Maalaustaidetta omaan kotiin?

Kirjoitin pari viikkoa sitten Kaapelitehtaalla järjestetystä TEOS2020 -taidenäyttelystä, joka päättyi viime viikonloppuna. Taiteesta kuitenkin saadaan nauttia Kaapelitehtaalla myös seuraavien 1,5 viikon ajan, sillä huomenna lauantaina 7.3.2020 starttaa puolestaan Merikaapelihallissa Taidemaalariliiton Teosvälityksen myyntinäyttely! Pääsin kurkistamaan näyttelyä jo pystytysvaiheessa ja saan vilauttaa teillekin pientä esimakua siitä, mitä huomenna alkavassa tapahtumassa on luvassa.

Taidemaalariliiton Teosvälityksessä on siis esillä maalaustaidetta yli 600 liittoon kuuluvalta taiteilijalta ympäri Suomen. Näyttely kokoaa yhteen lähes 1700 taideteosta, joten näyttelykierrokseen kannattaa varata tovin verran aikaa. On hyvä varautua henkisesti myös siihen, että paikalla saattaa olla muutama muukin, sillä tapahtumassa vierailee vuosittain noin 25 000 kävijää. Näyttely on avoinna 7.-15.3.2020, ja ainakin avajaisviikonloppuna on varmasti paljon ihmisiä liikkeellä.

Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on itse asiassa erinomainen tilaisuus saada kerralla kokonaiskuvaa Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä, millaisia teiteilijoita taidekentällä tällä hetkellä toimii. Mukana on teoksia niin pitkän linjan ammattilaisilta kuin vasta uransa alkuvaiheessakin olevilta taiteilijoilta. Ja hintahaarukka on sen mukainen: teosten hinnat voivat vaihdella muutamasta satasesta tuhansiin euroihin. Kaikki näyttelyn teokset ovat siis kuitenkin myynnissä ja ostamansa teoksen saa heti mukaansa. Ja koska Taidemaalariliitossa uskotaan, että taide kuuluu kaikille, taulun voi ostaa myös halutessaan myös korottomalla osamaksulla.

Teosvälitys oli aikanaan ensisijaisesti tilaisuus, josta valtio, museot, säätiöt ja yritykset hankkivat teoksia omiin kokoelmiinsa. Vuonna 1987 näyttely avattiin myös yleisölle ja teosten sekä taiteilijoiden määrä on vuosien saatossa moninkertaistunut useaan otteeseen. Taidemaalariliiton Teosvälitys onkin nykyisin Suomen suurin kuvataidetapahtuma.

Pääsin tosiaan itse kurkistamaan näyttelyä jo ennakkoon ripustusvaiheessa ja teosten määrä on niin valtava, että kiersin Merikaapelihallin läpi useampaan otteeseen, sillä yhdellä kierroksella ei mitenkään pystynyt bongaamaan kaikkea kiinnostavaa. Huomasin näyttelyä tutkaillessani, että usein huomio keskittyy yhdellä seinällä korkeintaan yhteen tai kahteen teokseen ja loput jäävät helposti täysin huomaamatta. Uudemman kerran samaa seinää katsellessa saattaakin huomata mielettömän upean teoksen, joka meni ensimmäisellä vilkaisulla aivan ohi silmien. Kaiken sen visuaalisen tykityksen keskellä on yksinkertaisesti mahdotonta havaita kaikkea. Huomasin myös, että eri teokset avautuvat eri tavoin riippuen valosta tai etäisyydestä. Jostakin teoksesta ei saa mitään otetta läheltä tarkkailtuna ja kauempaa se yhtäkkiä näyttäytyykin ihan toisenlaisessa valossa. Suosittelen siis antamaan rauhassa aikaa ja kiertelemään näyttelyä vaikka useampaankin kertaan.

Vaikka en ole mikään suuri taiteentuntija, niin oli hauska huomata näyttelyssä monia tuttuja nimiä, jotka ovat tulleet vastaan jo aiemmin gallerioita kierrellessäni. Toisaalta tämän tyyppisessä näyttelyssä on erityisen mukavaa juuri se, että niin aloittelevat ja vielä menestystä tavoittelevat taiteilijat ovat rinta rinnan jo nimeä niittäneiden tekijöiden kanssa. Bongasin näyttelystä monta kiinnostavaa taiteilijaa, joiden nimet painoin mieleen ja muistiin tulevaakin ajatellen. On hauska huomata, kuinka jonkun kädenjälki miellyttää omaa silmää niin, että huomaa lopulta eri puolilla näyttelysalia ihastelemiensa teosten olevan saman taiteilijan käsialaa. Myönnän, että taas olisi tehnyt mieli ostaa monta taulua mukaan, mutta kai se on hyväksyttävä, että kodin tilarajoitteet alkavat pikkuhiljaa tulla vastaan – budjetista nyt puhumattakaan. Jos siis etsit oman kotisi seinälle suomalaista nykytaidetta, niin tämä näyttely on mainio paikka tehdä löytöjä, mutta paikan päälle saa toki mennä ihan vain nautiskelemaan taiteesta ilman ostoaikeitakin.

Tässä postauksen kuvituksessa näkyy joitakin minun silmääni osuneita kiinnostavia teoksia – ja olisin voinut julkaista niitä paljon enemmänkin, mutta menkää itse paikan päälle ja tutustukaa! Jos taas et pääse paikalle tai haluat jo etukäteen tutustua tarjolla olevaan taidevalikoimaan, näyttelyssä myynnissä olevia teoksia pääsee selailemaan myös netissä. Yritin merkkailla kuvien yhteyteen parhaani mukaan myös taiteilijoiden nimiä, mutta koska näyttelyn ripustus ei vielä ollut valmis, voi olla, että joistakin puuttuu tietoja. Jos siis bongaat oman tai tutun taiteilijan työn jutusta, niin kommenttiboksin puolella saa ilman muuta täydentää tietoja!

MITÄ?

Taidemaalariliiton Teosvälitys -myyntinäyttely: maalaustaidetta sekä muutamia muitakin teoksia (vapaa pääsy)

MISSÄ?

Kaapelitehtaalla (Merikaapelihalli), Tallberginkatu 1 C, Helsinki

MILLOIN?

7.-15.3.2020

ma-pe klo 12-18, la-su 11-17

Esittelykierrokset yleisölle la ja su klo 12 ja 14

Wilma Touru – Vihreää kultaa

Kiinalaissyntyisen Li Xinchengin sukujuuret näkyvät kauniissa teoksissa. Vaaleanpunasävyinen teos alla on Hemmo Siposen käsialaa.

Kirsikka Ruohosen maalauksessa näkyy Instagram-aikakauden estetiikkaa. Alla on Jani Hännisen teoksia.

Kirsti Tuokon vahva Red Rain -teos olikin entuudestaan tuttu, sillä näin sen Tampereen Taiteilijaseuran juhlanäyttelyssä Taidehallissa viime vuoden puolella. Kuvassa näkyy muun muassa myös Pekka Hepoluhdan, Leena Viitaniemen ja Mauno Mecklinin taidetta.

Heli Östmanin sympaattinen Tammikuu-teos osui silmään vasta näyttelykierroksen viimeisillä metreillä.

Tässä seinällä katseen vangitsi useampi teos: Petri Niemelän kaunis naishahmo, Hannu Lukinin maisemateokset, Irmeli Hulkon värikkäät työt alalaidassa sekä Ritva Määttänen-Valkaman lempeän värinen mutta villisti rönsyilevä kukkavaasi.

Kaunista värienkäyttöä Jertta Ratian tapaan.

Taiteilijat ovat itse mukana pystyttämässä näyttelyä ja juttelin tovin Panu Ollikaisen kanssa, jonka sinisävyinen maalaus Moon olikin jo tallentunut hetkeä aiemmin kameraani.

Lotta Eskon värikkäät teokset vangitsivat katseen.

Ismo Lampisen perinteikkäässä asetelmassa on jotakin sympaattista.

Ilona Niemen hauskat eläinhahmot erottuivat joukosta. Värikäs maalaus keskellä on Timo Anderssonin.

Liisa Kuuselan maalauksessa on kauniita sävyjä.

Pauli Viljasen naishahmoissa (oikealla) on menneen maailman henkeä. Vasemmalla näkyy Irina Kurkisen ja Hanna Kannon teoksia.

Jenni Ropen maalauksia olen ihastellut aiemminkin.

Mikko Rantasen graafiset maalaukset toivat mieleen Tetris-pelin. Kuvassa näkyy myös Rose-Mari Torpon, Helinä Huotarin ja Matti Rantasen teoksia.

Hannamari Matikainen – Readhead

Noora Nouku – Luonnollista

Aino Ulmasen ja J-P Köykän maalauksia

Anna Lebedevan pionit tuovat mieleen mummoloiden ihanat kukkataulut.

Sanna Vakkilainen – Spring

Eeva-Leena Eklund – Hymy

Ilona Romunen

Camilla Mihkelsoon ja Siiri Haarlan naishahmot kiinnittivät huomion.

Heli Östman – Unimaa

Juha Kuosmasen maalausjälki on niin tarkkaa, että teoksia voisi melkein luulla valokuviksi. Kuvassa myös Juliana Hyrrin teoksia.

Tykästyin Hermanni Kekon värienkäyttöön. Yllä näkyvä tummasävyisempi teos on Leena Räsäsen.

Heidi Toivaisen kaupunkimaisena ”Kumma kesäpäivä” vangitsi katseen. Kuvassa näkyy myös Topi Ruotsalaisen, Seppo Lagomin ja Petra Giacomellin maalauksia.

Petri Niemelä – California

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: Inspiraatioita, koti, kulttuuri, menovinkit, sisustus, taide

Categorised in: Koti, Kulttuuri