Helsingin helmiä: Puu-Vallila & Haagan alppiruusupuisto

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ASENNEMEDIA & YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Olen elänyt lapsuuttani ja nuoruuttani eri puolilla Suomea ja kaipasin pitkään sitä tunnetta, että kuuluisin johonkin. Muuttaessani Helsinkiin 10 vuotta sitten, tuli välittömästi sellainen olo kuin olisin tullut kotiin. Olen aina ollut sielultani kaupunkilaistyttö ja rakastuin Helsinkiin heti. Voisin kyllä kuvitella asuvani muuallakin, mutta todellisuudessa olen Helsingissä aika onnellinen.

Ympäristöministeriö haastoi minut #suojelentätä-kampanjansa tiimoilta katselemaan omaa lähiympäristöni uusin silmin ja pohtimaan, millaisia arvokkaita kulttuuriympäristöjä voisi löytyä ihan nurkan takaa. Olen joskus kirjoittanutkin siitä, että monia oman asuinympäristönsä paikkoja pitää aika itsestäänselvyyksinä eikä kotikaupunkia koskaan katsele ihan samalla tavoin uteliaasti tutkaillen kuin vieraita paikkoja matkustellessa. Aina ei tosiaankaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan ja suosittelenkin jokaiselle pientä tutkimusretkeä omassa kotikaupungissa: laita turistilasit päähän ja lähde vaeltelemaan, nosta katse katutasosta ylös ja poikkea tutuilta reiteiltä.

Yritin miettiä, mitkä olisivat Helsingissä sellaisia minulle erityisiä paikkoja ja keksin vaikka kuinka monia, mutta tähän juttuun valitsin lopulta mukaan kaksi sellaista lempparia, joissa piipahtamista suosittelen muillekin. Oli vaikeaa valita kaikista ihanista kuvista lemppareita, joten luvassa on melkoinen kuvapläjäys!

Yksi rakkaimpia paikkoja minulle täällä kotikaupungissa on Haagan alppiruusupuisto, joka on parhaimmillaan juuri nyt kesäkuun alkupuolella, kun alppiruusut puhkeavat kukkaan. Ensimmäinen Helsingin kotini oli aikanaan Etelä-Haagassa ja löysin puiston vahingossa lenkkeillessäni sen ohi. Mykistyin siitä kukkaloistosta, mikä paljastuikin kadunvarresta tavanomaiselta mäntymetsältä näyttäneen alueen uumenista, kun hoksasi kävellä sopivasta kohtaa.

Ehdin asua Haagassa kolme vuotta ja Alppiruusupuistosta tuli siinä ajassa itselle tärkeä paikka: kävin siellä usein kävelemässä, lenkkeilemässä ja ihan vain tunnelmoimassa sitä maagista ilmapiiriä, joka oli kuin olisi yhtäkkiä astunut kaupunkilähiöstä eksoottiseen viidakkoon. Puiston keskelle ja useita metrejä korkeiden pensaiden lomaan pääsee kävelemään pitkospuita pitkin ja paikka todellakin on kuin jokin maaginen taikametsä keskellä suomalaista männikköä.

Tänä vuonna kukkaloisto ei ihan yllä (ainakaan vielä) parhaaseen kukoistukseensa, mutta minusta paikka on vaikuttava ilman kukintojakin. Puisto sai alkunsa Helsingin yliopiston projektista 70-luvulla, kun biologian laitos halusi testata erilaisten alppiruusulajikkeiden selviytymistä Suomen olosuhteissa ja alue toimii edelleenkin yliopiston kasvinjalostuksen koealueena. Vuodesta 2010 alppiruusut ovat saaneet seurakseen myös samoihin aikoihin kukkivia atsaleoja, jotka kukoistavat hiekkatien toisella puolella. Minusta tietenkin on aina mukava käydä nostalgiatrippailemassa vanhoilla kotikulmilla, mutta tämä paikka on todella visiitin arvoinen, vaikka Haagaan ei muuten olisikaan asiaa.

Toinen Helsinki-suosikkini on Vallila puutalokortteleineen. Olen aina ajatellut, että jonakin päivänä voisin muuttaa sinne vanhaan puutaloon, jossa yhdistyy kivalla tavalla sellainen kotoisa omakotitaloasumisen tunnelma, mutta sijainti on silti mahtavasti lähellä kaupungin hulinaa.

Todella paljon Helsingin vanhoista kauniista puutaloista on tuhoutunut (tai tuhottu uuden tieltä) aikojen saatossa, joten minusta on tosi tärkeää, että tällaista kulttuurihistoriallista ympäristöä on vaalittu ja säilytetty tähän päivään myös näin lähellä keskusta-alueita, missä houkutus jyrätä puutalot kustannustehokkaampien kerrostaloratkaisujen alta on varmasti suuri. Vallilassa on aivan omanlaisensa ilmapiiri – se on kuin pieni sympaattinen kylä kaupungin sisällä. Pastellinvärisiä taloja, valkoisia lauta-aitoja, kukkivia syreenipuita, kupruilevia vanhoja ikkunalaseja pitsiverhoineen, kukkaistutuksia ja yhteisöllistä henkeä. Ehkä jonakin päivänä, jos kaipaan vähän etäämmällä Kallion eläväisiltä kulmilta, suuntaan Vallilaan. Haaveilla ainakin saa!

#suojelentätä-kampanja haluaa kannustaa ihan kaikkia teitä katselemaan omaa kotikaupunkia ja lähiympäristöä uudella tavalla ja jakamaan tarinoita itselle tärkeistä kulttuuriympäristöistä sekä toimimaan niiden hyväksi. Lisäksi kampanja haluaa innostaa meitä kaikkia ottamaan valokuvia itsellemme tärkeistä kohteista – mukana on myös Instagram-valokuvauskilpailu!

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan siis kaikkea ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä niinmaaseudulla kuin kaupungissakin. Monesti kulttuuriympäristöksi mielletään vain historialliset rakennukset ja turistinähtävyydet, mutta myös arkiset paikat kuten skeittipuistot, modernit rakennukset, maalaismaisemat, kaupunkikorttelit ja puistot ovat kulttuuriympäristöjä. Niinpä haastamme Ympäristöministeriön kanssa yhdessä pohtimaan, mikä on juuri sinulle tärkeä kulttuuriympäristön kohde omilla kotikulmillasi tai jossakin kauempana Suomessa?

Kampanjaan liittyen Ympäristöministeriö haluaa myös palkita kampanjan innoittamana otettuja ja #suojelentätä-tägillä merkittyjä Instagram-kuvia itselle tärkeistä kulttuuriympäristöistä, joten kannattaa ilman muuta osallistua! Lisää siis kuvatekstiin #suojelentätä-hashtag, mutta voit myös käyttää luovuuttasi ja lisäksi liittää tekstin osaksi kuvaa itse tekemälläsi kyltillä tai kirjoittamalla tekstin hiekkaan tai liidulla katuun, tms. Merkitse kuvan yhteyteen myös paikan sijaintitieto.

Kilpailussa on erilaisia palkintokategorioita. Kampanjan aikana arvotaan parin viikon välein pienempiäpalkintoja arvontahetkeen mennessä kilpailuun osallistuneiden kesken. Kilpailun päätyttyä kaikista kesän aikana kilpailuun osallistuneista kuvista kilpailuraati valitsee kolmen kärjen, joiden toteutus ja idea on onnistunut, innovatiivinen ja kenties jopa yllättävä. Jaossa kolmen kärkijoukolle on 100-300 euron lahjakortteja valokuvausliike Rajala Pro Shopiin. Myös omaperäisin ja hienoin #suojelentätä-kyltti, tai muu tapa ilmaista kampanjan nimi kuvassa, palkitaan erikseen omassa kategoriassaan canvas-taululla omasta vapaavalintaisesta valokuvasta (arvo 100 euroa). Lisäksi parin viikon välein arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken Black Eye -linssejä matkapuhelimiin. Kisa on voimassa koko kesän 8.8.2018 asti. Lisätietoja kilpailun säännöistä löydät ympäristöministeriön nettisivuilta.

Olisi tietysti kiva kuulla myös ihan tämän jutun kommenteissa, millaisia tärkeitä paikkoja teillä on esimerkiksi täällä Helsingissä, niin voin itsekin käydä katsastamassa nuo mielenkiintoiset kulttuuriympäristöt kesäretkilläni kotikaupungissa. :)

Photos: Jenni Rotonen, Annika Ollila & Jenny Kestilä

Tags: Helsinki, kulttuuri, menovinkit, yhteistyö

Categorised in: Elämä, Kulttuuri, Matkat