Täydellisiä sunnuntai-iltoja ja ihanaa uutta jazzia Suomesta
1 95
Vaikka en yleensä pidä rutiineista ja säännöllisistä aikatauluista, viikossa on yksi hetki, jolloin minut löytää aina samaan aikaan samasta paikasta – ja ihan omasta tahdostani. Tenhon sunnuntaijazzit ovat usein viikkoni kohokohtia: on ihana päättää viikko johonkin tuollaiseen erityiseen hetkeen hyvän musiikin parissa ja hyvässä seurassa sen sijaan, että nököttäisi kotona odottamassa seuraavana päivänä alkavaa työviikkoa. Ja on ilo huomata, että tunnelma Tenhossa on sunnuntai-iltaisin kaikkea muuta kuin mitä Suomessa osaisi odottaa. Useimmat ravintolat pitävät ovensa kiinni sunnuntaisin ja etenkin ilta-aikaan Helsinki hiljenee, kun ihmiset vetäytyvät koteihinsa. Jazz-sunnuntait sen sijaan vetävät talon täyteen ja fiilis on melkein kuin olisi ulkomailla, kun ympärillä kuuluu iloinen puheensorina ja ihmiset pakkautuvat tungokseksi asti kuuntelemaan livemusiikkia. Kun viikon päättää tällaiseen kokemukseen, tuntuu siltä, että on oikeasti elänyt viikon ihan loppuun asti.
Tenho täytti eilen 4 vuotta ja näistä vuosista minä olen käynyt siellä kolmen vuoden ajan – siitä lähtien, kun muutin itse Kallioon. Sunnuntaijazzit eivät petä koskaan, mutta muutama keikka on jäänyt mieleen yli muiden. Erityisen muistijäljen on jättänyt parin vuoden takainen ilta, kun lavalle nousi nuorista helsinkiläisistä jazzmuusikoista muodostuva Second Wind Quintet. Yhtye ei ollut tuolloin vielä julkaissut yhtäkään albumia, mutta kappaleiden kauniit ja soljuvat melodiat veivät mennessään ensikuulemalta. Olimme ystäväni kanssa mykistyneitä. Taisimme vuodattaa muutaman liikutuksen kyyneleenkin – niin kaunista Second Wind Quintetin soitanta oli. Kävin keikan jälkeen kasvotusten kiittämässä ja näin bändin nokkamiehen kasvoilta, millainen merkitys sellaisella aidolla sydämestä tulevalla palautteella voi parhaimmillaan olla. Painoin bändin nimen visusti mieleeni ja jäin odottelemaan, milloin kuulisin heistä jälleen. Malttamattomana olen seuraillut keikkakalenterin päivittymistä ja odotellut uutisia mahdollisesti jossain vaiheessa ilmestyvästä levystä. Muutama viikko sitten odotus viimein palkittiin, kun huomasin, että Second Wind Quintet juhlistaa Tenhossa debyyttialbuminsa julkaisua.
Odotukset keikan (ja levyn) suhteen olivat korkealla parin vuoden odottelun jälkeen, mutta ilokseni ei tarvinnut pettyä: taika oli yhä tallella. Harvoin olen kuullut Tenhossa yhtä raikuvia aplodeja ja suosionosoituksia kuin tällä keikalla, vaikka esiintyjien taso on aina kautta linjan sunnuntaijazzeissa kova. Uunituoreelta albumilta löytyvät myös ne pari vuotta sitten suosikeiksini nousseet kappaleet, joita olen näiden parin vuoden aikana fiilistellyt lukemattomat kerrat niistä aikanaan nauhoittamistani lyhykäisistä IG story -pätkistäni. Nyt ei tarvitse enää tyytyä 15 sekunnin kohokohtiin, vaan saa kuunnella kappaleita ihan kokonaisuudessaan. Omia suosikkejani ovat Absence ja Uuspuu (joka pääsee kunnolla vauhtiin vasta ihan loppumetreillä siellä 6:30 tienoilla, joten kannattaa olla kärsivällinen), mutta pitää vielä kuunnella levyä kokonaisuutena lisää, kunhan olen saanut luukuttaa näitä lemppareita ensin muutaman viikon repeatilla. Enkä muuten ole ainoa Second Wind Quintetista innostunut, sillä bändi ja parin viikon takainen keikka saivat myös Helsingin Sanomien Jazzkeittiö-blogissa ylistävät arviot. Tämä kokoonpano ja tuore albumi ansaitsisivat ehdottomasti laajempaakin huomiota ja menestystä.
Vaikka jazz ei olisi entuudestaan tuttu genre, suosittelen kokeilemaan. Second Wind Quintet tekee sellaista melodista, tunnelmallista ja helposti lähestyttävää jazzia, joka avautunee vähän kokemattomammallekin kuulijalle. Jos olet tykännyt aiemmista jazz-suosituksistani kuten Mammal Handsista ja Portico Quartetista, tykkäät varmasti myös tästä! Suomessa on muutenkin aivan mahtavaa jazzmusiikkia ja -osaamista, mikä on käynyt todellakin selväksi noissa sunnuntaijazzeissa laukkaavalle. Minulle tämä on parasta, mitä Suomen musiikkikentällä tapahtuu parhaillaan – ja jazz on parhaimmillaan nimenomaan livenä kuunneltuna, joten kannattaa joskus rohkaistua keikalle.
Tein muuten tänne blogiin nyt vielä ihan oman täginsä jazzin ystäville tai jazzista kiinnostuneille, jonka alta löytyvät kaikki aihetta sivuavat postaukset helpommin. Kaikki musiikki-aiheiset postaukset ja vinkkaukset löydät täältä sekä täältä. Ja loppuun vielä lämpöiset synttärionnittelut Tenholle sekä Second Wind Quintetille hienosta esikoisalbumista!
Tags: Jazz, Mietteitä elämästä, Musiikki
Categorised in: Elämä, Musiikki