P7-kamerassa yhdistyvät PEN-sarjasta tuttu helppokäyttöisyys, keveys ja kompakti koko ja kaunis vintage-henkinen ulkonäkö sekä astetta vaativampaan makuun sopivat tekniset ominaisuudet. Kooltaan uutuus on melkein identtinen viimeksi käyttämäni E-PL10-kameran kanssa, mutta teknisesti siinä on enemmän ominaisuuksia. Kameraa onkin kuvailtu kuin EPL10:n ja ammattimaisemman OMD-mallin yhdistelmäksi. Eroavaisuuksina E-PL10:een nähden ovat muun muassa nämä lisäominaisuudet:
Kaksi säätörullaa
Uudessa E-P7:ssa on kaksi kuva-asetusten säätörullaa yhden sijaan, mikä tekee kuvauksen hallinnasta helpompaa. Toisella rullalla voi säätää vaikkapa aukkoa ja toisella kuvan tummuutta ja vaaleutta. PEN Lite -malleissa tuo tapahtuu osin painikkeiden kautta, joten E-P7:n kaksi säätörullaa nopeuttaa asetusten mukauttamista kuvaustilanteessa huomattavasti ja kannustaa käyttämään eri asetuksia enemmän. Käytettävyyttä on mietitty myös painikkeiden sijoittelussa ja niitä voi helpommin käyttää intuitiivisesti lihasmuistin avulla.
Tarvittaessa täysin äänetön
E-P7 voi olla myös täysin äänetön. Tiedätkö niitä hetkiä kun haluaisit, ettei kameran suljinääni rikkoisi tunnelmaa esimerkiksi tilannekuvauksessa? Voit asettaa kameran nyt täysin hiljaiseksi, joten kuvia voidaan ottaa ilmaan minkäänlaista ääntä. Tämä ominaisuus on ollut mukana myös E-PL10-mallissa, mutta rajoitetummin. Nyt voit kuvata äänettömästi kaikissa kuvaustiloissa.
Väri- ja mustavalkoprofiilien hallinta
Uutta PEN E-P7:ssa on uniikki väri- ja mustavalkoprofiilien säätömahdollisuus. Siinä missä muut kamerat (ei siis vain PEN Lite -kamerat) ovat hyvin rajoittuneita millaisia värisävyjä ne tuottavat, E-P7 tarjoaa mahdollisuuden vähentää tai korostaa eri värejä ja kontrastia. Voit siis jo kuvaustilanteessa halutessasi vähentää tai lisätä värilämpöä ja korostaa tai laimentaa mitä tahansa värisävyä. Käytännössä voit siis jo kamerassa ikään kuin etukäteen editoida kuvien väriprofiilia, mikä normaalisti tehdään vasta kuvien jälkikäsittelyssä editointipöydällä. Kameraan voi tallentaa neljä eri itse muokattua väriprofiilia ja neljä mustavalkoprofiilia.
Vakaampi ja turvallisempi
E-P7-mallissa on lisäksi PEN Lite -malleja tehokkaampi kuvanvakain, joka auttaa saamaan teräviä kuvia sekä hämärämmissä kuvausolosuhteissa että 4K-videokuvauksen aikana. Voit lisäksi ladata uuden E-P7-kameran akkua ulkoisella USB-virtalähteellä poistamatta akkua edes kameran sisältä. Tämän ominaisuuden ansiosta kameran lataaminen on entistä helpompaa esimerkiksi reissussa tai kesken päivän, koska kameran akkua voi ladata esimerkiksi USB-virtapankin tai läppärin avulla vaikkapa kahvilan ulkoterassilla tai puistossa ilman verkkovirtaa.
Kuvien jako
Uutta on E-P7-mallissa on myös OI.Share-sovelluksen Always on -Bluetooth-yhteys, jossa kameraa sammuttaessa kuvat siirtyvät automaattisesti puhelimeesi ilman erillistä käskyä.
*
Jos muuten Olympus PEN -kameran historia ei ole vielä tuttu, niin kerrotakoon siitä sen verran, että Olympus PEN -kamera on alun alkujaan kehitetty jo 50-luvulla Japanissa ja se mullisti aikanaan valokuvauksen kansainvälisesti. PEN-kamerassa yhdistyivät kevyen ja kompaktin koon mahdollistava peilitön tekniikka, kaunis ulkonäkö, laadukas optiikka, kohtalaisen edullinen hinta sekä ennen kaikkea helppokäyttöisyys – samat asiat, jotka tekevät PEN-kamerasta edelleenkin niin erinomaisen. 50-luvulla Olympus kuitenkin todella muutti PEN-kameralla maailmaa, sillä tuohon aikaan kamerat olivat pääsääntöisesti suuria, painavia ja vaikeasti käytettäviä, ja tästä syystä valokuvaaminen oli lähinnä ammattikuvaajien ja asialle vihkiytyneiden harrastajien hommaa. PEN-kamera toi valokuvaamisen ihan tavallisten ihmisten saataville ja nosti julkistuksensa jälkeen 1950-1960-lukujen taitteessa muun muassa naisten osuuden valokuvauksen harrastajissa 2 prosentista 33 prosenttiin. Se on aikamoinen muutos!
Lähdin kesällä 2017 elämäni ensimmäistä kertaa ihan yksin matkalle. Reissasin portugaliin matkaseuranani vain Olympus PEN -kamera ja Mielikuvituspoikaystävä. Matka oli yksi elämäni unohtumattomimmista ja päädyin lopulta viettämään enemmän aikaa uusien tuttavuuksien seurassa kuin yksin. Mutta yksin matkaamisessa oli jotakin tosi kutkuttavaa – voin suositella.
Tämä on yksi lempikuvistani: auringonlaskussa värjäytyvät pilvet, sininen taivas, sumuisat vuoret ja meri näyttävät kuvassa niin maagisilta, että vain yksisarvinen puuttuu kuvasta. Tämän kuvan nappasin Alicantessa Espanjassa, missä osallistuin EU:n järjestämään worksshopiin joitakin vuosia sitten.
Jotkut lempikuvistani ovat lopulta aika arkisia. Tässä edellisessä kodissani otetussa kuvassa on ihana aamuaurinko ja kuva säilyy paitsi rakkaana muistona ensimmäisestä ikiomasta kodistani, myös niistä hetkistä, kun pitkän talven jälkeen aamuaurinko viimein herätti taas paistellaan.
En ole varmaan koskaan nähnyt niin kaunista auringonlaskua kuin kerran Pariisista kotiin palatessani. Koko taivas hehkui oranssina punaista ja vaaleanpunaista, ja onnistuin nappaamaan tämän kuvan lentokoneen ikkunasta.
Lempikuvien joukossa on paljon unohtumattomia matkamuistoja, mutta tuntuu tärkeältä yrittää muistaa ottaa kuvia myös niistä arjen huippuhetkistä. Sellainen saattaa olla vaikka vain ihana iltakävely ilta-auringossa hyvässä seurassa – kuten juuri tämän kuvan ottamishetkellä. Rakastan tämän kuvan valoa ja tunnelmaa. Tämä taisi olla ensimmäisiä kevätpäiviä, kun uskaltauduin ulos nilkat paljaina.
On vaikea kuvitella montaa kauniimpaa asiaa kuin kirsikkapuiden kukinta Japanissa. Pääsin näkemään vaaleanpunaisen väriloiston omin silmin keväällä 2015.
Ystävien yhteisissä hetkissä keskityn yleensä nauttimaan yhdessäolosta ja kamera unohtuu helposti laukkuun. Toivoisin, että muistaisin useammin ikuistaa kuviin myös näitä hetkiä. Tämä kuva on muutaman vuoden takaa, kun vietimme ystäväni kanssa ihanaa kesäistä piknik-hetkeä ja kilistelimme äidin tekemällä marjamehulla.
Nautin suunnattomasti katukuvaamisesta, mutta arkailen tuntemattomien ikuistamista kuviini – kaikki eivät halua tulla kuvatuiksi ja toisaalta spontaanit tilanteet ehtivät livahtaa ohi, jos jää kyselemään kuvauslupaa. Siksi otan nykyään harvoin edes loma-albumeihin sellaisia kuvia, joissa näkyy tuntemattomien ihmisten kasvoja (tai ainakin pyrin välttämään sitä), vaikka julkisilla paikoilla kuvaaminen lain puitteissa onkin sallittua. Rakastan kuitenkin tällaisia kuvia, joihin onnistuu vangitsemaan elämää, liikettä ja aitoja tilanteita. Tämä kuva on ikuistettu parin viikon roadtrip-reissullani Marokkoon muutama vuosi sitten.
Joskus sitä sattuu kamera kädessä juuri oikeaan paikkaan oikealla hetkellä. Tämä akita inu päivysti aidan kolosta auringonlaskua Santorinilla Kreikassa ja olin onnellinen, että kamera oli mukana.
Muistan katsoneeni ulos ikkunasta tänä nimenomaisena syyspäivänä ja mykistyneeni näystä: mahtava sumu ja syksyn väreissä hehkuva vaahtera. Tässä sateisessa lokakuun päivässä oli jotain maagisen kaunista.
Tämän näyn äärellä tunsin itseni todella pieneksi ja asiat jotenkin asettuivat perspektiiviin. Stressi unohtui ja pauhaavan meren kuohuja kuunnellessani tuli tunne, että minun merkitykseni tässä maailmankaikkeudessä on varsin mitätön. Ja siinä hetkessä se tuntui ennen kaikkea vapauttavalta eikä suinkaan lannistavalta. Luonnon äärellä ja näissä Ericeiran jylhillä rantakallioilla Portugalissa oli helppo hengittää.
Rakastan kotikulmiani Helsingin Kalliossa. Täällä on elämää ja suurkaupungin tunnelmaa. Kun muutin Töölöstä Kallioon, vitsailin, että tuntui kuin olisin herännyt vuosien mittaisilta nokosilta. Ja siinä elämänvaiheessa se oli tismalleen sitä, mitä tarvitsin. Uusikin koti löytyi rakkaaksi käyneiltä kulmilta, joten nautin edelleen elämän koko kirjosta ympärilläni, joka täällä on läsnä joka päivä.
Pakenin muutama vuosi sitten juhannusta pakoon Pariisiin. Rakastin Airbnb-kämpän kalanruotoparketteja ja kevyiden valoverhojen lomasta asuntoon porottavaa aurinkoa. Vietin koko matkan vailla suurempaa päämäärää: vaeltelin kaduilla, lueskelin kirjaa Seinen varrella, otin nokoset Louvren penkillä JA Centre Pompidoussa. Tämä kuva vie minut takaisin niihin raukeisiin ja helteisiin kesäpäiviin Pariisissa.
Harmaita ja kosteita päiviä ei aina muista arjen keskellä arvostaa, mutta nopeasti katsottuna värittömältä ja ankealta vaikuttavasta maisemasta voi löytää lopulta valtavasti kauneutta ja värejä, jos vain malttaa pysähtyä katsomaan. Menimme ystäväni kanssa yhtenä tällaisena harmaana päivänä kävelylle kameran kanssa ja löysimme ympäriltä niin paljon kauneutta, että saimme muutaman kilometrin matkaan kulumaan monta tuntia. Ja muistona tästä kävelystä on satoja ihania kuvia, jotka muistuttavat siitä, että kauneutta löytyy kaikkialta.
Viime kesä oli elämäni onnellisin. Reissasin puolison kanssa autolla ympäri Suomea ja seikkailimme muun muassa Hailuodossa, mistä tämä kuva on otettu. Muutamana edellisenä päivänä oli ollut sateista, mutta meillä kävi mieletön tuuri ja saapuessamme Marjaniemen hiekkarannalle lämpöasteita oli +24 ja yövyimme teltassa suoraan meren äärellä. Tässä kuvassa tiivistyy täydellinen onnellisuus.
Myös tämä kuva on viime kesän roadtripiltä, jonka varrella päädyimme Suomen kaatosateiden seurauksena tekemään myös spontaanin pistäytymisen Pohjois-Norjassa. Ylitin itseni, kun kiipesin painava rinkka selässä todella jyrkkää kalliorinnettä köyden varassa huipulle. Matkanteko oli vähän tuskaisaa ja jännitin, pääsenkö ylös asti, mutta kun pääsimme perille ja silmien edessä avautui tämä näkymä, tuntui, että kapuaminen oli ehdottomasti ollut vaivan ja tuskailun arvoista. Tämä reissu ja muutama telttayö näissä maisemissa ovat olleet yksi elämäni hienoimmista kokemuksista.
*
Uusi Olympus PEN E-P7 on nyt ennakkotilattavissa ja ennakkotilaajan etuna saat kaupan päälle maksutta erinomaisesti potretti- ja yksityiskohtakuviin sopivan 45mm f1.8 -objektiivin (arvo 329€), kun käytät koodia ep7xjenni. Etu on voimassa 21.6.2021 asti Olympuksen omassa verkkokaupassa
Kurkkaa täältä lisätietoa kamerasta ja tsekkaa samalla myös suomalaisen Kauas Creativen Olympukselle kuvaama upea mainosvideo uutuuskamerasta.
PS. Kannattaa muuten kurkata myös aiemmat kamerapostaukseni, joista löytyy hyviä vinkkejä mm. sopivan objektiivin valintaan ja OI.Share-sovelluksen käyttöön. Sovelluksen avulla esimerkiksi omasta puhelimesta voi tehdä kameran kaukosäätimen ja siirtää kuvia langattomasti kamerasta suoraan kännykkään.
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Tags: höpötyksiä, Mietteitä elämästä, photography
Categorised in: Elämä
Viikon ajatus: murehtimisesta
1 59
