Aloittelijan sijoitussanasto

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: TAALERI & ASENNEMEDIA

Mitä tarkoittaa indeksirahasto? Entä mistä siinä korkoa korolle -ilmiössä oikein on kyse? Sijoittamiseen liittyvät termit saattavat aloittelevalle sijoittajalle tuntua melkoiselta heprealta. Se, ettei ymmärrä alan sanastoa, aiheuttaa helposti epävarmuuden tunnetta koko sijoittamiseen ryhtymisessä. Kynnys tutustua sijoitusoppaisiin saattaa olla melkoisen korkea, jos tuntuu, ettei edes ymmärrä, mistä niissä puhutaan. Myös erilaisten sijoituspalveluiden vertailu on vaikeaa, mikäli perussanasto on hakusessa.  Niinpä kokosin tähän postaukseen Taalerin asiantuntijan avustuksella sellaista perussanastoa, jonka ymmärryksestä voisi olla aloittelijallekin hyötyä. Ja vaikka kaikki ei jäisi kerralla päähän, niin termit on koottu tähän aakkosittain, joten niihin voi palata, mikäli tarvitsee myöhemmin tarkistaa. Sanaston lopussa käydään läpi myös muutamia yleisempiä asioita, joita termeihin ja sijoittamiseen liittyen on hyvä tietää ja huomioida.

Olen itse sijoitushommissa aivan noviisi ja päädyin aloittamaan sijoittamisen monen vuoden empimisen jälkeen vasta tänä syksynä. Yksi syistä, miksi asia roikkui to do -listalla vuosikaudet, oli nimenomaan se, etten tuntenut ymmärtäväni aiheesta tarpeeksi. Toisaalta sijoittamisen saloihin perehtyminen tuntui ajatuksen tasolla monimutkaiselta ja hankalalta, joten sekin jarrutteli etenemistä. Muutama kuukausi sitten otin viimein sen ratkaisevan askeleen. Lisää tästä voitte lukea aiemmin tekemästäni postauksesta, jossa selitetään auki aloittelevia sijoittajia askarruttavia kysymyksiä ja annetaan helppoja käytännön vinkkejä, miten sijoittamisessa pääsee alulle.

SIJOITUSSANASTOA ALOITTELIJALLE

Aktiivinen sijoittaminen

Sijoitusstrategia, joka perustuu sijoituskohteiden aktiiviseen valintaan ja pyrkimykseen saavuttaa jokin haluttu vaikutus, yleensä keskimääräistä parempi tuotto. Aktiivinen sijoittaja voi olla myös sellainen, joka valitsee salkkuunsa vain sijoituksia, joita itse pitää vastuullisina.

Allokaatio

Miten salkku jakautuu eri omaisuusluokkiin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin omaisuusluokkien sisällä. Allokaatio voi tarkoittaa vaikka sitä, että 80% salkuista sijoitetaan osakkeisiin ja 20% korkoihin – tällöin puhutaan riskiallokaatiosta. Allokaatio voi tarkoittaa myös hienojakoisempaa jaottelua. Esimerkiksi sitä, kuinka suuri osa salkun osakkeista sijoitetaan Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla toimiville yrityksille ja kuinka suuri osa Eurooppaan.

Arvo-osuustili tai säilytystili

Suomessa käytössä oleva sähköisten arvopapereiden säilytystili. Jos ostat osakkeen, säilytetään tieto tästä omistuksesta arvo-osuustilillä.

Bear market ja Bull market

Bear- ja Bull -markkinat viittaavat pitkittyneeseen aikaan, jona osakemarkkina nousevat (bull) tai laskevat (bear). Rajana on pidetty tyypillisesti 20 prosentin muutosta. Nousumarkkinan takana voi olla hyvä ympäristö talouskasvulle, joka johtaa siihen että yritysten liiketoiminta rullaa hyvin ja sitä myöden osakekurssit nousevat. Laskumarkkina voi puolestaan syntyä heikoista talousnäkymistä.

Dow Jones

Osakeindeksi, joka mittaa 30 suurimman Yhdysvaltain pörsseissä listattujen yritysten osakekurssia, jota käytetään yritysten kurssikehityksen seurantaan.

Due diligence

Erityisesti yrityskauppojen yhteydessä käytetty termi perinpohjaiselle selvitystyölle, joka tehdään ennen yrityskauppoja. Due diligence on pitkä prosessi, jossa yrityksen kuntoa ja tulevaisuuden näkymiä mitataan ja arvioidaan monesta eri näkökulmasta. Due diligenceksi voisi myös kutsua sitä kun perehdyt taloyhtiön papereihin ennen asuntokauppoja.

ESG-sijoittaminen

Kirjainyhdistelmä ESG tulee sanoista environment, social ja governance ja tarkoittaa vastuullista sijoittamista, jossa huomioidaan ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinoillisiin asiohin liittyvät aspektit. Erilaisten yritysten vastuullisuutta voi arvoida esimerkiksi niiden vastuullisuusraporteista, joissa arvioidaan mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, energiatehokkuuteen, ihmisoikeuksiin ja henkilöstö politiikkaan, veron maksuun ja korruption ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. Ei ole mitään lukua, jonka perusteella sitä voisi arvioida, mutta perehtymällä asiaan (esimerkiksi tämän blogipostauksen avulla) voi jo päästä pitkälle. Jos tarkempi asiaan syventyminen ei kiinnosta, vaihtoehtona on sijoittaa myös sijoituskohteisiin, jotka on koottu nimenomaan vastuullisuutta silmälläpitäen. Tällainen vaihtoehto on esimerkiksi Taalerin Impakti-salkku.

ETF-sijoittaminen

Exchange traded fund, lyhennettynä ETF, eli pörssinoteerattu rahasto, on sijoitusrahasto, jolla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. ETF:t muistuttavat perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörsseistä. Useimmat ETF:t ovat ns. passiivisia ja niiden sijoituksissa jäljitellään mahdollisimman tarkasti valittua markkinaindeksiä. ETF:n kulut ovat tyypillisesti aktiivisesti hoidettuja rahastoja matalammat.

Hajautus

Tarkoittaa omaisuuden sijoittamista useaan sijoituskohteeseen vain yhden tai muutaman sijaan. Hajautus on sijoittamisen ainoa ”ilmainen lounas”, sillä tutkimusten mukaan hajauttamalla riittävästi voi saavuttaa saman tuoton pienemmällä riskillä, kun tekee sijoituksia pitkällä aikavälillä.

Hallinnointipalkkio

Hallinnointipalkkio on ETF- ja rahastosijoittamisessa käytettävä yleinen palkkio, joka kattaa salkun hoidosta koituvat kulut. Hallinnointipalkkio lasketaan usein prosenttiosuutena salkun tai rahaston arvosta vuodessa. Sijoitustuotteissa voi olla myös muita kuluja, joita avataan esimerkiksi tässä Taalerin sivuilta löytyvässä blogipostauksessa. Artikkelissa valotetaan myös, mistä sijoittajana kannattaa maksaa.

Impakti-sijoittaminen

Kutsumme impakti-sijoittajamiseksi sellaista sijoittamista, jossa hyvän taloudellisen tuoton lisäksi edistetään aktiivisesti ratkaisuja maailmamme keskeisimpiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyen. Onnistunut impakti-sijoitus on siis sellainen, joka saa aikaan jonkin positiivisen mitattavan hyödyn esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla, minkä lisäksi sijoittaja saa sijoitukselleen tuottoa. Impakti-sijoittaminen tunnetaan myös nimellä vaikuttavuussijoittaminen. Lisätietoa impakti-sijoittamisesta löydät esimerkiksi tästä postauksesta.

Indeksi

Sijoittamisessa indeksi tarkoittaa jonkin tietyn sijoitusjoukon arvonkehitystä. Esimerkiksi S&P 500 indeksi seuraa Yhdysvaltojen pörssiin listattujen 500 suurimman yrityksen osakkeiden arvonkehitystä. Indeksin arvonnousu voi johtua siitä, että näiden 500 yrityksen osakekurssit ovat keskimäärin nousseet. Jos yksi näistä 500 yhtiöstä menee konkurssiin, se ei vielä tarkoita että indeksin arvo laskisi, sillä muut 499 ovat samaan aikaan voineet menestyä. Tästä syystä indekseillä voi lisäksi seurata, miten jokin tietty talousalue (kuten Yhdysvallat) voi ja mitkä ovat sen tulevaisuudennäkymät.

Indeksirahasto

Rahasto, jonka sijoitusstrategia on ostaa sijoituksia jonkin indeksin mukaisesti. Indeksirahasto eroaa ETF:stä siten, että rahastoja myyvät eri toimijoiden (esimerkiksi pankkien) rahastoyhtiöt, kun taas ETF:iä voi ostaa pörssistä. Käytännössä on usein samantekevää, sijoittaako esimerkiksi S&P 500 indeksiä seuraavaan ETF:ään vai indeksirahastoon. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota eroihin kuluissa sekä ilmoitetussa sijoitusstrategiassa.

Johdannaiset

Johdannainen on rahoitusinstrumentti, joka arvo nimensä mukaan riippuu esimerkiksi jonkun muun arvopaperin hinnasta. Johdannainen voi olla esimerkiksi sellainen rahoitusinstrumentti joka seuraa yksittäisen osakkeen kehitystä 5x kertoimella: jos osakkeen hinta nousee 10%, nousisi johdannaisen hinta 50%. Toisaalta jos hinta laskisikin 10% niin johdannaisen arvo laskisi 50%. Tämä on esimerkki on yksinkertaisimmasta päästä ja johdannaisia käyttävän sijoittajan pitää olla hyvin perillä sijoituksen riskeistä, sillä muutosten todellisten vaikutusten arviointi omaan sijoitukseen hankaloituu. Vuosien 2007-2008 Subprime-finanssikriisi lähti esimerkiksi liikenteeseen johdannaisten laajamittaisesta väärinkäytöstä ja riskien huonosta arvioinnista. Tästä syystä johdannaismarkkinoita säännellään nykyisin paljon tiukemmin.

Joukkovelkakirja

Yhtiöt hakevat rahoitusta sijoitusmarkkinoilta kahdella tapaa: myymällä osakkeitaan listautumisanneissa pörssiin, sekä liikkeeseenlaskemalla joukkovelkakirjalainoja. Yhtiö saattaa esimerkiksi hakea 10 miljoonan euron lainan, jolla se rahoittaa jonkin investointinsa rahoituksen. Sijoittaja voi osallistua joukkovelkakirjalainaan ja lainata osan yrityksen tarvitsemista varoista saaden vastineeksi lainan ehdoissa olevan koron. Sijoitus yhtiön osakkeeseen on riskialttiimpi sijoitus kun yrityksen lainan rahoittaminen, sillä joukkovelkakirjasta saa vuodesta toiseen saman tasaisen tuoton, joka ei riipu yhtiön kehityksestä tai sijoittajien odotuksista sille, miten yhtiö kehittyy jatkossa. Jos yritys menee konkurssiin, maksetaan velat (eli esimerkiksi joukkovelkakirjoihin sijoittaneille) pois aina ennen kuin jäljelle jäävistä varoista jaetaan loput osakkeenomistajille.

Kasvu/tuotto rahastoissa

Samasta rahastosta myydään usein kahta eri sarjaa: kasvu- ja tuottosarjaa. Tuotto-sarja toimii siten, että rahasto myy sijoituksiaan sääntöjen mukaisesti ja maksaa ne sijoittajille tuotto-osuuksina. Tällöin sijoittaja saa tasaisin välein osingon kaltaista kassavirtaa sijoituksistaan, mutta toisaalta aina kun näin tehdään jää sijoittajalle maksettavaksi pääomatulovero, joka on tällä hetkellä noin 30% voitosta. Kasvu-sarja ei jaa voittoja ollenkaan, vaan mahdolliset voitot sijoitetaan uudelleen. Tällöin verotus ei realisoidu eikä sijoittaja menetä 30% veroihin. Tuottosarjat ovat yleisempiä esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä osinkojen verotus ei ole yhtä kireää kuin Suomessa.

Kasvuosake

Kun yritys tekee voittoa, kertyy tästä käteistä rahaa yrityksen tilille. Yritys voi tässä kohtaa päättää, sijoittaako se käteisen uusiin hankkeisiin, jotka mahdollistavat yhä isompaa kasvua jatkossa vai maksaako se ne ulos sijoittajille osinkona. Kasvuyritys on sellainen yritys, joka mieluummin pitää käteisen itsellään sijoittaakseen ne edelleen. Kasvuyrityksessä uskotaan, että toimimalla näin voidaan kasvattaa yrityksen arvoa entistä nopeammin, mikä on sijoittajien eduksi. Kasvuosake viittaa siis osakesijoitukseen, jonka kohteena on kasvuyritys. Osinko-osake puolestaan viittaa sijoitukseen sellaiseen yhtiöön, joka mieluummin maksaa kertyneet varat ulos sijoittajille sen sijaan, että investoisi voitot omaan liiketoimintaansa. Tunnettu esimerkki kasvuyhtiöstä on esimerkiksi Google (Alphabet) ja osinkoyhtiöstä Fortum.

Kokonaiskulusuhde

Kokonaiskulusuhde eli lyhenteenä TER (Total Expense Ratio) tarkoittaa kulujen osuutta rahaston varallisuudesta. TER pitää sisällään kaikki rahaston toiminnasta syntyneet kulut, joihin voi lukeutua hallinnointipalkkion lisäksi esimerkiksi rahaston kaupankäyntipalkkiot ja mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot.

Korkoa korolle

Korkoa korolle tarkoittaa sijoittamallesi rahalle saatavan koron tai tuoton kasvua. Jos 100€ sijoitus kasvaa 50% on sen arvo tämän pääteeksi 150€ ja tuottoa 50€. Kun taas tämä 150€ kasvaa edelleen 50%, onkin sijoituksen arvo 225€ ja tuottoa 75€. Mitä enemmän euroja sijoitat, sitä suurempi on euromääräinen muutos sijoituksen arvon kasvaessa. Kun salkun arvo kasvaa, sijoitusten arvonnousun kautta syntyy korkoa korolle -ilmiö, sillä kasvava osa salkun arvosta onkin saavutettu sijoitusten arvonnousulla, eikä omien säästöjen kautta.

Korkokatto tai korkoputki

Korkokatto on yleensä asuntolainoissa käytettävä asiakkaalle myytävä tuote, jossa tiettyä maksua vastaan sovitaan, ettei asuntolainan korko nouse yli sovitusta, vaikka yleiset korot markkinoilla nousisivatkin. Erilaiset korkokatot ja -putket ovat käytännössä vakuutuksia. Kun menee hyvin tai normaalisti, maksat turhaan, mutta kun menee huonommin, säästät rahaa.

Korkomarginaali

Esimerkiksi asuntolainoissa maksettava korko muodostuu yleensä viitekorosta (esimerkiksi EURIBOR-korosta) ja pankin katteesta eli korkomarginaalista. Jos viitekorko on vaikka 0,2% ja marginaali 0,7% on lainan kokonaiskorko 0,9%. Korkomarginaaleissa voi olla isojakin eroja pankkien välillä ja marginaali kannattaa aina kilpailuttaa, kun hakee asuntolainaa.

Korkorahasto

Korkorahasto sijoittaa joukkovelkakirjoihin, eli yritysten liikkeellelaskemiin lainoihin. Korkorahastot jaotellaan yleensä lyhyen ja pitkän koron rahastoihin, missä pidempi sijoitusaika tarjoaa yleensä korkeamman tuoton ja koron. Tämän lisäksi eroja on yleensä myös siinä minkä riskiprofiilin yrityksen lainoihin sijoitetaan – mitä vakaampi ja menestyvämpi yritys on, sitä pienempää korkoa siitä saa.

Likviditeetti

Likviditeetillä tarkoitetaan usein sitä, kuinka nopeasti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Esimerkiksi ison pörssiyrityksen osake on tyypillisesti likvidimpi kuin vaikkapa asunto. Mitä enemmän kyseisellä instrumentilla käydään kauppaa, eli mitä enemmän osakkeelle löytyy ostajia ja myyjiä, sitä likvidimpi se normaalisti on.

Listaamattomat ja listatut yritykset

Tällä viitataan siihen, onko yritys listautunut pörssiin vai ei. Pörssiin listaumisen etuna on se, että yritys voi hankkia pitkäaikaista rahoitusta helposti ja matalammilla kustannuksilla kuin listautumaton yritys. Listautuminen pörssiin on yritykselle kallista, joten yleensä listautuminen tehdään vasta sitten, kun yritys uskoo, että listautumisanti onnistuu eli pörssistä löytyy riittävästi kysyntää yrityksen osakkeille. Listatut yritykset ovat myös velvollisia toimittamaan tarkempia taloudellisia tietoja yrityksestään, koska sillä mitä yritys kertoo tai jättää kertomatta voi olla suora vaikutus sen osakkeen hintaan ja siten sijoittajien varoihin. Listaamaton yritys voi siinä mielessä toimia paljon vapaammin liiketoiminnassaan.

Markkinariski

Markkinariski on laaja termi, joka viittaa sellaiseen sijoitusmarkkinan riskiin, jota ei voi poistaa hajauttamalla. Esimerkiksi COVID19-pandemia sai aikaan laajamittaisen muutoksen, joka vaikutti kaikkiin sijoitusmarkkinoihin negatiivisesti. Hajauttamalla useampaan sijoitukseen ei olisi välttynyt arvonlaskulta. Markkinariski muodostuu useasta asiasta kuten korkoihin, raaka-aineiden hintoihin, valuuttoihin ja sijoittajien odotuksiin kohdistuvasta epävarmuudesta.

Merkintäpalkkio

Merkintäpalkkio on sijoitusrahasto-osuuksien merkinnästä maksettava palkkio. Merkintäpalkkioissa on isojakin eroja ja kunkin rahaston merkintäpalkkioiden tiedot löytyvät rahaston avaintietoesitteestä (KIID).

Morningstar

Morningstar Inc. on yhdysvaltalainen analyysitalo, joka tuottamaa Morningstar-tähtiluokitusta käytetään globaalisti kuvaamaan rahastojen tuottokehityksen menestysarviota. Mitä enemmän tähtiä rahasto saa, sitä paremmin se on menestynyt suhteessa muihin vastaaviin rahastoihin.

Obligaatio

Obligaatiot ovat pankin, valtion, kunnan tai yrityksen liikkeelle laskemia maksusitoomuksia tai arvopapereita. Obligaatioihin liittyy yleensä pieni riski, mutta siten myös niiden tuotto-odotus on matala.

Omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste on tunnusluku, joka mittaa sitä kuinka suuri osa yrityksen varallisuudesta muodostuu omasta pääomasta (esimerkiksi käteinen ja kiinteistöt) suhteessa vieraaseen pääomaan eli lainaan. Korkea omavaraisuusaste viittaa siihen, että yrityksellä ei ole paljon lainaa. Omavaraisuusaste itsessään ei kerro yhtiöstä mitään, vaan tunnuslukua tulee tarkastella osana kokonaisuutta. Esimerkiksi jos yhtiöllä menisi niin huonosti, ettei kukaan myönnä sille lainaa, olisi omavaraisuusaste 100. Korkea omavaraisuusaste on tyypillisesti kuitenkin positiivinen asia.

Osake

Osakkeet ovat yhtiön liikkeelle laskemia arvopapereita, jotka oikeuttavat omistukseen yhtiössä. Jos yhtiö koostuu kahdesta osakkeesta ja omistat niistä toisen, omistat 50% koko yhtiöstä ja olet oikeutettu 50 prosenttiin sen voitoista. Tyypillisesti pörssiyhtiö koostuu miljoonista osakkeista, joiden määrä kerrottuna osakkeen hinnalla kertoo yhtiön markkina-arvon.

Osakeanti

Tunnetaan myös nimellä emissio ja tarkoittaa tilannetta, jossa yhtiö liikkeellelaskee uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan halukkaille ostajille. Osakeanti on yrityksen keino hankkia lisää pääomaa eli rahaa kassaan. Yhtiöt hakevat rahoitusta sijoitusmarkkinoilta perinteisesti kahdella tavalla: myymällä osakkeitaan listautumisanneissa pörssiin sekä liikkeeseenlaskemalla joukkovelkakirjalainoja.

Osakeindeksi

Osakeindeksi on indeksi, joka kuvaa tietyn osakejoukon arvonkehitystä. Esimerkki osakeindeksistä on Dow Jones tai S&P 500 indeksit, joista voit lukea lisää kohdissa Dow Jones ja Indeksi.

Osakesäästötili

Osakesäästötili on tili ja väline, jonka sisällä voit tehdä osakesijoituksia ja sijoittaa osinkoja verovapaasti. Tavallisesti, kun yhtiö johon olet sijoittanut maksaa sinulle osinkoja tai kun myyt yhden osakkeen voitollisesti ostaaksesi toista, tulee maksettavaksi pääomatulovero, joka laskee sijoitustesi arvoa. Osakesäästötilin sijoituksista pitää maksaa pääomatuloveroa vasta sitten, kun nostat rahaa tililtä. Osakesäästötilissä on erilaisia rajoituksia liittyen salkun enimmäiskokoon ja siihen, minkälaisia sijoituksia sen kautta voi tehdä – nämä ovat asioita jotka voivat muuttua ajan myötä jos lainsäädäntöön tulee muutoksia.

Osinko

Yrityksen voitosta osakkeenomistajille maksettava osuus. Osinko ei ole kiinteä, vaan vaihtelee vuodesta toiseen. Toisin kuin velkakirjan korkoa, osinkoa ei myöskään ole pakko maksaa. Lue lisää osingoista kohdassa Kasvuosake.

P/E-luku ja muut sijoittajalle tärkeät tunnusluvut

P/E-luku (price-to-earnings rate) on osakeanalyysissa yleisesti käytetty tunnusluku, joka mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa sen osakekohtaiseen tulokseen. Osakkeen hinta perustuu siihen, mitä sijoittavat uskovat yrityksen arvon olevan, mikä puolestaan liittyy siihen, kuinka menestyksekäs yritys on ja kuinka hyvää tulosta se tekee. Erityisesti teknologia-alan yrityksissä odotukset yhtiön tulevalle kasvulle ovat erittäin suuret, minkä johdosta sijoittajat ovat valmiita maksamaan niistä kovan hinnan. Jos tämä yhdistyy siihen, että yritys ei vielä tee suurta tulosta, nousee P/E-kerroin korkeaksi, sillä sijoittajien maksama hinta (price) suhteessa tulokseen (earnings) on suuri. Intuitiivisesti ei kannata sijoittaa osakkeisiin, joiden hinta on liian korkea vaan suosia matalan P/E-luvun yrityksiä. Käytännössä tällöin jää helposti paitsi hyvistä sijoituksista, jotka lunastavat lupauksensa ja tuottavat sijoittajien odotusten mukaisesti. Osakeanalyysissä ei ole yhtä lukua, jota tulisi erityisesti seurata, vaan kannattaa aina katsoa isompaa kokonaisuutta.

Pörssi

Pörssi on julkinen kauppapaikka, jossa käydään kauppaa erilaisilla hyödykkeillä, erityisesti osakkeilla, mutta myös johdannaisilla, valuutoilla ja muilla rahoitusvälineillä. Ostaessasi esimerkiksi pörssilistatun osakkeen löydät pörssistä sijoittajia, jotka haluavat myydä osakkeitaan, ja hinnan, jolla he ovat omistuksestaan valmiita luopumaan. Osakkeen hinta määrittyy sen mukaan, mihin hintaan viimeisin kauppa kyseisellä osakkeella on käyty.

Rahasto

Rahasto on sijoitusinstrumentti, jonka ostaja saa osuuden sen varojen arvonkehityksestä. Rahasto kerää sijoittajilta varoja ja sijoittaa niitä markkinoille sijoitusstrategiansa mukaisesti. Kun rahaston sijoitusten arvo nousee, nousee myös rahaston omistajien sijoitusten arvo samassa suhteessa. Rahastot voivat olla fokusoituneita tiettyihin teemoihin tai aloihin, mutta niissä keskeistä on se, että niiden avulla ulkoistat sijoituskohteesi hallinnoinnin. Tällöin rahaston salkunhoitaja tekee sijoituspäätökset puolestasi liittyen hajautukseen ja osakevalintaan.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentti on laaja käsite, joka pitää sisällään erilaiset tavat, joilla sijoittaja voi osallistua rahoitusmarkkinoihin. Rahoitusinstrumentteja ovat esimerkiksi osakkeet, joukkovelkakirjat ja rahastot eli omaisuuserät, joita ostamalla pääsee sijoittamaan.

Riski

Riski viittaa epävarmuuteen tulevasta tapahtumasta ja yleensä sitä ajatellaan negatiivisten muutosten kautta. Sijoittamisessa riskin sietäminen on hinta sille, että sijoitukselleen saa tuottoa. Mitä suurempi riski, sitä enemmän sijoittajan pitää vaatia sijoitukseltaan tuottoa.

Sijoitussuunnitelma

Sijoitussuunnitelma on yksilökohtainen suunnitelma, missä sijoittaja pohtii ensin mitä haluaa sijoituksillaan saavuttaa ja missä ajassa, sekä laatii raamit sille, miten tämä saavutetaan. Hyvä sijoitussuunnitelma toimii sääntökirjana sille, miten sijoittaja toimii eri tilanteissa, eli mitä pitää tehdä, jos sijoituksen arvo laskee. Hyvää sijoitussuunnitelmaa tärkeämpi asia on suunnitelmassa pysyminen, sillä suunnitelma tehdään juuri siksi, ettei asioilla tarvitse myöhemmin vaivata päätään. Aloita kysymällä itseltäsi, mitä haluat saavuttaa ja missä ajassa, ja arvioi sitten miten sinne pääset. Jos tarvitset apua sijoitussuunnitelman tekemiseen, voit laatia sellaisen ilmaiseksi esimerkiksi Taalerin Impakti-palvelussa, jossa ohjatusti pääsee vastaamaan omia tavoitteita, varallisuutta ja riskinsietokykyä kartoittaviin kysymyksiin – ja järjestelmä laatii vastausten perusteella yksilöllisen sijoitussuunnitelman (joka ei vielä sido mihinkään).

Shorttaaminen

Lyhyeksi myynnillä eli shorttaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa myydään arvopapereita, joita ei omisteta itse. Shorttaaja tavallaan siis lainaa tai vuokraa arvopaperit myyntihetkellä toiselta sijoittajalta tai välittäjältä. Shorttaaja odottaa arvopaperin kurssin laskua, jolloin hän voi ostaa arvopaperit takaisin halvemmalla ja netota voitollaan. Jos tällaisen arvopaperin kurssi nousee, shorttaaja häviää ja siis menettää rahaa. Shorttaajalla onkin siis iso riski menettää suuria summia, jos sijoitus kehittyykin positiivisesti vastoin shorttaajan odotuksia.

Tuotto-odotus

Tuotto-odotus tarkoittaa sellaista tuottoa, jonka sijoittaja voi realistisesti odottaa saavansa sijoitukselleen. Yksinkertaisin tapa selvittää tuotto-odotus on katsoa, miten vastaava sijoitus on menneisyydessä tuottanut ja olettaa, että näin on jatkossakin. Yksittäisen osakkeen tuotto-odotuksen määrittäminen on hyvin hankalaa, sillä yhtiöissä on suuriakin eroja. Jos arvioi laajemman kokonaisuuden tuotto-odotuksia, kuten osakemarkkinoiden tuotto-odotuksia, tulee arvioista sitä realistisempia, mitä pidemmälle historiaan katsoo. Parempi ja tarkempi selvitys tuotto-odotuksista löytyy esimerkiksi Taalerin blogista, joka kuvaa heidän tarjoamansa palvelun sijoitusfilosofiaa. Tuotto-odotus ei ole lupaus tuotosta vain vaan arvio siitä, millaista tuottoa sijoitukselle voisi realistisesti saada.

Volatiliteetti

Volatiliteetti mittaa sijoitussalkun tuoton heilahtelua; mitä suurempi volatiliteetti, sitä suurempi sijoituksen tulevaan tuottoon liittyvä epävarmuus. 10 000€ sijoitussalkun A arvo heilahtelee päivittäin 500€ ylös ja alas. Vuoden jälkeen salkun arvo on 10 500€. Sijoitussalkun B arvo heilahtelee päivittäin 25€. Vuoden jälkeen salkun arvo on sama 10 500€. Sijoitussalkku C:ssä on 10 000€ käteistä ja sen arvo vuoden päätteeksi on sama 10 000€. Sijoitussalkun B heilahtelu on huomattavasti maltillisempaa, kuin sijoitussalkun A. Tämä antaa perustan olettaa, että sijoitussalkun A tuottoihin kohdistuu suurempi epävarmuus, kuin sijoitussalkkuun B. Tämä tieto heijastuu sijoitussalkun A volatiliteetissa, joka on huomattavasti suurempi kuin sijoitussalkun B volatiliteetti. Sijoitussalkun C arvo ei ole heilahdellut suuntaan eikä toiseen vuoden aikana, joten sen volatiliteetti on 0%.

YLEISIÄ TERMEJÄ JA KYSYMYKSIÄ

Rahasto-sijoitus, osake-sijoitus vai korko-sijoitus?

Sijoitukset osakkeisiin ja korkoihin ovat suoria sijoituksia. Voit lukea näiden sijoitusinstrumenttien eri ominaisuuksista kohdissa Osake, Joukkovelkakirja ja Rahasto. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa sijoitusinstrumenttia: joku haluaa tehdä kaikki sijoituspäätöksensä itse, tällöin kannattaa sijoittaa osakkeisiin. Joku toinen haluaa vain sijoittaa ottamatta asioihin itse kantaa. Tällöin esimerkiksi Impakti-palvelu tai oikean sijoitusrahaston valinta tarjoaa hyvän vaihtoehdon, sillä näissä sijoituspäätöksistä vastaa ammattilainen.

Korkojen ja osakkeiden ero puolestaan liittyy pääasiassa vain riskiin. Jos sijoitushorisontti on lyhyt (eli aika, jonka päätteeksi haluat myydä sijoituksesi ja käyttää rahan muuhun tarkoitukseen), ei osakkeisiin kannata sijoittaa ainakaan kaikkia varoja, sillä osakkeiden hinnat voivat vaihdella enemmän lyhyessä ajassa. Toisaalta korkojen tuotto-odotus on osakkeita merkittävästi matalampi, joten osakkeisiin kannattaisi sijoittaa niin paljon kuin pystyy. Suositeltu minimisijoitusaika osakkeille on 10 vuotta, sillä tässä ajassa osakkeet ehtivät nousta isostakin kuopasta ja saavuttavat hyvän tuoton. Nyrkkisääntönä toimii tämä: mitä pidempi sijoitushorisonttisi on, sitä suurempi osuus sijoituksista kannattaisi sijoittaa osakkeisiin.

Toisaalta sijoittajien riskinsietokyvyssä on isojakin eroja ja koskaan ei kannata sijoittaa riskialttiimpaan kohteeseen kuin mikä tuntuu itsestä siedettävältä. Esimerkiksi Taalerin kautta voi laatia itse ohjatusti ilmaisen sijoitussuunnitelman vastaamalla muutamaan kysymykseen ja pääsee kartoittamaan, mikä yhdistelmä osakkeita ja korkoja voisi sopia omaan sijoitussalkkuun parhaiten.

Mikä on hallinnointikuluille suositeltu maksimi? Mitä pidetään kohtuullisina kuluina sijoittaessa rahastoihin/osakkeisiin?

Hallinnointipalkkio, kuten minkä tahansa muunkin palvelun hinta, pitäisi olla järkevä suhteessa siihen, mitä sillä saat. Jos rahasto sijoittaa korkoihin, joiden tuotto-odotus on matala, tulisi palkkionkin olla matalampi, jotta liian suuri osa tuotosta ei menisi kuluihin. Samoin rahasto sijoittaa vain indeksin mukaisesti eikä tee aktiivisesti töitä saavuttaakseen indeksiä parempaa tuottoa, ja siksi palkkion pitäisi myöskin olla matala. Jos rahaston salkunhoitaja onnistuu vuosi vuodelta indeksiä paremmin ja saavuttaa merkittävän ylituoton, niin silloin on perusteltua maksaa vähän korkeampaa palkkiota. Lopulta, kumpi onkaan tärkeämpää: se, että maksoit 0,25% palkkiota ja sait 5% tuoton kulujen jälkeen, vai se että maksoit 1,5% palkkioita ja sait 8% tuoton kulujen jälkeen?

Toinen järkevä peruste maksaa kalliimpia palkkioita liittyy siihen, kuinka paljon tarjontaa kyseiseen sijoitustyyliin on. Esimerkiksi yhdysvaltalaisiin suuryrityksiin sijoittavia rahastoja on pilvin pimein, joten sellaisesta rahastosta ei kannata maksaa juuri mitään – SXR8 ETF tekee näin ja sen palkkio on 0,07% vuodessa. Se on todella vähän. Toisaalta jos vastaavia rahastoja ei ole olemassa tai jos et voi itse mitenkään tehdä samanlaisia sijoituksia, voi olla perusteltua maksaa tästä palkkio. Taalerin Impakti-rahasto on esimerkki rahastosta, joita ei ole suomalaisten piensijoittajien saatavilla tällä hetkellä ja osin tästä syystä sen hallinnointipalkkio on 1%.
Passiivisten indeksirahastojen ja ETF:ien kohdalla järkevä hallinnointipalkkio on yleensä alle 0,50%. Aktiivisten osakerahastojen hallinnointipalkkiot vaihtelevat keskimäärin 1-2% välillä.

Tunnusluvut, jotka lukevat yritysesitteissä ja mitä niistä tulisi päätellä?

Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä ja helppoa vastausta, sillä tunnuslukuja on monia erilaisia, minkä lisäksi sama tunnusluku voi kahdessa eri yrityksessä tarkoittaa aivan eri asioita. Esimerkiksi osinkoprosentti (eli yrityksen maksamien osinkojen osuus suhteessa sen hintaan) saa vääristyneen määrän huomiota, koska tietyt piensijoittavat pitävät suurta osinkoprosenttia synonyyminä hyvälle yritykselle ja sijoitukselle. Käytännössä on yrityksiä jotka eivät maksa osinkoa lainkaan, joten niiden osinkoprosentti on nolla. Amazon on markkina-arvossa mitattuma maailman suurimpana yrityksenä tällainen ja se on tänäkin vuonna (1.1.2020 – 13.10.2020) tuottanut yli 80% COVID19-shokista huolimatta. Fortum sen sijaan tunnetaan vakaana osinkoja maksavana yrityksenä, ja se on osingot mukaan lukien tuottanut samassa ajassa -10%. Jos haluat tehdä osakevalintaa itse, ei valitettavasti ole oikotietä onneen vaan kannattaa suosiolla perehtyä yhtiöihin harkiten punnitsemalla useita eri tunnuslukuja suhteessa muihin saman toimialan yrityksiin.

*

Jos olet kiinnostunut aloittamaan sijoittamisen, mutta et oikein vielä tiedä, mistä lähtisit liikkeelle, kannattaa lukea aiemmin syksyllä tekemäni postaus, jossa käydään läpi sijoittamiseen liittyviä perusjuttuja ja neuvotaan, miten yksinkertaisimmillaan pääsee alkuun. Lisäksi suosittelen kuuntelemaan Afterwork-podcastimme tekemän sijoitusaiheisen jakson, jossa asiantuntija vastaa yleisiin sijoitusaiheisiin kysymyksiin.

Tags: Mietteitä elämästä, Raha, yhteistyö

Categorised in: Elämä