Sunnuntaitunnelmia levylautasella

Alkukesä on taas ollut tälle musafiilistelijälle erityisen antoisaa aikaa, sillä olen löytänyt soittolistoilleni kaikenlaisia helmiä ja uusia mahtavia lemppareita. Monet biiseistä eivät välttämättä ole ihan tuoreita julkaisuja, mutta joskus etsivä löytää vasta vähän viiveellä. Tämä Christian Löfflerin versio Max Cooperin biisistä on ehdottomasti yksi näistä helmistä. Vuonna 2017 ilmestyneellä Emergence Remixed -levyllä julkaistu biisi ei ehkä sykähdytä heti ensisoinnuillaan, mutta kun päästään kappaleen puoliväliin, niin se on jo vienyt täysin mennessään. Suosittelen!

Siinä missä Christian Löffler muuten tuntuu muuttavan kullaksi kaiken, mihin koskee, Max Cooper on itse asiassa jäänyt minulle vähän tuntemattomammaksi nimeksi. Se on oikeastaan vähän yllättävää, koska tyyppi on listannut inspiraatioikseen muun muassa Sigur Rósin, Boards of Canadan ja Nils Frahmin, jotka kaikki kuuluvat omien suosikkieni joukkoon. Lisäksi tyyppi on aika tuottelias remixien tehtailija ja versioinut muun muassa Rival Consolesia, Nils Frahmia ja muita tuttuja nimiä. Mutta siis loistobiisi, jolle kannattaa antaa hetki aikaa, sillä 7,5 minuutin mittainen biisi pääsee vauhtiin kunnolla vasta puolivälin tuntumassa.

Tags: Musiikki

Categorised in: Musiikki