Negatiivisuushaaste

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin suurin osa ainakin itse arjessa kohtaamistani ongelmista on melkoisen triviaaleja ja turhanpäiväisiä – first world problems. Olen perusluonteeltani positiivinen ja hyväntuulinen, ja pyrin välttämään sellaista turhasta valittamista tai murheissa vellomista, mutta joskus tekee ihan hyvää päästellä höyryjä. Törmäsin viime keväänä Tämän Kylän Homopoika -blogista tutun Einon Facebookissa suorastaan riemastuttavaan negatiivisuushaasteeseen, jonka ideana oli, että haasteeseen osallistumalla pääsee valittamaan luvan kanssa oikein olan takaa. Oman twistinsä haasteelle kuitenkin antaa se, että valittaa saa vain yhdellä kirjaimella alkavista asioista. Valitettavasti.

Eino heitti minulle jakoon kirjaimen N, joten keksin 10 N:llä alkavaa valittamisen arvoista asiaa. Huvittavaa on myös se, että todellisuudessa tämä postaus on roikkunut blogin luonnoksissa jo maaliskuun alusta asti. Olin jo keksinyt 10 erinomaisen hyvää valituksen aihetta, kun ilmaantui vähän suurempia murheita. Jotenkin siinä koronakriisin ensimetreillä ei tuntunut sopivalta valittaa tyhjänpäiväisyyksistä, joten luonnos jäi odottelemaan sopivampaa hetkeä. Kun totesin, että koronatilanne ei taida olla menossa hetkeen ohi ja elämä jatkuu poikkeusoloissakin, päätin, että tekee ehkä ihan hyvää keskittää huomionsa välillä johonkin ihan muuhun. Niin, että täältä pesee!

1) Nappien ompelu

Mikähän siinä onkin, että kun paidasta tai takista joskus sattuu irtoamaan nappi, minulla saattaa hyvinkin vierähtää vuosikymmen ennen kuin saan sen ommeltua takaisin. (Valitettavasti tämä ei ole vitsi.) Yleensä siinä vaiheessa, kun viimein löydän inspiraation kiinnittää karkulainen takaisin, hukassa ovat joko nappi tai ompelutarvikkeet. Olen viime muutossa (3,5 vuotta sitten) jemmannut ompelutarvikkeeni johonkin niin hyvään talteen, etten ole vielä tähän päiväänkään mennessä onnistunut löytämään niitä. Ja periaatteesta en halua ostaa uusia, koska olen vakuuttunut, että jossain täällä asunnossa ne lymyävät. Joten siihen asti mennään vajaalla napituksella.

2) Naistenvaivat

Kärsin nuorempana aika ajoin TODELLA pahoista kuukautiskivuista. Siis niin pahoista, että jouduin muutaman kerran lähtemään kotiin kesken koulu- tai työpäivän, koska olin pyörtyä kipuihini. Onneksi noin pahat kivut olivat harvinaisia ja vaivat muutenkin helpottuivat, kun aloin syödä e-pillereitä. Jätin jossain vaiheessa kolmekymppisenä e-pillerit pois, mutta onneksi nuo monsterikivut eivät ole palanneet. Sen sijaan olen päässyt viimein tutustumaan PMS-oireiden ihmeelliseen maailmaan. Voisin sanoa, että noin 34-vuotiaaksi asti minulla ei ollut aavistustakaan siitä, miltä PMS tuntuu ja kuvittelin joidenkin naisten jopa vähän liioittelevan oireitaan, koska en ollut koskaan kärsinyt niistä itse. Mutta nykyään todellakin tiedän, mitä on kärsiä PMS:stä: pikkujutut tuntuvat helposti maailmanlopulta, kaikki itkettää (vieläkin helpommin kuin yleensä) ja olo on vain surkea ilman mitään erityistä syytä. Onneksi kuukautisten seurantaan tarkoitettu sovellus auttaa itseäkin ymmärtämään omia mielialoja paremmin ja sitä kautta myös suhtautumaan maailmanlopun tunteisiin sopivalla itsekriittisyydellä.

3) Nillittäjät

Ironista kyllä, aion tässä valittaa valittajista. Hah. Jokainen tietää sen tyypin, joka löytää kivoimmistakin jutuista aina jotain negatiivista. Ja ikävä kyllä internet on tällaisten tyyppien auvoisa temmellyskenttä: onhan se täynnä ihmisiä, jotka ovat asioista väärää mieltä ja tekevät yhtä sun toista väärin. Näin ollen heitä täytyy oikaista ja mielellään neuvoa silloinkin, kun kukaan ei ole neuvoa pyytänyt. Ei ole niin pientä asiaa, ettei nillittäjä keksisi siitä jotakin huomautettavaa. Hän ei usko turhiin korulauseisiin tai mielistelyyn, vaan sanoo mieluiten asiat suoraan ”niin kuin ne ovat”. Ja jos ei rehellistä palautetta kestä, hänen mielestään on parempi olla tyystin laittamatta itseään, mielipiteitään ja kuviaan nettiin. Jos nillittäjä ei saa huomauttelun tarvettaan tyydytetyksi tai havaitsee, etteivät hänen arvokkaat näkemyksensä saa ansaitsemaansa huomiota ja vastaanottoa, hän saattaa siirtyä palautteineen internetin lukemattomille keskustelupalstoille etsimään muita samanmielisiä.

4) Narskuttelu

Hampaiden narskuttelu unissaan on jotain aivan karmeaa. Tekee todella pahaa kuunnella vierestä, kun toinen puree vimmaisesti leukojaan yhteen nukkuessaan, mutta kauhukseni sain muutama vuosi tietää tekeväni sitä myös itse. Hammaslääkäri tunnisti narskuttelijan hampaiden kulumisesta ja hankin hammaskiskon, joka estää sabotoimasta purukalustoa unten mailla. Helpottaa muuten myös siihen, etteivät ole leuat niin jumissa aamuisin kaiken sen raivoisan puremisen jäljiltä!

5) Nukkuminen

Narskuttelusta päästäänkin oivallisen aasinsillan kautta nukkumiseen. Minulla on hiukan ristiriitainen suhtautuminen nukkumiseen. Tottakai hyvä uni tekee ihmeitä ja parhaimmillaan nukkuminen voi olla tosi nautinnollistakin, mutta toisaalta olen sellainen tyyppi, että mieluiten olisin hereillä. Jos pystyisin palautumaan ja latautumaan vain parin tunnin yöunilla, olisin vain iloinen, ettei nukkumiseen ”tuhlaantuisi” niin paljon aikaa ja ehtisin tehdä valtavasti enemmän. Mitä sitten tekisin kaikilla niillä nukkumiselta säästyneillä tunneilla? En ole ihan varma. Varmaan kaikkea sitä, mitä nytkin, mutta toivottavasti aikaa jäisi töiltä vielä entistä enemmän harrastuksille, ystäville ja spontaaneille tempauksille. Mutta koska edelleenkin tarvitsen unta noin 8h yössä, tyydyn kohtalooni ja käytän vuorokaudestani kolmasosan nukkumiseen.

6) Notkeuden puute

Vitsailen aina olevani notkea kuin rautakanki. En ole koskaan ollut erityisen notkea ja vaikka tiedän, ettei notkeus sinänsä ole mitenkään suunnattoman tarpeellinen ominaisuus, olisihan se hienoa taipua spagaattiin ja kaikkiin jännittäviin asentoihin. Tiedän, että treenaamalla varmasti minäkin voisin notkistua enemmän. Mutta jaksanko venytellä säännöllisesti? En.

7) Nuuska

En vain käsitä, miksi kukaan haluaa käyttää nuuskaa. Yyh! Tunkea nyt sellaista myrkkyä suuhunsa! Osa nuuskalaaduista myös haisee herkkänenäisen näkökulmasta aivan hirveältä. Pahamaineinen Odens löyhkää minun nenääni aivan kissankuselta ja haistan sen katkun vaikka olisin purnukasta metrien päässä. Toinen ällöttävä asia ovat ne nykyään joka paikassa kaduilla ja julkisten tilojen lattioilla pyörivät käytetyt nuuskapussit. En kyllä sen puoleen välitä tupakanhajusta tai -tumpeistakaan, mutta tämä oli nyt N-aiheinen valitus.

8) Niskakivut

Oletteko nähneet niitä meemejä, missä joku ihmettelee jatkuvia niskakipujaan ja toisessa kuvassa hänet näytetään mitä ihmeellisimmissä työskentely- tai nukkuma-asennoissa. Minä olen se tyyppi. Tätäkin postausta näpyttelen asennossa, joka todennäköisesti saisi fysioterapeutin huokaamaan syvään ja pudistelemaan päätään. Mutta mitäpä valittamista minulla elämässä olisi, jos hoitaisin työergonomiani kuntoon…

9) Nuutunut olo

Tässä pimeimmän syksyn keskellä olo on usein vähän nuutunut. Tuntuu, että mikään uni ei oikein riitä (ironista, että silti toivoisin, että voisi nukkua vähän vähemmän) ja Suomessa talvisin eläminen tuntuu hulluudelta. Vaellamme ja palelemme kuukausitolkulla kuin ikuisessa yössä ja yritämme löytää energiaa ja tsemppihenkeä kirkasvalolampuista ja talviurheilusta. Itse asiassa olen kuin olenkin nyt ottanut käyttöön kirkasvalolampun ja huomannut, että se oikeastikin vähän auttaa tuohon nuutuneeseen olotilaan. Ja joskus harvoin, kun meille suodaan aurinkoinen päivä (kuten tänään), on paras laittaa villahousut jalkaan ja painua ulos siitä nauttimaan! Seuraava saattaa olla vasta kuukauden päästä – jos silloinkaan.

10) Nollakeli

Vihaan nollakeliä. Sitä sellaista aavistuksen plussan puolella olevaa luihin ja ytimiin pureutuvaa kosteaa kalseutta. Väitän, että useimmiten +2 tuntuu melkeinpä kylmemmältä kuin vaikkapa -5, koska pakkasella ilma on kuivempi. Siltä hyytävältä kosteudelta (varsinkaan tuulisella säällä) ei tunnu suojaavan oikein mikään. Paitsi se, että pysyy sisällä.

*

Ugh. Olen puhunut. Jos haluatte muutkin päästä luvan kanssa valittamaan, tilaisuutenne on tullut! Nyt saa siis kertoa mikä on syvältä, mutta vain yhdellä kirjaimella alkavista asioista. Jos haluat itsellesi kirjaimen, huikkaa kommenttiboksissa, niin annan sinulle oman!

Tags: höpötyksiä, Mietteitä elämästä

Categorised in: Elämä