20/11/18

Suoraa puhetta mielenterveydestä: ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö

87

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ASENNEMEDIA & MEHILÄINEN

Kysyin noin vuosi sitten, mistä terveyteen liittyvästä aiheesta lukisitte kaikkein mieluiten lisää ja ylivoimaiseksi ykköseksi toiveissa nousivat erilaiset mielenterveyteen liittyvät teemat. Olin tästä oikeastaan aika iloinen, sillä jos minulta kysytään, mielenterveydestä puhutaan yhä aivan liian vähän ja siihen liittyy edelleen valtavan paljon kaikenlaista mystiikkaa, tabuja ja häpeää. Ja olen mielelläni mukana murtamassa noita ennakkoluuloja.

Olen käsitellyt mielenterveysteemaa aiemminkin omien kokemusteni kautta ja puhunut omasta historiastani masennuksen kanssa sekä kertonut psykoterapiaprosessistani, ja saanut näistä aiheista kovasti kiitosta yleisöltä. Olen myös huomannut, että jo näiden parin-kolmen vuoden aikana, kun olen kirjoittanut avoimemmin näistä teemoista, mielenterveyttä koskevassa julkisessa keskustelussa ja ilmapiirissä on tapahtunut selvästi muutosta. Yhä useampi tekee julkisia ulostuloja erilaisten mielenterveyden ongelmien tiimoilta ja haluaa avoimesti puhua aiheista, joita on aiemmin hävetty ja salailtu. Todellisuudessa joka viides suomalainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä masennukseen ja jos mukaan lasketaan muutkin mielenterveyden ongelmat, voisi kuvitella, että mielenterveyteen liittyvät asiat koskettavat meistä lähes jokaista varsin läheisestikin tässä elämän mittaisella matkalla. On aika pysäyttävää, että 49,7% suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperustaisia.

Koska olen kirjoittanut masennuksesta useita kertoja aiemmin ja siitä puhutaan julkisessakin keskustelussa nykyään varsin paljon, halusin tarttua tällä kertaa johonkin toiseen mielenterveyden teemaan. Niinpä kysyin jälleen teiltä seuraajilta, mihin aiheeseen te toivoisitte minun pureutuvan. Vastauksia tuli ihan valtava määrä ja ehdotuksista riittäisi varmasti ideoita kokonaiseen juttusarjaan (mikä ei minusta olisi ollenkaan hassumpi ajatus), mutta muutama aihe toistui kommenteissa ja toiveissa erityisen usein. Itse asiassa juuri nämä samat aiheet olivat olleet minulla itsellänikin mielessä juttua suunnitellessani: yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. Molemmat niistä ovat varsin yleisiä vaivoja, mutta mielestäni niistä puhutaan liian vähän enkä oikein itsekään ole ihan tiennyt, mistä niissä on kyse. Niinpä kävin jututtamassa Mehiläisen työterveyspsykologia Maaret Puntoa, joka on toiminut asiantuntijana tätä juttua koostaessa.

Mikä on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö?

Yleistynyt ahdistuneisyyshäiriö on oikeastaan enemmänkin yleiskäsite monentyyppisille ahdistusoireille, joille ei ole pystytty antamaan tarkempaa diagnoosia. Sanotaan, että jopa viidennes ihmisistä kärsii vähintään jossain vaiheessa elämäänsä jonkinlaisesta ahdistuneisuushäiriöstä ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voi olla vaikeakin tunnistaa oireiden monimuotoisuuden vuoksi. Yleensä liiallisesta ahdistuneisuudesta puhutaan, kun se on pitkäkestoista ja jatkuvaa ja alkaa vaikeuttaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä vaikuttaa työntekoon ja ihmissuhteisiin. Ahdistus ilmenee jatkuvana murehtimisena, pelkoina ja huolehtimisena, mutta se voi oireilla myös fyysisesti esimerkiksi hengenahdistuksena, sydämentykytyksenä, rintakipuina sekä jännitysniskaoireina. Monilla on ahdistuksen myötä lisäksi unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, väsymystä, ärtyisyyttä ja seksuaalista haluttomuuta.

Joskus kuulee sanottavan, että ahdistus ei oikeastaan ole vielä mikään tunne, vaan sillä pyritään vain peittämään jotakin muuta, syvemmällä olevaa ja kenties vieläkin epämiellyttävämpää tunnetta. Moni pakenee ikävää olotilaa esimerkiksi toimintaan, koska ei halua kohdata näitä tuntemuksia. Ja jos todellisia tunteita ei kohdata ja käsitellä, ahdistus syvenee yleensä entisestään.

Milloin ahdistukseen olisi hyvä hakea apua?

On normaalia, että jokainen meistä tuntee ahdistusta joskus, mutta tuon tunteen äärelle olisi aina sitä tuntiessaan hyvä pysähtyä ja pohtia, onko mielen päällä mahdollisesti jotakin, mihin olisi syytä tarttua. On aina tärkeää miettiä, mistä ahdistus pohjimmiltaan kumpuaa ja ikään kuin skannata oma keho ja mieli ajatuksella läpi puntaroiden, mistä ihan oikeasti onkaan kyse.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja ahdistus voi olla varsin fyysinenkin tunne. Joskus se oireilee enemmänkin fyysisesti, vaikka mitään erityistä syytä ahdistuneisuudelle ei edes olisi. Tällöin se voi mennä myös itsekseen ohi, mutta varsin usein fyysiset oireet kulkevat tiiviisti käsi kädessä psyykkisten tuntemusten kanssa.

Työterveyspsykologi Maaret Punto neuvoo olemaan pelästymättä ahdistusta. ”On tärkeää pystyä pysähtymään ahdistuksen tunteiden äärelle. Jos huomaat, että esimerkiksi jokin työhön liittyvä asia tai jokin vuorovaikutustilanne on jäänyt ahdistamaan, kannattaa yrittää selvittää tilanne ihan konkreettisesti. Moni sulkee keskeneräisiä tai kuormittaviksi kokemiaan asioita pois tietoisuudestaan ja usein juuri tällaiset käsittelemättä jätetyt tuntemukset ja kokemukset esiintyvät lopulta ahdistuksena”, Punto selventää. ”Ahdistuksen alle kätkeytyy usein vihaa ja aggressiota, epävarmuutta, surua tai jotakin muuta tunnetta, joka tarvitsisi ulospääsyn vaientamisen sijaan.”

Vaikka ahdistuksen tuntemukset ovat osa normaalia elämää, ongelmaksi ne voivat muodostua, kun ahdistus alkaa laskea omaa elämänlaatua. Jos omassa elämässä on enemmän huono kuin hyvä olla ja ahdistus alkaa vaikuttaa omaan toimintakykyyn, on viimeistään syytä hakea tilanteeseen ulkopuolista apua. ”Jos tuntuu, ettei oikein pysty enää menemään töihin tai ystävienkin tapaaminen ahdistaa niin, että jää mieluummin itsekseen kotiin, suosittelen painokkaasti hakemaan apua”, Punto neuvoo.

Punton mukaan lievempää ahdistuneisuutta on mahdollista itsekin helpottaa pysähtymällä tuntemustensa äärelle ja tutkailemalla sisintään. Olenko vihainen jollekulle? Loukkasiko joku minua, mutta jätin tunteen käsittelemättä? Jos patoaa asioita sisälleen käsittelemättä niitä, tilanne voi äärimmillään purkautua jopa masennuksena tai kulminoitua hallitsemattomasti aggression kautta. Jos ahdistus pääsee oikein syväksi, se saattaa viedä koko toimintakyvyn.

Ahdistus tuntuu olevan valtavan yleistä nykyään. Mistä se johtuu? Ovatko ihmiset jotenkin enemmän ahdistuneita kuin aiemmin?

Maaret Punto uskoo, että ahdistus on jossain määrin lisääntynyt. Hän näkee ahdistuksen taustalla olevan erilaisia suorituspaineita sekä osin some-maailmankin synnyttämiä mielikuvia. ”Somessa korostuvat ne elämän parhaat puolet ja esille tuodaan mielellään vain elämän huippuhetkiä, onnistumisia ja parhaita puolia itsestä. Siksi on entistäkin tärkeämpää puhua avoimesti ja rehellisesti myös siitä, kuinka elämä ei aina ole täydellistä tai helppoa”, hän pohtii. Toiseksi syyksi ahdistuneisuuden taustalla hän epäilee nykyelämän kiivastahtista rytmiä ja rikkonaisuutta. ”Koko ajan tapahtuu valtavan paljon kaikkea ja monella on tunne, että pitäisi jatkuvasti olla saatavilla ja tavoitettavissa. Kun hermosto ei saa levätä riittävästi, syntyy ylivireystila, joka voi myös ilmetä ahdistuksena.”

Miten omaa ahdistusta voi yrittää hallita ja hillitä?

Kun ahdistaa ja on huono olo, olisi tärkeä pysähtyä kuulostelemaan olon syitä ja käsittelemään niitä. Moni ei ole kovin kosketuksissa itsensä kanssa eikä malta pysähtyä itsensä äärelle hektisen arjen keskellä. ”Aikaa ja tilaa rauhoittumiselle on nykyään kovin vähän ja toisaalta samaan aikaan halutaan olla mahdollisimman tehokkaita, mitä työkin meiltä usein edellyttää. Jokainen käytettävissä oleva minuutti halutaan käyttää jotenkin hyödyksi ja oman itsensä kanssa rauhassa oleminen jää hyvin vähiin. On hyvä muistaa, että rauhoittumiselle tarvitaan oikeasti aikaa”, Punto muistuttaa.

Työelämän aiheuttamista paineista ja alati kasvavista vaatimuksista puhutaan paljon, mutta osin nuo paineet voivat olla myös itse aiheutettuja. Ympärilleen katselemalla ja muita tarkkailemalla saattaa saada mielikuvan, että kaikki muut ovat hurjan pärjääviä, tehokkaita ja aina huoliteltuja. Tällaiset mielikuvat luovat ristiriitaisia tuntemuksia ja paineita, jos kokee, että omalla kohdalla asiat eivät olekaan niin. On tärkeää muistaa, että näemme harvoin asioista koko totuutta. ”Varsinkin nuorten, joilla on vielä kasvuprosessi kesken ja vähemmän kokemusta elämästä sekä omasta itsestä, voi olla vaikea realistisesti arvioida omia tekoja ja kykyjä suhteessa muihin sekä ulkopuolelta tuleviin odotuksiin”, Punto toteaa.

Ihmisellä on tapana helposti luoda itse päänsä sisällä liiallisia vaatimuksia itselleen, mikä on omiaan aiheuttamaan ahdistusta. Voi siis olla, että aina vaatimukset tai paineet eivät olekaan ympäristön luomia ja aiheuttamia. ”Suurin osa paineista syntyy omien korviemme välissä ja toisaalta sama tehtävä tai vaatimus voi näyttäytyä eri ihmisille eri tavalla. Oikeastaan vain harvoin kyse on asiasta itsestään, vaan merkittävämpää ja olennaisempaa on, miten asennoidumme erilaisiin tilanteisiin”, Punto valaisee. Ihmisillä on myös hyvin erilaisia taipumuksia, syntymälahjoja sekä kasvu- ja elinympäristöjä, jotka kaikki vaikuttavat kykyyn sietää paineita.

Punto vinkkaa, että olisi tärkeää olla joku, jonka kanssa omia tuntemuksia ja ajatuksia voi peilata. Jos vain yksinään ahdistuu ja murehtii, ongelmat alkavat helposti oman pään sisällä kasvaa. Joskus jo asioiden ääneen sanominen voi pienentää ahdistusta, mutta yleensä jollekulle toiselle mietteistään kertomalla saa tilanteeseen mukaan myös ripauksen realismia ja perspektiiviä. Joskus riittää, että kaveri sanoo: ”Hei, olet ihan hyvä tässä asiassa! Miten ihmeessä olet saanut päähäsi, ettet pärjäisi?” Toiselta saatu palaute tarjoaa suhteellisuudentajua ja auttaa hahmottamaan itselle asetettuja epärealistisia ja liian ankaria vaatimuksia. Myös self-help-kirjallisuudesta voi saada tukea omaan tilanteeseen, mutta se harvoin pystyy korvaamaan toiselta ihmiseltä saatua näkökulmaa ja tsemppausta.

Kuka tahansa voi ahdistua, mutta tyypillisesti siitä kärsivät erityisesti tunnollisten suorittajatyypit, jotka ovat asettaneet riman korkealle ja tottuneet olemaan hyviä kaikessa koko ajan (ja myös haluavat olla sitä). ”Tällaista ihmistä haluaisin kehottaa ajattelemaan tilannetta näin: jos olisit itsesi paras ystävä, miten puhuisit itsellesi? Oman päänsä sisällä on usein itselleen hurjan kriittinen, mutta jos pystyy katsomaan tilannettaan ulkopuolisen silmin, mukaan tulee usein aimo annos lempeyttä ja armollisuutta. Mieti, mitä sanoisit parhaalle ystävällesi, jos hän olisi samassa tilanteessa. Tämän ajatuksen kautta moni havahtuu tajuamaan, että vaatii itseltään liikaa, sillä se on helpompi sanoa toiselle kuin itselle”, Punto miettii.

Kaikki hermostoa rauhoittava tekeminen rauhoittaa myös kehoa ja mieltä. Meditaatio, tietoisen läsnäolon harjoitukset sekä kaikenlainen keskittyminen yhden asian äärelle ovat hermostoa rahoittavaa tekemistä. Toisaalta rauhoittavaa voi myös olla kirjan lukeminen, hieronta, kalassa käyminen tai vaikkapa metsässä oleilu kaikilla aisteilla aistien. Jopa oikein hyvä keskustelu, jossa todella on läsnä räpläämättä puhelinta tai touhuamatta jotakin muuta samalla, voi rauhoittaa kehoa ja mieltä.

Joka suunnalta tuleva ärsyketulva tekee mielen ja kehon levottomaksi. Punto neuvookin, että on parempi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan vaikkapa selkeissä pätkissä kuin yrittää tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. ”Monella saattaa olla käsitys siitä, että he ovat tehokkaampia tehdessään monia asioita yhtä aikaa, mutta asia on todellisuudessa vain hyvin harvoin näin. Se on monissa tutkimuksissakin todettu. Vaikka itsestä tuntuisi, että pystyy keskittymään todella hyvin, niin kannattaa muistaa, että hermosto ottaa koko ajan vastaan erilaisia ärsykkeitä ympäristöstä (kuten ääniä ja muita aistimuksia). Vaikka näitä ärsykkeitä ei tietoisella tasolla rekisteröisikään, kehomme ottaa ne vastaan ja ne ärsyttävät hermostoa tietämättämmekin. Siksi rauhoittuminen, lepääminen ja tietoinen keskittyminen ovat hermoston tasapainottamiselle hyvin tärkeitä”, Punto kertoo.

Joskus ahdistukseen voi liittyä myös paniikkikohtauksia. Mistä paniikkihäiriössä oikein on kyse?

Paniikkihäiriö voi olla yksi kasvaneen ahdistuksen ilmenemismuoto, jossa keho alkaa fyysisesti reagoida ahdistukseen. Paniikkihäiriön taustalla voi olla monenlaisiakin syitä ja oireet alkavat tyypillisesti vähitellen. Kohtauksiin liittyy voimakasta levottomuuden tunnetta, ahdistuneisuutta ja pakokauhunomaista pelkoa. Paniikkihäiriö oireilee yleensä hyvin fyysisesti sydämentykytyksinä, hengenahdistuksena, rintakipuina, huimauksena sekä muina fyysisinä tuntemuksina, jotka iskevät usein ilman ennakkovaroitusta. Moni luuleekin paniikkikohtauksen saadessaan, että kyse on esimerkiksi sydänkohtauksesta.

Satunnaisena ilmiönä paniikkikohtaus on melko yleinen ja jopa joka kolmas ihminen voi jossain elämänsä vaiheessa saada yksittäisen kohtauksen. Paniikkihäiriöstä puhutaan, kun kohtaukset ovat toistuvia. Pahimmillaan paniikkihäiriö voi aiheuttaa voimakasta pelkoa ja siitä kärsivät saattavat tuntea olonsa jatkuvasti ahdistuneeksi, koska paniikkikohtausten pelätään toistuvan. Moni saattaa vältellä tilanteita, joihin liittää kohtauksen mahdollisuuden: kauppojen kassajonot, julkiset kulkuneuvot ja avoimet julkiset tilat ovat monelle ahdistavia, sillä paniikkihäiriöstä kärsivä pelkää tyypillisesti tilannetta ja paikkaa, josta nopea poispääsy voi olla vaikeaa.

Mitä paniikkikohtauksen aikana tapahtuu?

Paniikkikohtauksia voi olla erilaisia ja osa ihmisistä reagoi enemmän mielellä ja osa enemmän keholla. Tyypillisesti paniikkikohtauksessa fyysinen kokemus on kuitenkin hyvin vahva ja oireita voivat olla esimerkiksi sydän- ja hengitysoireet. Kohtauksiin liittyy usein äärimmäisen voimakasta ahdistusta sekä jopa kuolemanpelkoa. On varsin tavallista, että paniikkihäiriöstä kärsivillä on yleistä ahdistuneisuutta sekä pelkoa sellaisia tilanteita kohtaan, joissa he ovat joskus saaneet kohtauksia aiemmin.

Kohtauksia voi olla eri tasoisia, mutta pahassa paniikkikohtauksessa syke voi esimerkiksi nousta hyvin korkeaksi ja saada aikaan tuntemuksen ja pelon todellisesta sairauskohtauksesta. Edes sairaanhoidon ammattilainen ei pysty välttämättä suoraan tunnistamaan, milloin kyse on paniikkikohtauksesta ja milloin todellisesta fyysisestä ongelmasta. Toisinaan paniikkikohtauksesta kärsivä saatetaan viedä ambulanssilla sairaalaan ja tilanne paljastuu vasta, kun mitään fyysistä vikaa ja selitystä oireille ei löydykään. Itse kohtaus kestää useimmiten vain noin kymmenisen minuuttia, minkä jälkeen oireet alkavat yleensä helpottaa.

Mistä paniikkikohtaus tulee?

Paniikkihäiriön taustalla voi olla niin perinnöllisiä tekijöitä, psykologisia syitä kuin aivokemiallisia muutoksiakin. Moni potilas luulee vilpittömästi kärsivänsä jostakin vakavasta fyysisestä sairaudesta ensimmäiset kohtaukset saatuaan, mutta todellisuudessa oma kokemus oireista on usein suhteettoman vakava, mikä puolestaan lisää ahdistusta. Olennaista kuitenkin olisi, ettei antaisi paniikkikohtauksen pelon alkaa rajoittaa elämäänsä.

Paniikkihäiriön taustalla saattaa olla kovaa stressiä tai syvälle sisimpään padottuja tunteita sekä kykenemättömyyttä tunnistaa ja käsitellä niitä. Tällöin tilanne voi äärimmäisillään purkautua kehossa asti tuntuvana paniikkikohtauksena. Paniikkihäiriötä ei kuitenkaan voida selittää vain psykologisena ilmiönä, vaan taustalla voi olla perinnöllistä alttiutta tai somaattisia syitä.

Miten paniikkihäiriötä voidaan hoitaa ja millaisia rauhoittumisen keinoja voi itse opetella?

On tärkeää, että paniikkihäiriö todetaan ja hoidetaan ajoissa, sillä oikealla hoidolla voidaan hillitä kohtauksien syntyä, poistaa niihin liittyvää pelkoa sekä niihin varsin tyypillisesti liittyvää masentuneisuutta. Oikealla hoidolla voidaan siis merkittävästi parantaa paniikkihäiriöstä kärsivän elämänlaatua ja toimintakykyä. Paniikkihäiriön hoitoon on nykyään tarjolla monenlaisia keinoja terapiasta lääkitykseen. Samoin kuten esimerkiksi masennusta tai ahdistusta voidaan lievittää lääkehoidolla, lääkityksestä voi olla merkittävä apu myös paniikkihäiriön hoidossa.

Terapian lisäksi itsensä rauhoittamista ja oireiden tunnistamista voi opetella myös itsekseen. ”Olennaisinta esimerkiksi rentoutus- ja hengitysharjoituksissa sekä tietoisessa keskittymisessä ja rauhoittumisessa on se, että näitä taitoja harjoittelee silloin, kun olo on ihan hyvä”, työterveyspsykologi Maaret Punto kertoo. ”Kun tulee taitavaksi siinä, miten normaalitilanteessa osaa rentoutua ja rauhoittua, näitä taitoja pystyy soveltamaan myös silloin, kun tuntee mahdollisia esioireita paniikista.”

Voiko paniikkihäiriöstä päästä eroon?

Paniikkihäiriön taustalla voi olla myös perinnöllisiä ja aivokemiaan liittyviä syitä, mutta mitä aiemmin paniikkikohtauksiin pystytään puuttumaan, sitä tehokkaammin sitä voidaan hoitaa ja uusien kohtausten syntyä estää. ”Paniikkikohtausten yhteydessä on usein mahdollista löytää jokin tietynlainen kaava, mihin kohtaus liittyy, mistä se saa alkunsa ja millaisissa tilanteissa näitä tuntemuksia tulee. Kohtaukset saattavat tuntua tulevan tyhjästä, mutta kun asiaa ryhtyy tutkailemaan syvemmin, pystyy usein havaitsemaan tiettyjä tuntemuksia, aistimuksia ja oireita ennen varsinaista kohtausta. Jos löytää keinoja rauhoittaa mielensä ja tilanteen pystyy pysäyttämään jo näiden varhaisten ja hienovaraisten oireiden kohdalla, pystyy myös ehkäisemään kohtausta syntymästä”, Punto toteaa.

Psykologin neuvoja ahdistusta kokeville

”Suosittelen hakemaan apua matalalla kynnyksellä, sillä mitä aikaisemmin tarttuu toimeen ja ryhtyy selvittämään ongelmatilannetta sitä lievemmillä oireilla siitä yleensä selviää. Joskus keskusteluavuksi riittää vaikka ystäväkin, mutta jos olo on oikeasti todella paha, suosittelen hakeutumaan lääkärin pakeille. Tärkeintä on, että asioiden kanssa ei jää yksin”, Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret Punto painottaa.

Punto korostaa, että ajan ottaminen itselle ja omalle hyvinvoinnille on kiireisen ja tehokkuuteen pyrkivän arjen keskellä todella tärkeää. Joskus aikaa rauhoittumiselta vievät asiat voivat olla mukavia ja kiinnostaviakin, mikä johtaa siihen, ettei malta lainkaan pysähtyä. ”Terapian etu on se, että tapaamisessa on tavallaan luvan kanssa oikeus keskittyä hetki omaan itseen ja olla läsnä omalle itselleen jonkun muun vielä auttaessa siinä prosessissa”, hän huomauttaa.

Psykologi muistuttaa, että on ihan normaalia, että elämässä tulee toisinaan vastaan erilaisia kehityksellisiä kriisejä tai etsikkoaikoja, jolloin haluaa kyseenalaistaa omia valintoja, pohtia oikeaa suuntaa ja miettiä, mitä oikeasti haluaa elämältä. Etenkin tällaisissa elämän hetkissä sekä yllättävissä kriisitilanteissa kuten eron tai kuoleman kohdatessa voi olla hyödyllistä käsitellä asioita myös ammattiauttajan kanssa. Terapeutti voi auttaa tilanteista nopeammin eteenpäin sekä tarjota käyttöön sellaisia työkaluja, joita voi hyödyntää erilaisissa vastoinkäymisissä myöhemminkin elämässä.

Punto kehottaa myös miettimään esimerkiksi omaa puhelimenkäyttöä. Hallitseeko se vapaa-aikaa? Tarvitseeko jokainen tyhjä hetki täyttää jollakin tekemisellä tai kännykän selaamisella? Hän suosittelee rauhoittamaan omaa elämää aktiivisilla ja tietoisilla päätöksillä siitä, mihin ja miten omaa aikaansa haluaa käyttää ja miten suuren roolin antaa esimerkiksi kännykälle elämän arkisissa tilanteissa.

*

Hyvä lukuvinkki mielenterveysasioista kiinnostuneille on esimeriksi Mielenterveystalo.fi-sivusto, joka tarjoaa paljon infoa mielenterveyteen liittyvistä asioista, erilaisia testejä sekä itsehoito-oppaita. Myös Mielenterveysseuran sivuilla on hyvin tietoa ja neuvoja erilaisten mielenterveyden haasteiden selättämiseen. Myös Mehiläisen nettisivuilta löydät lisää tietoa mielenterveyteen liittyen esimerkiksi tässäkin jutussa käsitellyistä ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä.

Lisää luettavaa:

Olen aiemmin tehnyt Mehiläisen kanssa yhteistyössä juttuja muun muassa näistä terveyteen liittyvistä teemoista:

Univaikeudet, unettomuus ja väsymys – ammattilaisen neuvot uniongelmien hallintaan

Miltä burnout tuntuu?

Uskalla! Ajatusia rohkeutta vaatineista elämäntilanteista

Pirullisen yleinen naistenvaiva: endometrioosi

Milloin olisi hyvä mennä gynekologille?

 

Mielenterveys- ja masennusteemaa on käsitelty blogissani muun muassa näissä jutuissa:

♥ Omia kokemuksia psykoterapiasta

♥ Minun masennustarinani

♥ Puhetta masennuksesta

♥ Mielenterveys-tabua rikkomassa

♥ Nuorten mielenterveys ja Sekasin-kampanja

♥ Avointa keskustelua mielenterveydestä, osa 1

♥ Avointa keskustelua mielenterveydestä, osa 2

♥ Tukea masentuneelle ja masentuneen läheisille

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: ,

Categorised in: Elämä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related posts