Lääkärin vastaanotolla: ehkäisy kuntoon!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: MEHILÄINEN & ASENNEMEDIA

Näin kolmekymppisenä sitä usein ajattelee, että ehkäisyasiat ovat sellaista perustietoa, joka on opittu viimeistään jo teinivuosina. Siitä huolimatta havahduin jossain kohtaa siihen, että aikuisillakin ihmisillä on paljon ihan väärää tietoa eri ehkäisymenetelmistä. Ja että itselläkin on ollut vielä yhtä sun toista oppimista. Ei tee huonoa vähän kokeneemmallekaan kertailla faktoja näin kesän, lomamatkojen ja festaririentojen kynnyksellä.

Menneenä keväänä hedelmällisyys-teeman pyörteisiin sukeltaneena on tullut samalla keskusteltua monen kanssa myös ehkäisystä. Voivatko e-pillerit tai muut hormonaaliset ehkäisymenetelmät vaikuttaa hedelmällisyyteen? Mikä olisi mihinkin elämäntilanteeseen paras ehkäisymuoto? Ihmisten mielissä pyörii monenlaisia kysymyksiä, joten tuumailin, että ehkä tämä on sellainen aihe, jonka tiimoilta voisin kysellä näitä minulle esitettyjä mietteitä ihan asiantuntijalta. Niinpä painuin jälleen Mehiläisen gynekologin Mira Töylin vastaanotolle kysymyksineni ja kokosin vastauksia postauksen muotoon. Kannattaa muuten myös kurkata tuo viime syksynä tekemäni postaus gynekäynneistä.

*

Juttelimme lääkärin kanssa siitä, että ihan ensisijaisesti yleensä kannattaa miettiä, millainen ehkäisyn tarve itsellä on. Ollaanko etsimässä pidempiaikaista ratkaisua vai onko tarve enemmänkin tilapäinen tai lyhytaikainen? Onko rinnalla vakikumppani vai heilutellaanko peittoa useampien partnereiden kanssa? Yksi hyvä kysymys kysyä itseltään on myös, miten huonomuistinen tai hajamielinen mahtaa olla? Muistaako pillerin napata joka päivä oikeaan aikaan? Olisiko ajatus yllätysraskaudesta katastrofi vai asia, jonka ympärille elämä voisi tarvittaessa mukautua? Entä onko joitakin terveydellisiä rajoitteita, jotka sulkevat osan ehkäisymenetelmistä pois vaihtoehdoista?

Kävimme läpi joitakin yleisimpiä ehkäisymenetelmiä ja kokosin tähän kevyen infopaketin kustakin vaihtoehdosta. Suosittelen lämmöllä myös tsekkaamaan postauksen lopusta infoa eri ehkäisymenetelmien varmuudesta ja tehosta. Ehkäisy on valtavan henkilökohtainen ja yksilöllinen asia ja tässä jutussa lähestytään teemaa lääketieteen, tilastojen ja todennäköisyyksien kautta. Kaikki ehkäisymenetelmät eivät sovi kaikille ja siksi on hienoa, että vaihtoehtoja on saatavilla. Niistä jokainen voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman. Toivottavasti tämä juttu tarjoaa selkeää faktaa omien mietteiden tueksi ja oikoo joitakin niitä harhakäsityksiä, joita moniin ehkäisymenetelmiin liittyy.

Tässä jutussa keskitytään ehkäisyyn nimenomaan naisen ja raskauden ehkäisyn näkökulmasta, mutta on hyvä muistaa, että etenkin uusien kumppaneiden kanssa on tärkeää suojautua myös sukupuolitaudeilta. Kondomi on ainoa sukupuolitaudeilta suojaava ehkäisykeino ja sukupuolitautitesteissä kannattaa käydä aina toisinaan.

Yhdistelmäehkäisy

E-pillerit

E-pillerit ovat useimmille hyvin tuttu ehkäisyvalmiste, mutta niihin liittyy paljon kaikenlaisia harhaluuloja ja huhupuheita. E-pillereillä tarkoitetaan yleensä yhdistelmäehkäisypillereitä, joiden ehkäisyteho perustuu keltarauhashormonin ja estrogeenin yhteisvaikutukseen, joka estää ovulaatiota tapahtumasta ja munasolun irtoamista sekä ohentaa kohdun limakalvoa, jolloin alkio ei pysty tarttumaan kohdunseinämään. Viime vuosina e-pillereiden ympärillä on käyty paljon keskustelua ja moni on huolissaan niiden sivuvaikutuksista, mutta usein niistä pääsee eroon vain merkkiä vaihtamalla.

Joskus sopivaa pillerimerkkiä saattaa joutua etsiskelemään kokeilujen kautta. E-pillereiden hormonipitoisuuksissa voi olla suuriakin eroja ja on hyvin yksilöllistä, mikä kenellekin sopii parhaiten. Hormonimäärien keskinäiset suhteet vaihtelevat eri valmisteissa ja tästä syystä myös eri merkkien välisissä sivuvaikutuksissa voi eri ihmisillä ilmetä suuriakin eroja. Oikeastaan siis vain kokeilemalla yleensä löytyy se itselle sopivin merkki.

*

Moni ehkä tietääkin, että osa e-pillereistä hoitaa ihoa ja joitakin valmisteita myös määrätään aknen hoitoon, sillä niiden runsas estrogeenipitoisuus auttaa yleensä iho-ongelmiin. Tämän tyyppisiä pillereitä kutsutaan anti-androgeenisiksi ja ne ovat Suomessa varsin laajalti suosittuja. Ihoa kuivattavan pillerimerkin sivuvaikutuksena saattavat kuitenkin joskus kuivua myös muut kehon limakalvot. Anti-androgeenisten valmisteiden on myös tutkittu aiheuttavan hiukan yleisemmin verisuonitukoksia, joten niitä ei suositella ihmisille, joilla on perinnöllistä alttiutta veritulpalle tai esimerkiksi migreeniä.

Androgeeniset e-pillerit puolestaan ovat tukosriskin osalta turvallisempi vaihtoehto, mutta ne puolestaan saattavat aiheuttaa kehossa testosteronin kaltaisia vaikutuksia kuten ihon rasvoittumista, lisääntynyttä karvankasvua tai hiustenlähtöä. Näitä valmisteita ei siis yleensä suositella, jos ihossa on jo valmiiksi aknea tai näppylöitä. On kiinnostavaa, että monissa Keski-Euroopan maissa sekä muissa Pohjoismaissa suositaan selkeästi useammin (erityisesti ilmaiseksi jaetussa ehkäisyssä) androgeenisia e-pillereitä, kun Suomessa selvästi yleisempiä ovat anti-androgeeniset. On olemassa myös neutraaleja valmisteita, joiden hormonipitoisuudet osuvat näiden kahden väliin.

*

Nykyisin lääkärit tutkivat hyvin tarkkaan, kenelle e-pillereitä määrätään eli sekä henkilökohtainen että suvun terveyshistoria pyritään tutkimaan varsin huolellisesti erilaisten riskitekijöiden kartoittamiseksi. Jos suvussa on esimerkiksi paljon sydän- ja verisuonitauteja, tukosriski saattaa olla suurempi. Muita tukosriskiä lisääviä tekijöitä e-pillereitä käytettäessä ovat ylipaino, tupakointi, migreeni (etenkin aurallinen) sekä ikä. Tästä syystä esimerkiksi aurallisesta migreenistä kärsiville ei suositella yhdistelmäehkäisyä lainkaan ja yli 35-vuotiaille on omia pillerimerkkejä, joissa iän mukanaan tuomat riskit on huomioitu.

E-pillereiden sivuvaikutuksista on myös keskusteltu viime vuosina paljon. Itselle sopimattomien e-pillereiden kanssa ei kannata jäädä kärvistelemään, vaan jutella lääkärin kanssa vaihtoehdoista. Itselle sopimaton pillerimerkki voi esimerkiksi aiheuttaa voimakkaita mielialanvaihteluita, mutta vastaavasti sopiva valmiste puolestaan saattaa tasoittaa selvästi PMS-oireilua. E-pillereiden ei-toivottuja sivuvaikutuksia voivat olla myös esimerkiksi haluttomuus (e-pillerit tasaavat kehon luonnollisen hormonitasapainon vaihteluita, jotka esimerkiksi ovulaation edellä saattavat lisätä halukkuutta) tai limakalvojen kuivuminen (joka puolestaan voi aiheuttaa yhdyntäkipuja). Toisaalta moni saa e-pillereistä avun epäsäännölliseen kuukautiskiertoon, voimakkaisiin kuukautiskipuihin tai todella runsaisiin kuukautisiin. Lisäksi e-pillerit ehkäisevät myös endometrioosia. Joillakin ongelmat ratkeavat pillerimerkkiä vaihtamalla, toisille hormonaalinen ehkäisy ei sovi lainkaan. On siis täysin mahdollista, että toisen unelmapillerit voivat olla toiselle kauhistus. Yleensä kolmen kuukauden kokeilujakso riittää kertomaan, sopiiko merkki itselle.

*

Jonkin verran kuulee myös ihmisten olevan huolissaan siitä, pääseekö e-pillereitä käyttäessä ylimääräisiä hormoneja kertymään kehoon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. E-pillereiden ehkäisyteho loppuu viimeiseen otettuun pilleriin, mikä tarkoittaa että ylimääräiset hormonit poistuvat kehosta ja sen jälkeen raskaaksi tuleminen on jälleen mahdollista. Joskus kuukautiskierto on ollut epäsäännöllinen ennen e-pillereiden aloittamista, on hyvin mahdollista, että se on sitä myös pillereiden lopettamisen jälkeen. Esimerkiksi monirakkulaiset munasarjat aiheuttavat kuukautisissa epäsäännöllisyyttä. Toisaalta myös vuotohäiriöt yleistyvät kolmekymppisillä, joten syy epäsäännöllisiin kuukautisiin pillereiden lopettamisen jälkeen voi myös olla ikä.

E-pillerit eivät myöskään vaikuta raskaaksi tulemiseen lopettamisen jälkeen, joskin joillakin aivolisäkkeen ja munasarjojen yhteistyö saattaa lähteä kankeasti käyntiin hormonaalisesta ehkäisystä luovuttua. On hyvä muistaa, että kaksikymppisen hedelmällisyys on hyvin eri tasolla kuin vaikkapa 35-vuotiaan, joten useimmiten haasteet raskaaksi tulemisessa pillereiden lopettamisen jälkeen liittyvät esimerkiksi ikään, eivät niinkään pillereihin.

Joillekin tulee pillereistä luovuttua myös iho-oireita ja tämä on tyypillistä erityisesti ihoa kuivattavien eli anti-androgeenisten pillereiden yhteydessä. Koska valmiste kuivattaa ihoa, iho joutuu tuottamaan pillereitä syödessä talia tehostetummin. Ja kun pillerit sitten jäävätkin pois, voi keholla mennä hetki sopeutua muutokseen ja talintuotanto saattaa villiintyä vähäksi aikaa.

Vaikka e-pillereiden ympärillä käydään paljon keskustelua, nykyisin käytössä olevan e-pillerit ovat kuitenkin hyvin siedettyjä ja turvallisia sekä niiden hormonipitoisuudet matalia. Lääkärit myös tutkivat potilaansa hyvin huolellisesti ennen e-pillereiden määräämistä, jotta kaikki mahdolliset riskitekijät voidaan varmistaa ja ottaa huomioon jo etukäteen.

Ehkäisyrengas

Ehkäisyrengas toimii oikeastaan yhdistelmäehkäisypillereiden tapaan eli se sisältää estrogeenia ja keltarauhashormonia – käytännössä se vastaa yhtä liuskaa e-pillereitä. Hormonit kuitenkin vapautuvat renkaan kautta kehoon tasaisemmin ja paikallisemmin kuin pillereissä. Ehkäisyrengas vaihdetaan vain kolmen viikon välein, joten se ei vaadi ihan yhtä paljon muistamista kuin pillereiden ottaminen. Sivuvaikutuksia renkaalla on usein hieman vähemmän kuin e-pillereillä, koska sen hormonipitoisuus on matala ja hormonit vaikuttavat paikallisemmin.

Ehkäisylaastari

Ihoon kiinnitettävä ehkäisylaastari toimii myös samalla periaatteella kuin yhdistelmäehkäisypillerit. Yksi laastari hoitaa yhden viikon pilleritarpeen.

Minipillerit

Minipillerit eroavat yhdistelmäehkäisypillereistä siten, että ne sisältävät vain keltarauhashormonia ja siinä missä perinteisten e-pillereiden kanssa syödään pillereitä kolme viikkoa ja pidetään viikon tauko, minipillerit otetaan joka päivä ilman taukoja. Monella kuukautiset jäävät kokonaan minipillereiden kanssa pois ja myös ihoon voi olla positiivisia vaikutuksia.

Minipillereitä suositellaan vaihtoehtona yhdistelmäehkäisypillereille yleensä silloin, jos naisella on korkea verenpaine, migreeniä tai suvussa on verisuonitukosten riskiä tai geenivirhettä.

Myös minipillereitä on muutamaa erilaista, ns. klassisia minipillereitä sekä desogestrel-pillereitä, jotka toimivat kehossa hiukan eri tavoin. Ehkäisyn näkökulmasta on hyvä olla tietoinen käyttämänsä valmisteen erityispiirteistä, sillä klassisten minipillereiden kanssa on hyvin tarkkaa, että pilleri otetaan joka päivä samaan aikaan – virhemarginaali ehkäisytehon osalta on vain noin 3 tuntia. Desogestrel-pillerit ovat unohdusten suhteen hiukan armollisempia ja niiden kanssa riittää, että pillerin muistaa ottaa 12 tunnin sisään siitä hetkestä, jolloin sen yleensä ottaa.

Kierukka

Kierukka usein mielletään lähinnä synnyttäneiden naisten ehkäisymenetelmäksi, mutta kierukkaa voi hyvin käyttää myös nainen, joka ei ole synnyttänyt. Kierukoita on olemassa kahta eri tyyppiä: kuparikierukka ja hormonikierukka. Etenkin pieni hormonikierukka pystytään laittamaan myös synnyttämättömälle naiselle, mutta myös normaali kuparikierukkakin voi sopia.

Kierukka soveltuu parhaiten pidemmän tähtäimen ehkäisyksi, sillä hieman kierukan koosta ja tyypistä riippuen se asennetaan 3-7 vuodeksi, joskin sen saa toki tarvittaessa pois jo aiemminkin. On myös kiinnostava tieto, että hormonikierukan ehkäisyteho on jopa parempi kuin ihon alle asennettavalla ehkäisykapselilla. Tiesittekö muuten, että hormonikierukka on suomalainen innovaatio ja tänäkin päivänä suurin osa maailmalla myytävistä hormonikierukoista valmistetaan Suomessa.

Kuparikierukka

Kuparikierukan teho perustuu siihen, että kun kohdussa on riittävä määrä vierasainetta eli tässä tapauksessa kuparia, se aiheuttaa ärsytysreaktion mikä estää alkion tarttumisen kohdun limakalvolle. Kuparikierukkaa käyttävällä oma hormonitoiminta toimii normaalisti eli munasolut kypsyvät ja irtoavat eikä kierukka vaikuta esimerkiksi kuukautiskierron pituuteen. Sivuvaikutuksena kuparikierukka saattaa aiheuttaa joillekin enemmän kuukautiskipuja ja lisätä vuotoa.

Hormonikierukka

Hormonikierukka toimii klassisten minipillereiden tapaan eli sen vapauttaa kehoon keltarauhashormonia. Munasarjat toimivat normaalisti, mutta kuukautisvuoto saattaa jäädä kokonaan pois kuten minipillereidenkin kanssa. Kierukka vaikuttaa kohdun limakalvoon paikallisesti tehden siitä ohuen sekä kohdunkaulakanavan limasta niin paksua, että munasolun hedelmöittyminen on liki mahdotonta. Jos haaveilee raskaudesta hormonikierukan käytön jälkeen, on hyvä varautua siihen, että vaikka heti kierukan poistamisen jälkeen voi tulla raskaaksi, kohdun limakalvon paksuuntuminen normaalitilaan voi viedä 2-3 kuukautiskierron verran.

*

Sivuvaikutuksena kierukan kanssa osalle tulee vuotohäiriöitä, mutta tiputteluvuoto 2-3 kuukauden ajan kierukan asentamisesta on kuitenkin normaalia. Mikäli tiputtelu ei kuitenkaan tasaannu ensimmäisten kuukausien aikana, saatetaan kierukka joutua poistamaan. Kierukan kanssa pätee sama neuvo kuin muidenkin ehkäisymenetelmien: kokeilemalla selviää parhaiten, sopiiko se itselle. Positiivisena sivuvaikutuksena monella kuukautiset niukkenevat hormonikierukkaa käyttäessä paljon tai lakkaavat jopa kokonaan.

Ehkäisykapseli

Ihon alle asennettava ehkäisykapseli toimii samalla logiikalla kuin minipillerit eli se sisältää keltarauhashormonia. Näin ollen myös sivuvaikutukset ovat samantyyppiset kuin minipillerillä, eli kuukautiset voivat niukentua, jäädä kokonaan pois tai olla epäsäännölliset.

Käsivarren sisäpintaan asennettava kapseli sopii pidemmän tähtäimen ehkäisyksi, sillä sen ehkäisyteho kestää 3-5 vuotta. Kapseli asennetaan ja poistetaan paikallispuudutuksessa.

Kondomi

Kondomi on varmaan ehkäisyvälineistä kaikille tutuin ja se on myös ainoa, joka ehkäisee raskauden lisäksi myös sukupuolitaudeilta. Kondomin käyttö on useimmille tuttu juttu, mutta suosittelen kurkkaamaan postauksen lopusta kiinnostavia tilastoja eri ehkäisymenetelmien varmuudesta.

Varmat päivät / ehkäisysovellus / ehkäisytietokone

Luonnollisempaa ehkäisymenetelmää etsiskellessä moni on viime vuosina innostunut esimerkiksi Natural Cycles -menetelmästä, joka perustuu käytännössä ajatukseen ns. varmoista päivistä. Sovellus toimii kuukautiskiertoa laskemalla ja kehon lämpötilaa mittaamalla. Haasteena tämän tyyppisissä menetelmissä kuitenkin on, että systeemi toimii varmuudella vain, jos on naisen kierto on aina 100% säännöllinen – ja harvoin se on. Lääkäreiden vastaanotoilta on kuulunut kaikuja, että vahinkoraskauksien määrä on merkittävästi lisääntynyt sen myötä, mitä useampi luottaa sovelluksiin tai varmoihin päiviin. Tämä kikka voi siis toimia erinomaisesti, jos kierto on hyvin säännöllinen, mutta koska keho voi toimia arvaamattomasti, tätä menetelmää kannattaa käyttää vain, jos raskaaksi tulemisen mahdollisuus ei ole ajatuksissa kauhea katastrofi.

Jos mietitään puhtaasti faktoja, siittiöt elävät elimistössä hedelmöittymiskykyisinä 2-5 päivää, mutta parhaat siittiöt voivat sinnitellä elossa jopa yli viikon. Tämä tarkoittaa sitä, että kierron laskemiseen perustuva ehkäisy saattaa pettää, jos kierrossa on pienikin heitto ja siittiö elääkin normaalia pidempään. Pelkästään yhdenkin päivän muutos kuukautiskierrossa voi olla ratkaiseva ja hyvin harvalla kierto on joka kuukausi täydellisen säännöllinen. Jos kuukautiskierto jää lyhyeksi, niin ovulaatio voi tapahtua jo kierron 9. tai 10. päivänä, joten jos siittiö sattuukin olemaan oikein elinvoimainen, edes heti kuukautisten jälkeen ei välttämättä ole ”turvallista” harrastaa suojaamatonta seksiä.

Kehon lämpötilan mittaamiseen perustuvassa ehkäisyssä on myös riskinsä, sillä ollakseen varma menetelmä, mittaamisen pitäisi tapahtua hyvin tunnollisesti ajallaan ja elämäntapojen pitäisi olla hyvin säännölliset. Esimerkiksi epäsäännöllinen vuorokausirytmi, alkoholinkäyttö tai muut inhimilliset asiat saattavat vaikuttaa kehon lämpötilaan, jolloin mittaustulos ei enää olekaan niin varma indikaattori ovulaatiolle.

Haasteena tämän tyyppisissä ehkäisymenetelmissä on se, että vaikka ne voisivat teoriassa olla hyvinkin tehokkaita ja toimivia, ihminen tai ihmiskeho toimivat harvoin niin systemaattisesti, tunnollisesti ja säännöllisesti, että tämäntyyppiseen metodiin voisi kovin varmasti luottaa. Kannattaa kurkata postauksen lopusta todennäköisyyksiä raskaaksi tulemisesta näillä menetelmillä.

Keskeytetty yhdyntä

Moni käyttää ehkäisymenetelmän keskeytettyä yhdyntää, mutta siihen sisältyy aina raskaaksi tulemisen riski. Joillakin menetelmä voi toimia hyvinkin, mutta aika moni ei tajua, miten epävarma ehkäisykeino se on. Siittiöitä saattaa vapautua jo ennen varsinaista siemensyöksyä, joten otollisella hetkellä raskaaksi voi tulla, vaikka varsinainen siemensyöksy ei osuisikaan emättimeen sisälle. Teoriassa tämäkin voi toimia hyvänä ehkäisykeinona, mutta käytännössä on varsin yksilöllistä, miten oma keho toimii.

Miten varmoja eri ehkäisymetelmät ovat?

Pääsin lääkärin vastaanotolla käsiksi myös hyvin mielenkiintoisiin tilastoihin, sillä tutkiskelimme yhdessä Pearlen indeksiä, joka kertoo siis raskauden laskennallisen todennäköisyyden eri ehkäisymenetelmiä käytettäessä. Huomionarvoista kuitenkin on, että nämä luvut on usein laskettu niin sanotun optimaalisen käyttäjän mukaan eli sen mukaan, että ihminen toimisi aivan täydellisen virheettömästi. Duodecimin nettisivuilla on olemassa taulukko, jossa vertaillaan Pearlen indeksiä optimaalisen käyttäjän sekä tyyppikäyttäjän välillä. Tyyppikäyttäjä on siis tällainen normaali inhimillinen ihminen, joka joskus sählää, unohtaa ottaa e-pillerinsä ajallaan tai muuten vain toimii vähän sinne päin ohjeiden mukaan. Voisi siis sanoa, että taulukko tarjoaa sellaisen aika otollisen expectations vs. reality -vertailun.

Suurin osa Suomessa käytössä olevista ehkäisyvalmisteista ja -menetelmistä on ehkäisyteholtaan varsin tehokkaita. Käytännössä monen ehkäisymenetelmän kohdalla ehkäisyteho on kuitenkin huomattavasti heikompi tällaisella inhimillisellä käyttäjällä kuin mitä ne yleiset prosenttiluvut antavat ymmärtää. Esimerkkinä mainittakoon, että optimaalisella käytöllä vain 2/100 tulee raskaaksi kondomia käyttäessä. Todellisempi luku on kutenkin 15/100, joka kertoo sen sähläävän inhimillisen käyttäjän lukemat. Todellisuudessa kondomi voi mennä rikki, olla huonosti paikoillaan tai sitten se ei edes ole päällä ihan alusta asti.

Moni on alkanut viime vuosina suosia niin sanottuja luonnollisia ehkäisymenetelmiä, jotka perustuvat kuukautiskierron laskemiseen ja esimerkiksi kehon lämpötilaan, mutta vaikka ne teoreettisesti toimisivatkin hyvin, käytännössä raskauden riski on niihin luottaessa varsin suuri. Kehon lämpötilaa tarkkailemalla (mihin myös osa ehkäisytietokoneista ja sovelluksista luottaa) ihannekäyttäjän luku on 0,4/100, mutta realistisen tyyppikäyttäjän luku 24/100. Tämä perustuu juuri siihen, että kliinisissä tutkimusolosuhteissa voidaan päästä todella hyviin tuloksiin, mutta elämässä olosuhteet eivät ole yhtä säännölliset. Myös ”varmoihin päiviin” ja keskeytettyyn yhdyntään luottavilla ne todellisuutta vastaavat luvut ovat 25/100 ja 27/100. Käytännössä siis neljäsosa näihin ehkäisykeinoihin turvautuvista tulee raskaaksi. Tämä kannattaa pitää mielessä omaa ehkäisymenetelmää valitessa.

Näiden lukujen lisäksi Pearlen taulukosta voi toki tutkailla myös sitä, mitkä ehkäisymenetelmät oikeasti ovat varmimpia. Esimerkiksi hormonikierukkaa käyttävissä vain 0,1-0,2 sadasta (eli puhutaan promilleista prosenttien sijaan) tulee raskaaksi, kun naisen sterilisaatiossa sama luku on 0,5 eli jopa sterilisaatio pettää todennäköisemmin kuin kierukka. Aika kiinnostavaa! Samalta sivulta löytyy myös muuta mielenkiintoista faktatietoa ehkäisystä ja esimerkiksi eri ehkäisymenetelmien sivuvaikutuksista.

*

Ihan kaikkia ehkäisymenetelmiä olisi ollut mahdotonta mahduttaa juttuun mukaan, mutta tässä on nyt mukana joitakin yleisimpiä. Etenkin hormonaalinen ehkäisy on puhuttanut viime vuosina paljon, mutta itse luotan näissä asioissa ensisijaisesti tutkimustietoon ja suosittelen suhtautumaan mutuiluun sekä villinä velloviin nettikeskusteluihin sopivalla tavalla kriittisesti. Jos oma ehkäisy herättää kysymyksiä tai mielessä on esimerkiksi ehkäisymenetelmän vaihto, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. Mehiläisen asiantuntijat auttavat näissä asioissa mielellään ja asiantuntemuksella.

Herättikö postaus mietteitä? Entä tuliko tekstissä jotakin ihan uutta asiaa?

LISÄÄ LUETTAVAA:

♥ Biologisen kellon tikitystä: tiukkaa faktaa hedelmällisyydestä

♥ Dear Eki, milloin olisi hyvä mennä gynekologille?

♥ Pirullisen yleinen naistenvaiva: endometrioosi

Tags: hyvinvointi, Ihmissuhteet, Mietteitä elämästä, yhteistyö

Categorised in: Elämä