12/02/21

Yksinäinen ystävänpäivä?

6 95

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: SUOMEN PUNAINEN RISTI

Ystävänpäivä lähenee, mutta monelle se voi olla yksi vuoden yksinäisimmistä päivistä. Erilaiset juhlapyhät ja ystävyydelle omistettu päivä saattavat korostaa yksinäisyyden tunnetta entisestään, jos ei ole ketään, kenen kanssa niitä viettää. Useimmat meistä ovat joskus tunteneet yksinäisyyttä ja me kaikki voimme auttaa vähentämään yksinäisyyttä hyvin pienillä teoilla.

Etenkin ikäihmisille yksinäisyys on Suomessa arkipäivää. Toisaalta tämä poikkeuksellinen vuosi ja koteihin eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä merkittävästi ihan kaikissa ikäryhmissä. Tällä hetkellä yksinäisyyttä kertoo tuntevansa joka kolmas suomalainen, kun aiemmin yksinäisyydestä on kärsinyt joka viides (Taloustutkimus 2021).

Suomen Punaisen Ristin teettämän tutkimuksen (Taloustutkimus 2021) mukaan yksinäisyys on lisääntynyt eniten nuorten aikuisten ja eläkeläisten keskuudessa: 25-34-vuotiaista 50% kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen ja 65-79-vuotiaista 54 % kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen. Nämä ovat aikamoisia lukuja. Korona-aikana yksinäisyyttä ovat lisänneet etätyöt ja -opinnot, harrastusten jääminen tauolle, tapahtumien ja julkisten tilojen sulkeminen sekä se, ettei läheisiä voi nähdä. Uusia ihmisiä on näissä olosuhteissa vaikea tavata ja monilla arkiset kontaktit ovat kutistuneet hyvin vähäisiksi. Voin kuvitella, että etenkin yksinasuville mennyt vuosi on ollut monella tapaa raskas ja haastava.

Mitä kuuluu mummokaverille?

Olen itse kantanut menneen vuoden ajan huolta etenkin mummokaverista. Riskiryhmään kuuluvat yksinäiset eläkeläiset jäävät tällaisessa tilanteessa todella yksin. Jos joku ei vielä tunne tarinaamme, siihen voi tutustua paremmin viime vuonna tekemässäni blogijutussa. Tänä vuonna ystävyytemme alkamisesta tulee kuluneeksi jo 5 vuotta!

Lähdin siis aikanaan mukaan SPR:n ystävätoimintaan ja tutustuimme mummokaverini kanssa sitä kautta. Tapaamme normaalioloissa yleensä joka viikko lounaan merkeissä, mutta nyt koronavuoden aikana tapaamiset ovat vaihtuneet viikoittaisiin puhelinsoittoihin ja kesällä, kun rajoitukset olivat hiukan lievempiä, näimme kerran ulkona kävelyn merkeissä maskit kasvoillamme. Olemme kuitenkin halunneet mieluummin olla varovaisia ja välttää turhien riskien ottamista. Puhelinsoitot ovat tyhjää parempi vaihtoehto, mutta eiväthän ne viikoittaisia tapaamisia korvaa. Älylaitteiden käyttökään ei näkövammaisen ystävän kanssa harmillisesti onnistu.

Mummokaverista on tuntunut tulleen yleisön ykkössuosikki ja ihmiset jaksavat aina kysellä, mitä hänelle kuuluu. Hänen luvallaan saan kertoa, että hän nyt viime aikoina ollut sairaalahoidossa, mutta on tällä hetkellä ihan pirteä. Olemme tällä viikolla jutelleet muutaman kerran puhelimessa ja viimeksi keskustellessamme kysäisin, että miltä tämä koronavuosi on hänen elämässään tuntunut. “Kyllähän tämä vaikuttaa kaikkiin. Ja minuunkin, vaikka asun yksin normaalioloissakin. Kyllä se vain sieltä tulee, se yksinäisyys. Vaikka ollaan yhteydessä, niin eihän se sama asia tietenkään ole. Minulla elämää hankaloittaa se, etten pysty paljon liikkumaan. Onhan tämä aika kurjaa ollut”, hän myönsi. Toivosta ei voi kuitenkaan luopua ja hän kertoi, että iloa tämän kaiken keskellä tuo ajatus siitä, että ystävyytemme on pian jatkunut jo puoli vuosikymmentä. Harras toive mummokaverilla onkin, että pääsisimme tätä vielä jossain vaiheessa yhdessä juhlistamaan.

Mitä voin tehdä auttaakseni yksinäisiä?

Vaikka näin korona-aikana turvallisuus on tietysti etusijalla, eristäytymisen pitkäaikaiset vaikutukset voivat olla kohtalokkaita. Ihmistä ei ole luotu elämään yksin. Ja nyt kun koronatilanne on pitkittynyt ja jatkuu yhä edelleen, myös yksinäisyyden vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa. Erityisen surullista on, että yksinäisyyden haitat kasautuvat ja kuormittavat eniten usein jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia kuten ikäihmisiä, yksinasuvia, pienituloisia, työelämän ulkopuolella olevia tai muuten sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia.

Pitkittynyt yksinäisyys voi altistaa ihan konkreettisesti sairauksille kuten masennukselle, muille mielenterveyden häiriöille tai fyysisillekin sairauksille. Ja toisaalta yksinäisyydellä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia: yksinäiset ihmiset käyttävät enemmän terveyspalveluja ja toisaalta jäävät helpommin yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle. Ja voisi ajatella, että jos kolmasosa suomalaisista kokee tällä hetkellä yksinäisyyttä, tämä on ihan oikeasti aika hälyttävä tilanne. Mutta tämä on asia, jossa meillä kaikilla on vastuu ja jossa voimme jokainen auttaa.

No mitä tilannetta helpottaakseen voisi sitten tehdä?

♥ Huomioi oman elämänpiirisi yksinäiset

Yksinkertaisimmillaan: ole itse aktiivinen ja pidä yhteyttä yksinasuviin läheisiin, ystäviin, tuttaviin, isovanhempiin ja sukulaisiin. Meidän kaikkien panosta tarvitaan yksinäisyyden helpottamisessa! Mieti, kuka omassa elämänpiirissäsi saattaisi kokea yksinäisyyttä ja kaivata juttuseuraa. Ota rohkeasti yhteyttä, kysele kuulumisia ja tarjoudu vaikka kävelyseuraksi. Pienillä teoilla voi olla yksinäiselle valtavan suuri merkitys.

♥ Liity mukaan ystävätoimintaan ja ryhdy ystäväksi yksinäiselle

Myös Punainen Risti tekee aktiivisesti työtä yksinäisyyden helpottamiseksi Suomessa. Joka vuosi noin 25 000 ihmistä saa Punaisen Ristin ystävätoiminnan kautta apua yksinäisyyteensä ja vapaaehtoistoiminnassa on mukana kaikkiaan noin 8000 ihmistä. Kokosin viime vuonna tietopaketin siitä, miten ystävätoimintaan voi liittyä mukaan ja millaisin eri tavoin siihen voi osallistua. Ystäväksi voi ryhtyä esimerkiksi ikäihmiselle tai syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle.

Olen itse ollut mukana ystävätoiminnassa nyt 5 vuotta ja haluan kannustaa muitakin mukaan! Osallistua voi aina omilla ehdoillaan ja omien mahdollisuuksiensa ja aikataulujensa puitteissa. Vaikka minä soittelen mummokaverini kanssa viikoittain, harvempikin yhteydenpito voi olla valtavan suuri ilo jollekulle, jonka puhelin tai ovikello ei pirahda juuri koskaan. Ystävätoiminta on myös mainio keino helpottaa omaa yksinäisyyttä!

Nyt korona-aikaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan kaivataan vapaaehtoisia ystäviä entistäkin kipeämmin. Ystävänä voi toimia kuka vain – mitään erityistaitoja ei tarvita. Kyky kuunnella ja olla läsnä riittävät. Ystävän kanssa voi tehdä ihan tavallisia asioita, kuten käydä kävelyllä, jutella ja kahvitella tai käydä erilaisissa tapahtumissa. Erityisesti nyt korona-aikaan kuulumisia voi vaihtaa myös puhelimitse. Voit toimia myös verkkoystävänä, jolloin yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi sähköpostitse tai jonkin chat-palvelun avulla. Löydät lisätietoa ystävätoiminnasta SPR:n nettisivujen kautta. Jos tunnet jonkun yksinäisen, joka kaipaa elämäänsä ystävää, voit vinkata häntä ottamaan yhteyttä Punaisen Ristin ystävävälitykseen.

♥ Lahjoita yksinäisyyden vastaiseen työhön

Perustimme mummokaverin kanssa yhdessä lahjoituslippaan, johon lahjoittamalla voi tukea SPR:n ystävätoimintaa. Olisi mielettömän hienoa, jos mahdollisimman moni lähtisi mukaan tukemaan tätä tärkeää työtä! Osallistua voi vaikka ihan pienelläkin summalla – jokainen lahjoitus on tärkeä. Sinun tuellasi voidaan kouluttaa lisää vapaaehtoisia ystäviä. Yhden ystävän koulutus maksaa vain 25€, mutta sillä voidaan muuttaa jonkun elämä.

Pääset tekemään lahjoituksen vapaavalintaisella summalla Jennin ja mummokaverin ystävänpäiväkeräys -lippaaseen helposti netissä. Olisi tosi hienoa, jos saataisiin tavoitepotti täyteen! Lisätietoa keräyksestä löydät täältä.

*

Lisäksi haluamme Punaisen Ristin ja mummokaverin kanssa haastaa teistä jokaisen nyt ystävänpäiväviikonloppuna mukaan Mitä kuuluu? -haasteeseen eli ottamaan yhteyttä tuttuihin ja sukulaisiin lähellä ja kaukana. Toiveena on, että erityisesti yksinäiset ihmiset saisivat ilahduttavia puhelinsoittoja tai viestejä. Tuleeko mieleesi joku, jolta ei ehkä ole pitkään aikaan kysytty, mitä kuuluu?
Osallistu ystävänpäivän haasteeseen!

♥ Soita tai lähetä viesti.

♥ Kysy, mitä kuuluu.

♥ Haasta myös muut mukaan jakamalla kuva juttutuokiostanne. Käytä tunnisteita #mitäkuuluu ja #nähdääntoisemme.

Hyvää ystävänpäivää ihan jokaiselle!

Tags: , , ,

Categorised in: Elämä

6 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • Irkku

    Koronan jälkeen meillä on vielä riesana toinen riskiryhmille hyvin vakava virus, influenssa. On jotenkin outoa miten nyt korona on saanut meidät hysteerisen suojelevaisiksi vanhuksia kohtaan mutta monta sataa ihmistä vuodessa tappava influenssa ei ole niin tehnyt. Koronaan sentään on saatu toimiva rokote, samaa ei voi sanoa influenssarokotteesta jonka teho on parhaimmillaan max 30%.

    Miten meinaat jatkossa suojella mummoystävääsi ja muita riskiryhmäläisiä influenssalta? Influenssan voi myös sairastaa ja tartuttaa oireettomana.

    • Koronan vaarallisuus on moninkertainen kausi-influenssaan nähden:
      https://yle.fi/uutiset/3-11609682
      https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-koronavirus-on-ainakin-10-kertaa-tappavampi-kuin-tavallinen-kausi-influenssa-suhdeluku-voi-vielakin-kasvaa-tutkijat-varoittavat/
      https://www.aamulehti.fi/koronavirus/art-2000007654563.html

      Tietenkään sairaana ei mennä tapaamaan vanhuksia ja normaalia käsihygieniaa tulee noudattaa aina pandemian ulkopuolellakin. On kuitenkaan turha vertailla tai rinnastaa influenssaa ja koronaa keskenään, kun kyse on täysin eri tyyppisistä taudeista. Kyllä, myös influenssa voi olla riskiryhmään kuuluvalle vakava sairaus, mutta en oikein ymmärrä, mitä yrität tällä kommentilla sanoa? Että pitäisi jättää pandemian ulkopuolellakin tapaamatta ikäihmisiä, koska aina on mahdollisuus oireettomasti tartuttaa riskiryhmään kuuluvalle jokin sairaus? Vai että koronaturvallisuuden noudattaminen on “hysteriaa”? Jos uutiset koronatilanteesta maailmalta eivät vielä ole vakuuttaneet, niin muun muassa näiden ylläolevien linkkien kautta löydät tietoa siitä, miksi korona on moninkertaisesti kausi-influenssaa vaarallisempi tauti.

      • Irkku

        Niin on, en ole sitä väittänytkään. (Tosin lapsillehan influenssa on tappavampi kuin korona)

        Se EI kuitenkaan vie pois influenssan vaarallisuutta. Eikä sitä että voit olla oireeton tartuttaja. Sinun mummoystävällesi molemmat ovat suuria terveysuhkia.

        Voidaan myös vähätellä koronaa vertaamalla sitä vaikkapa isorokkoon? Korona on aika mieto tauti jos lähdetään sille linjalle. Mutta se on turhaa koska niin kuin sanoit, ne ovat kaikki erilaisia mutta vaarallisia viruksia.

        Onko sadat influenssaan vuodessa kuolleet jotenkin liian vähän ettei siitä pitäisi välittää? Miten pidät huolen ettet ole osallinen näihin kuolemiin? Jatkat varmaan maskin käyttöä ja menet influenssatestiin oireisena? Jos turvallisuus on tärkeintä nyt niin miksei myöhemminkin?

        Jos yksinäisyys on pieni hinta terveydestä nyt, niin miksei myöhemminkin?

        Aivan yhtä lailla voit olla “mummontappaja” ifluenssakaudella kuin nytkin.
        Toivottavasti et elä korona illuusiossa ja luule että koronan jälkeen voit laittaa vapautesi ja mukavuutesi muiden terveyden edelle.

        Tosin, tämä on varmaan turhaa pohdintaa kun vaikuttaa siltä ettei korona ole minnekkään katoamassa mutta influenssa on luojan kiitos kadonnut maailmasta, ihme kyllä.

        • En edelleenkään ymmärrä, miten tämä liittyy tämän postauksen aiheeseen, SPR:n ystävätoimintaan tai minun ja mummoystäväni ystävyyteen mitenkään? Mielestäni tällainen pelkojen lietsominen ja “mummontappajaksi” kutsuminen on täysin asiatonta ja tarpeettoman provosoivaa. Mitä siis yrität tällä kannanotollasi viestittää? Entä mitä ehdotat ratkaisuksi, kun tunnut näkevän tilanteessa pelkkiä ongelmia ja uhkia? Yksinäisyys ei ole pieni hinta terveydestä, mutta tässä kohtaa näen parhaaksi noudattaa vallitsevia suosituksia. Onneksi yhteyttä voi pitää myös puhelimitse – juttelimme ystäväni kanssa puhelimessa viimeksi tänään.

          • Irkku

            Tuo “mummontappaja” sana onkin aivan järkyttävä, oletin että tietäisit että sitä käytetään tällä hetkellä ihan yleisesti esim maskittomista tai lomalle matkustavista ihmisistä. Heidän syyllistämiseen siis. Oli sis sarkasmia, en todellakaan tarkoittanut että sinä sellainen olisit (vaikka tietenkin kaikki voimme vahingossa tartuttaa jonkun taudin iäkkäisiin tm.)

            Ja tietenkin koko vastaukseni oli sarkastinen, jonka tarkoitus oli lähinnä kääntää nämä sinunkin käyttämäsi syyllistämiskeinot sinua itseäsi vastaan, jotta ymmärtäisit miltä se tuntuu.

            Se että sanot minua pelonlietsojaksi ja uhkakuvien luojaksi, on aika huvittavaa kun miettii millaisessa ilmapiirissä tällä hetkellä elämme. Eihän täällä muuta tehdäkkään nykyään kuin lietsotaan pelkoa ja luodaan uhkakuvia. Jopa nuoret pelkäävät koronaa hysteerisesti, koska lukevat enemmän paniikkiotsikoita kuin tilastoja.

            Olet ollut jossain määrin(instagramissa) mukana luomassa tälläistä hyvikset vs pahikset ilmapiiriä, silloin pitää myös hyväksyä jos sitä aletaan käyttää sinua vastaan.

            Yksinäisyys ei todellakaan ole pieni hinta terveydestä, se on ihan totta ja toivottavasti vanhuksia ei nyt suojella kuoliaaksi. Itse ainakin mielummin kuolisin koronaan tai influenssaan kuin yksinäisyyteen.

          • Enpä ole tällaiseen termiin törmännyt, enkä ole itsekään syyllistämiseen osallistunut. Sen sijaan, jos koronatietoutta jakavista IG-postauksistani syyllistyy, lienee tarpeellista katsoa peiliin. Tilastojen jakaminen ja virallisten ohjeiden noudattamiseen kehottaminen ei ole hysteriaa tai pelonlietsontaa. Jokainen toki tekee omat valintansa, mutta tässä tilanteessa on meidän jokaisen vastuulla suojeilla heikoimmassa asemassa olevia mahdollisesti kohtalokkaalta sairastumiselta. Kukaan meistä ei tiedä, mihin suuntaan koronatilanne tulevaisuudessa kehittyy, joten maallikkonäkökulmasta on turha esittää arvailuja tai maalailla kauhukuvia. Tutkimuksen kautta saamme jatkuvasti lisätietoa ja turvatoimia mukautetaan sen mukaisesti.

Related posts