Mietteitä viikon varrelta

Näistä viikon varrelta kertyneistä mietteistä on tunnuttu tykkäävän niin kovasti, joten tuumailin, että näitä voisi koota postauksiksi useamminkin. Tällä kertaa viikon mietteitä kuvittavat asukuvat, jotka ehtivät syksyn tohinoissa jäädä julkaisematta, vaikka kovin lookista tykkäsinkin.

♥ Olen jostain syystä palannut tähän artikkeliin useita kertoja uudelleen sen jälkeen, kun bongasin sen ensimmäisen kerran. Valokuvaaja Johanna Siring suuteli tai suukotti  itselleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä ja otti heistä kuvan sekä ennen että jälkeen suukon. Kuvista heijastuu niin kiinnostavalla tavalla tunteita, että näissä kuvissa on jotain hurjan koskettavaa. Ihmisten kasvoilta välittyy ujo, epäilys, ilo ja rentous ja koko se tunteiden skaala, miten kahden ihmisen väliseen jännittävään ja herkkään kohtaamiseen voi sisältyä. Tulen tästä kuvasarjasta aina niin hyvälle tuulelle ja jotenkin liikuttuneeksi kuvien kautta välittyvien tunteiden aitoudesta, että olen huomannut palaavani sen äärelle aina silloin tällöin uudelleen.

♥ Isäni joutuu töidensä perässä muuttamaan paikkakuntaa aina silloin tällöin ja nyt seuraavana kohteena on Helsinki. Vanhempieni tukikohta tulee edelleen sijaitsemaan Tampereen lähellä, mutta jatkossa he viettävät myös enemmän aikaa Helsingissä. Viime viikolla he löysivät vuokrakämpän, jossa isä tulee sitten asumaan arkiviikot. Ja isä jo ilmoitti, että voin tulevaisuudessa tulla aina saunomaan sinne, jos siltä tuntuu, koska hänen uudessa kämpässään on sauna. <3 Mukavaa saada vanhemmat Helsinkiin jatkossa useammin!

♥ Viimeiset viikot ovat töiden kannalta olleet vähän raskaita. Motivaatio ja inspiraatio on huipussaan, mutta töitä on ollut niin paljon, että päivät ovat venyneet usein tosi pitkiksi. Huomaan, että olen ollut hieman uuvuksissa, mutta ensi viikonloppuna onneksi on tiedossa vähän rauhallisempaa menoa ja saa nukkua kunnon yöunia.

♥ Viime viikko oli paitsi todella työntäyteinen, myös suoraan sanottuna hiukan surkea. Ilmassa oli murhetta ja mielipahaa ja koko melkein koko viikon ajan mieliala oli aika alakuloinen. Jotkut pakenevat ihmissuhdehuolia hukuttamalla itsensä töihin, mutta minä taas koen, että töihin on vaikea keskittyä, jos mieltä painavat muut asiat. Loppuviikosta solmut vähitellen aukeilivat ja mieli keveni taas. Ja saman tien alkoivat jälleen työtkin sujua normaaliteholla.

♥ Eilen nauhoitettiin pienen tauon jälkeen uusi Afterwork-podcastin jakso ja olipa kivaa päästä taas pienen tauon jälkeen studioon. Uusia jaksoja on siis luvassa jälleen ensi viikosta alkaen!

♥ Olen löytänyt uuden suosikkiteen. Hullaannuin muutama vuosi sitten täysin rooibosteestä, joka ei oikeasti ihan teetä olekaan, vaikka sitä teen tapaan nautitaan. Rooibos on luontaisesti kofeiiniton hernekasvi, joka kasvaa Etelä-Afrikassa ja jonka nimi merkitsee afrikaansin kielessä punapensasta. Ihan mielettömän hyvän makuista, hunajan kanssa tai ilman. Ja nyt olen löytänyt ehkä maailman parhaan rooiboksen! Kruununhaassa sijaitsevassa Frangipani-kahvilassa myydään kirkkaankeltaisissa peltipurkeissa Bos-merkkistä luomu-rooibosteetä pusseissa ja ah, se on NIIN hyvää! Iso suositus

♥ Viime viikolla nousi vähän kummallinen ja odottamaton kohu sekä äläkkä siitä, kun osa bloggaajista oli kommentoinut toistensa kuvia Instagramissa entistä aktiivisemmin. (Moni heistä tosin on kommentoinut aktiivisemmin muidenkin kuin toistensa kuvia, mutta tämä on jäänyt useimmilta kohua lietsoneilta huomaamatta.) Osa seuraajista oli näkevinään tilanteessa ties minkälaisia salaliittoteorioita ja homma karkasi melkolailla käsistä. Asiaa ruodittiin keskustelupalstoilla ja huhumylly velloi niin villinä, ettei siellä seassa totuudella tuntunut jossain vaiheessa olevan enää mitään merkitystä. Tuohtuneimmat olivat peräti intoutuneet ilmiantamaan bloggaajien instatilejä ylläpidolle asian takia – se kertonee riittävästi siitä, miten pahasti tilannetaju karkasi osalla käsistä. Jos jotakuta kiinnostaa minun näkemykseni asiasta, aiheesta on käyty keskustelua tämän postauksen kommenttiosiossa.

♥ Piipahdin viikonloppuna vanhempieni luona kylässä ja kävimme maanantai-iltana äidin kanssa teatterissa. Edellisestä visiitistä vanhempien luo oli ehtinyt vierähtää jo kolmisen kuukautta, joten olihan se jo aikakin käväistä.

♥ Viime viikolle osui kaikenlaisia hölmöjä pieniä vastoinkäymisiä kuten se, että kun olin lähdössä vanhempieni luo, olin onnistunut jotenkin sähläämään ja katsonut junan lähtöajan väärin. Kuvittelin koko ajan, että se lähtee vartin yli vaikka se olikin sitten lähdössä viittä yli. Tuli hoppu, mutta otin taksin alle ja ehdin. Jäi jopa asemalla 10 minuuttia odotteluaikaa, joten ostin spontaanisti asemalaiturilta äidille kimpun kukkia. Junasta pois noustessa, kun tuli kiire laittaa kamat kasaan, unohdin sitten kimpun junan hattuhyllylle. Äh. :D

♥ MUTTA… Junassa viereeni istahti mukavan oloinen tyttö, joka huomasi, että naputtelin siinä istuskellessani blogipostausta. Hän alkoi kysellä blogistani, sillä hänellä sattui itselläkin olemaan blogi. Meillä oli kiva pieni juttutuokio, jonka seurauksena hän alkoi seurata blogiani Facebookissa. Kun pääsin kotiin ja tajusin, että kukkakimppuni oli jäänyt junaan, mietin, löytäisinköhän tytön Facebookista blogini seuraajista, jotta voisin lähettää hänelle viestin ja kehottaa ottamaan kukkani mukaansa itselleen. Tyttö olikin ehtinyt jo huomata kukkieni unohtuneen ja oli laittanut itse minulle FB:ssa viestiä. Totesin, että olkoon tuo kimppu lahja minulta hänelle päivän piristykseksi ja kiitoksena mukavasta kohtaamisesta. Hän kertoi aikovansa ilahduttaa kukilla omaa äitiään, joka oli hoitanut hänen lapsiaan viikonlopun ajan. Tuli jotenkin niin hyvä mieli koko hassusta tapahtumasarjasta. Vaikka kukat eivät päässeetkään perille minun äidilleni asti, päätyivätpä ne silti jonkun muun äitiä ilostuttamaan. :)

♥ Tällä viikolla julkaistiin Suomen Mielenterveysseuran jouluinen Mielenrauhaa-hyväntekeväisyyskampanja, johon myös minua pyydettiin hiljattain mukaan. Kampanjalla pyritään edistämään paitsi tietoisuutta mielenterveysongelmista, myös keräämään varoja, jotta pystyttäisiin paremmin tarjoamaan akuuttia ja matalan kynnyksen kriisiapua mielenterveysongelmista kärsiville mahdollisimman helposti ja nopeasti. Mukana tärkeän asian puolesta puhuvan kampanjan kasvoina on lisäkseni muutamia muita tunnettuja mielenterveyden haasteista avoimesti julkisuudessa kertoneita ihmisiä kuten Aku Hirviniemi, Jari Sarasvuo, Herra Ylppö ja Saara Sarvas. Suosittelen kurkkaamaan tuolta Mielenrauhaa-kampanjasivustolta haastatteluvideon, jossa kaikki kerromme mietteitämme mielenterveydestä.

♥ Eilen aamulla oli vuorossa normaalia aikaisempi herätys, kun minun piti olla Huomenta Suomen studiossa jo klo 6. Vierailu liittyi juuri tuohon Mielenrauhaa-kampanjaan, sillä olin aiheen tiimoilta haastateltavana Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtajan psykiatri Kristian Wahlbeckin kanssa. Näytin aamutuimaan ja vähäisiksi jääneiden unien jälkeen kaikkea muuta kuin pirteältä, mutta aihe on tärkeä, joten jos haluatte kurkata noin 10 minuutin mittaisen haastattelupätkän Katsomosta, niin se löytyy tämän linkin takaa 11:35 minuutin kohdalla.

röyhelöpaita // ruffled shirt H&M*

farkut // jeans & Other Stories

kengät // shoes H&M*

laukku // bag Tommy Hilfiger*

* saatu blogin kautta / gifted

Photos: Vesa Silver

Tags: höpötyksiä, hyvinvointi, Ihmissuhteet, Mietteitä elämästä, muoti, päivän asu

Categorised in: Elämä, Muoti