Hajamielisen tavaroiden hukkailijan tunnustuksia sekä uusi koruihastus

Tilitin viime viikolla Snapchatin puolella sitä, että olen hajamielinen idiootti, mitä tulee tavaroiden järjestyksessä pitämiseen ja hukkailuun. Minulla on nimittäin edelleen useita tavaroita kadoksissa viimekeväisen muuttoni jäljiltä. Vähän sentään lohdutti, kun muut hajamieliset hölmöläiset jakoivat tarinoita sattumuksistaan. Niitä kuultuani alkoi tuntua, etten ehkä ole edes pahimmasta päästä, joten kiitos teille, jotka jaoitte omia töppäyksiänne tsemppaukseksi.

Muutaman tavaran kateissaolo harmittaa ihan oikeasti. Uskon vakaasti, että nuo karkulaiset ilmestyvät vielä ajan myötä jostain, sillä uskon vain pakanneeni ne muutossa jonnekin tosi hyvään talteen. Kadoksissa ovat esimerkiksi kaksi lempisormustani, yhdet lempikorvakoruni, muutama laturi sekä muitakin satunnaisia tavaroita. Laturit olisivat kyllä tarpeen ja ilman lempikoruja arki tuntuu vähän orvolta. Muistan elävästi kuinka sormuksia pakatessani ajattelin, että ”laitan nämä nyt tänne, ja muistan sitten, että täällä ne ovat!” Kuvittelin, että tällä tavoin ääneen selostamalla muistaisin kätkön paremmin. No, arvatkaapa huviksenne, että onko minulla aavistustakaan, mikä se lyömätön jemma mahtoi olla… Sitä päivää odotellessa, että keksin, mikä muuttostressin keskellä on tuntunut loistavalta paikalta, jonne tunkea kaikki lempikoruni.

Lempikorujen ollessa hukassa ei ole tullut käytettyä koruja käytännössä nyt oikein ollenkaan. Olen vähän huono käyttämään koruja noin yleisesti muuten kuin juhlissa, enkä aina oikein osaa käyttää niitä silloinkaan, mutta kun ihastun johonkin koruun tosissani, voin pukea sen ylle vaikka joka päivä. Luottosormusten loistaessa poissaolollaan olen sitten tyytynyt olemaan kokonaan ilman. Kunnes toissaviikolla törmäsin Marimekon liikkeessä todella hurmaavaan sormukseen. Sovittelin sitä liikkeessä, mutta jätin asian hautumaan hetkeksi. Huomasin kuitenkin miettiväni sormusta vielä viikko myöhemminkin. Tuumin, että koska en onnistunut karistamaan asiaa mielestäni, ehkä tuossa olisi ainesta lempikoruksi. Ja niin se piti käydä ostamassa.

Oni-nimeä kantava sormus on sittemmin koristanut sormeani jo näiden muutamien ensimmäisten päivien aikana ahkeraan. Sen vähäeleinen mutta näyttävä muoto on jotenkin ihan omiaan sellaiseksi tyylin täydentäväksi statement-koruksi, joka ei kaipaa muuta kimallusta ympärilleen. Mitäs tykkäätte?

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: asusteet, höpötyksiä, muoti

Categorised in: Muoti