19/03/19

Maaliskuista asuinspiraatiota menneiltä vuosilta 2010-2018

21 143

Bongasin Saran blogista hauskan postausidean jokin aika sitten: hän oli kaivellut blogiarkistoistaan päivän asuja menneiden vuosien maaliskuilta ja päätin, että voisin tehdä saman. Tänään on siis luvassa päivän asuja ja tyylejä arkistojen kätköistä aika tarkalleen näiltä main vuotta viimeisten 9 vuoden ajalta. Tämän vuoden maaliskuista tyyliä voitte tutkailla selailemalla muutamia postauksia taaksepäin ja ja eiköhän luvassa ole muutama asupostaus vielä loppukuullekin.

Kun selailen näitä menneiden vuosien asuja, tunnistan itseni joistakin tyyleistä paremmin ja joistakin huonommin. Osa on sellaisia, joihin voisin pukeutua edelleen, osa ei niinkään. Ja onhan näiden blogikuvien tasossa tultu melkoinen matka eteenpäin, kun vertaa jonnekin tuonne alkupään kuviin… Kaikkein tuotteliainta aikaa asukuvien osalta taisi olla vuosi 2012, kun nappailin kuvia peilin kautta, mutta kuvien laatu ei ollut kummoinen ja osa seuraajista hermostui hurjasti peilin pidentävästä efektistä. Itseäni pidentävä peili lähinnä huvitti ja vaikka toin asian avoimesti esille, villeimmillään keskusteluissa rinnastettiin surkuhupaisa peilini vartalon tietoiseen muokkaamiseen kuvia editoimalla. Oi niitä aikoja! :D

Yksi päällimmäisistä hämmennyksen aiheuttajista näitä kuvia katsellessa on, että wau, ovatpa hiukseni olleet jossain vaiheessa pitkät! Ja kun joskus kysellään, mikä on hiusteni luonnollinen sävy, sen näette noista postauksista vuosilta 2010-2012. Oma hiusvärini on sellainen tummanvaalea (ja kesäisin auringon raidoittamana vaaleampi). Onpa myös hauska nähdä näissä kuvissa vilauksia entisistä kodeista.

Suurin osa näistä postausten vaatteista löytyy yhä vaatekaapistani yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Muistatteko jonkun näistä lookeista vuosien takaa?

MAALISKUU 2018

Olin vuosi sitten maaliskuussa Barcelonassa ja tästä syystä tyylikin on vähän keväisempi. Modernin seiloritytön farkut ovat yhä suosikkini, pellavainen raitapaita on vaatekaapin klassikoita, loaferit suosikkikengät vuosien takaa ja kipparilakki pelastaa huonoja hiuspäiviä säännöllisesti. 

MAALISKUU 2017

Tämän tyylin kasasin pari vuotta sitten tietoisesti vaatekaapin klassikoista ja luottovaatteista. Siniset perusfarkut olivat jalassa viimeksi eilen ja rakastan tuota Marimekon kaunista trenssiä. Ilmeisesti siihen on ihastunut moni muukin, koska joka kerta, kun tämä vilahtaa yllä, takista tulee innokkaita kyselyitä. Harmiksenne joudun kuitenkin kertomaan, että takki on syksyn 2015 mallistoa. Myös tuo KN Collectionin Pupulandia-nimikkohattuni kuuluu vaatekaapin luottoasusteisiin edelleen.

MAALISKUU 2016

Luulen, että liki identtinen look on nähty ylläni tänäkin talvena. Merenvihreä keinoturkis, Hopen neule ja mustat pillifarkut lempparinilkkureiden kanssa toimivat aina. 

Samaiset nilkkurit olivat jalassa viimeksi eilen ja ovat mukana myös toisessa maaliskuun 2016 asussa, joka on ikuistettu Pariisin muotiviikolla Marimekon näytöksen yhteydessä. Ja yllä oli tietysti ylpeänä suomalaisena Marimekkoa – kuinkas muuten. Värikäs hame on suosikkivaatteitani ja myös tuo lyhythihainen neule Marimekon menneistä mallistoista.

MAALISKUU 2015

Maaliskuussa 2015 tuli kuvattua Vesan kanssa ahkerasti ja säätkin näyttävät olleen ihanan keväiset, sillä löysin arkistoista peräti 5 kivaa asukuvaa. Postauksen ykköskuvassa yllä on äidin vanha mokkahame, joka on ollut minulla lapsesta lähtien ja löysin sen kaappieni kätköistä uusiokäyttöön aikuisena – yhtä nappia väljemmin puettuna vain. Rakastan hametta muistoineen, mutta en tiedä tohtisinko pukeutua noin lyhyeen helmaan nyt. Myös farkkupaita löytyy kaapista edelleen. Filippa K:n herrainkengät olivat aikanaan heräteostos, mutta ne ovat edelleen yksi ahkerimmin käyttämistäni kenkäpareista.

Punainen silkkimekko ihanalla kukkakuosilla on yksi suosikki vintage-löydöistäni. Arviolta jostain 60-luvulta peräisin olevassa mekossa näkyy jonkun oma kädenjälki, sillä se on selvästi itse tehty.

Allaolevan tyylin kaikki vaatteet ovat yhä osa vaatekaappiani ja käytössä edelleen. Sonia Rykielin silkkipaita ihastutti aikoinaan hauskalla huuli-printillään, merenvihreä villatakki on vaatekaapin kestosuosikkeja ja mustat pillifarkut toimivat aina. Filippa K:n klassisia nilkkureita metsästin aikanaan kissojen ja koirien kanssa ympäri nettiä ja Eurooppaa – löytyivät lopulta uskomattoman onnenkantamoisen saattelemana Berliinistä, kun olin jo hyvin pitkälti luopunut toivosta. Ja ahkerassa käytössä ovat yhä.

Hauskalla naamalla varustettu ja superlämmin villapusero on löytö Islannista. Paikallisen suunnittelijan veikeä neule ei ollut ostos halvimmasta päästä, mutta se on yksi lämpimimmistä puseroistani, joka on ihana vetää ylle, kun viluttaa tai kaipaa vähän hymyä huulille. Rakastan myös noita ikivanhoja aurinkolasejani, jotka ovat olleet nenällä viimeksi viime viikolla. Myös nuo Lindexin housuja muistuttavat leggingsit ovat yksi lempivaate: mukavampia pöksyjä saa hakea ja nämä ovat etenkin matkoilla ihan täydelliset. Fiorentini & Bakerin biker-nilkkurit ovat puolestaan sellainen kenkähyllyn aarre, joka vain paranee vanhetessaan.

Keltainen vintage-villakangastakki löytyi vuonna 2014 Tukholmasta ja piristää yhä vaatekaappiani. Myös kaikki muut asun vaatteet ovat edelleen tallessa. Tumma harmaameleerattu kaulahuivi on ollut monivuotinen talvisuosikki.

MAALISKUU 2014

Rakastan yhä tätä vihreää mekkoa! Löysin sen kuusi vuotta sitten Pariisista vasta avatusta &Other Storiesin liikkeestä ja ihastuin ensisilmäyksellä. Nenällä keikkuvat tutut suosikki-aurinkolasit, kainalossa Väskan clutch ja harteilla Samujin monikäyttöinen villatakki. Ihmettelen tätä kuvaa katsoessani, että olivatpa hiukseni pitkät tuolloin!

Alla näkyvässäkin tyylissä on mukana monta suosikkia. H&M:n ja Isabel Marantin yhteismalliston jättitakki, 2Or+byyatin vaaleapunaiset housut, suosikkihuivi ja uskolliset lempparilasit. Molemmissa lookeissa näkyvät lempparinilkkurit unohtuivat squash-hallille ja kun menin niitä hakemaan, olivatkin jo kadonneet jonkun onnekkaamman matkaan…

Klassikoista kasattu look sopisi tyyliini vieläkin, joskaan en välttämättä pukisi kokonaisuuteen noita pitsisukkia… Myös kaikki nämä vaatteet ovat yhä tallessa ja käytössä: kummitädin vanha vintage-bleiseri, YSL:n second hand -kauluspaita, siniset pillifarkut, 2OR+byyatin laukku sekä Samujin sample-herrainkengät, joiden malli ei koskaan päätynytkään tuotantoon. 

MAALISKUU 2013

Tämä taitaa olla viimeisiä entisen kodin peilin edessä napattuja asukuvia. Vuosi 2013 oli näyttävien statement-korujen aikaa. Nahkahame löytyy vaatekaapista yhä edelleen. Pitäisikin pukea se pitkästä aikaa, ja toivoa, että yhä mahdun siihen. Haha.

MAALISKUU 2012

Kevät 2012 oli asukuvien osalta hyvin aktiivista aikaa, kun keksin tämän ristiriitaista vastaanottoa keränneen peilikikan. Itse kuitenkin tuumin, että tyyli-inspishän se oli pääasia ja tykitin asupostauksia blogiin, kun kerrankin oli kuvia, mitä jakaa. Tälle vuodelle osui maaliskuuhun useammatkin kekkerit ja molemmat juhlatyylit taitavat olla jostakin blogigaaloista. Edustin kummissakin kekkereissä Samujin mekoissa ja kaikki vaatteet ovat edelleen tallessa.

Arkityyliä vuodelta 2012 näkyy edustettuna tässä alla. Periaatteessa molemmissa tyyleissä näen itseäni yhä, mutta nuo oikeanpuoleiset housut ovat vain kotikäytössä nykyisin. Myös tyylien vaatteet ovat yhä kaapissa ja käytössä, paitsi second handina hankitut ja ahkerasti käytetyt nilkkurit jatkoivat jossain vaiheessa matkaansa uudellen omistajalle. Vasemmanpuoleiset, suoranaisia nostalgioita herättävät farkut (H&M:n ja Stella McCartneyn yhteistyömallistosta vuodelta 2005!) taitavat olla nykyisin kirpparikasassa, koska viihdyn tätä nykyä korkeammilla vyötäröillä varustetuissa housuissa paremmin.

MAALISKUU 2010 & 2011

Maaliskuiden 2010 ja 2011 lookeissa suosin näköjään samaa äitini vahaa silkkipaitaa, jonka historia ulottuu jonnekin 80-luvulle asti, sillä äitini on käyttänyt tätä samaista paitaa pikkuveljeni ristiäisissä vuonna -85. Ja paita on yhä käytössä!

 

Photos: Jenni Rotonen, Vesa Silver, Liisa Kivi, Sanni Riihimäki & Viena Kangas

Tags: , ,

Categorised in: Muoti

21 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Ode

    Muistan tuon peilisagan! Mietin jo silloin, että oliko sulla peili seinällä roikkumassa vai nojallaan seinää vasten? Peili kuin peili meinaa pidentää kinttuja, jos se on nojallaan ja siten hieman vinossa. Toivottavasti et ota tätä kettuiluna, ihan vain uteliaisuuttani kysyn kun muistan silloin miettineeni kyseistä ihmepeiliä :D

    • Nojallaan seinää vasten oli ja siitä tuo vääristävyys mahdollisesti vähän johtuikin. Mutta sen takia en kuitenkaan ryhtynyt painavaa peiliä seinälle virittelemään, kun palveli arkisessa käytössä tuolla tavoin parhaiten. :D

  • Mari

    Hah, olinkin ihan unohtanut nuo peilikuvat. Ihan rehellisesti ja ilman mitään kettuilua olet paljon kauniimpi muissa kuvissa. Tuo peili vääristää mittasuhteita todella pahasti ja se näyttää vain huvittavalta. Hauska nähdä miten tyttömäinen olet ollut blogiurasi alussa. Nykyään näytät päättäväiseltä naiselta, mutta eipä ihme kun välissä on aika monta vuotta nuoren ihmisen elämässä. :) Hauska aikamatka ja nimenomaan maaliskuu on mielenkiintoinen pukeutumiskuukausi kun ei enää jaksa talvivaatteita, mutta ei ole ihan vielä kevätkään.

    • No olen itse ihan samaa mieltä. Eihän se vääristävyys mikään itsetarkoitus ollutkaan, vaikka moni salaliittoepäilyineen arvelikin, että tietoisesti halusin näyttää pidemmältä ja laihemmalta. :D Tosin en kyllä sitäkään allekirjoita, että peilikuvan vääristävyys veisi liikaa huomiota itse asulta tai hyppisi räikeästi silmille, mutta se on varmastikin makuasia. Minulle kuvissa oli pääroolissa aina se tyyli. :)

      On kyllä hullua ajatella, että blogi on kulkenut matkassa jo 12 vuotta ja noista tämänkin postauksen vanhimmista kuvista on aikaa jo 9 vuotta! Siinä ajassa on kasvettu aikuiseksi ja varmasti vähän muututtukin, vaikka etenkin monista tyyleistä tunnistan yhä itseni ja voisin edelleen pukeutua melkein mihin tahansa näistä lookeista. :)

  • Sariskainen

    Toive: tällainen postaus kerran kuussa vuoden ajan?

  • Ssaana

    Ai vitsi nää tämmöset postaukset on kivoja! Kivoja vaatteita ja tyylejä on sinulla ollut kaikkina vuosina. Itse tykkään nykyisin enemmän sellaisista tyylijutuista, että kuinka pukea sama vaate eri lailla tai millaisia asuja siitä on ollut vuosien varrella, kuin että vain esitellään joka viikko uusi asukokonaisuus. Sinun blogissasi kestävää kehitystä onkin ollut, ja tykkään myös siitä, että olet alkanut merkitä asukuviin vaatteiden ostovuoden.

    • Tässä postauksessa itse asiassa toteutuu aika hyvin tuo ajatus, että näkyy, kunka samat vaatteet ovat kulkeneet matkassa vuodesta toiseen ja kuinka eri tavoin niitä on tullut yhdisteltyä. Kiva kuulla, että olet kiinnittänyt huomiota kestävään tyylifilosofiaani ja että tällaiset pienet jutut fiksumman kuluttamisen puolesta ovat herättäneet ajatuksia. :)

  • Jenni

    Hei aivan ihana postaus! Ihana, että näytät esimerkkiä laadukkaiden vaatteiden ja hyvän tyylitajun pitkäikäisyydestä! Olen muutamaa vuotta nuorempi, ja asut vuoden 2010 vikalta teinivuodelta ei kestäisi päivänvaloa (tai mahtuisi päälle), mutta aikuisvuosina olen pyrkinyt samaan. Sun esimerkki on ispiroivaa!:)

    • Kiitos ihanasta palautteesta! :) Voin sanoa, että kyllä omatkin tyylit tuolta ennen vuotta 2010 ovat vähän sitä osastoa, etten välttämättä kaikkein suurimmalla innolla olisi täällä jakamassa… :D

  • Olipa kiva nähdä kuinka jotkut vaatekappaleet ovat kestäneet aikaa. :)

    • Oli oikeastaan itsellekin ihana tutkimusretki omaan tyyliin katsella näitä vanhoja kuvia ja huomata, miten moni tuttu vaate on yhä käytössä ja kuinka voisin monta näistä yhdistelmistä nähdä ylläni vieläkin. :)

  • Iina

    Miten aika voikaan mennä näin nopeasti! Huomaan näitä kuvia katsellessa että olen seurannut blogiasi jo vuosikausia,, sillä muistan selvästi vuosien 2010 ja 2011 asut. Muistan kun näin asut blogissasi ja vihreä silkkipaitasi oli mielestäni niin ihana, että ostin itsellenikin vihertävän puseron joka oli todella kovassa käytössä. Vaikka olen lukenut blogiasi vuosikausia en ole luultavasti koskaan kommneroinut postauksiisi mitään. Olen kansasi lähes samanikäinen ja kun olin nuorempi ja luin blogiasi olit minulle todellinen esikuva siitä että ihan ”tavallinen” nuori nainen voi luoda omanlaistaan uraa kunhan vain jaksaa yrittää ja luottaa itseensä ja onkin taitoihinsa. Kiitos Jenni kun jaksat inspiroida ja jaksaa ajatukaisi sekä kuulumisiasi meille lukijoille vuodesta toiseen. Olet todellinen power woman!

Related posts