Pörröinen piristys räntäsateen keskellä

Okei, olin suunnitellut postaavani tänään jotakin ihan muuta, mutta kun katsoin ikkunasta ulos ja näin tuon kaamean räntäsateen, tuli tunne, että saatatte tarvita enemmän tätä. I know I do. Tällaisina päivinä ihmisen ja maailman väliin tarvitaan jotain pehmeää. Ja siinä hommassa erinomaisena apurina toimii tämä kuvissa näkyvä kaveri. Saanko esitellä, tässä on Tuhti.

Joku teistä saattaa muistaakin tämän karvapallon noin kolmen vuoden takaa, kun esittelin täällä blogissa ystäväni Sannan uuden perheenjäsenen, jolla ei tuolloin ollut vielä nimeäkään. Taisimme juuri tuolloin kuvaussession lomassa keksiä nimen Tuhti, joka kuvasti erinomaisesti sekä pörröisen kaverin ruumiinrakennetta että hänelle ominaista liikuttavaa tuhisevaa ääntä. Nyt tyyppi on ehtinyt jo kolmen vuoden ikään, joten ajattelin, että voisi olla hyvä hetki päivittää kuulumisia. Jos joku ei karhumaisesta olemuksesta vielä tunnista, niin rodultaan Tuhti on chow chow eli kiinanpystykorva, joka tunnetaan sinisestä kielestään.

Tuhti on ollut Suuri Persoona ja kerrassaan mainio tyyppi jo pienestä pitäen. Nyt aikuisiässä hän on alkanut rentoutua hieman ja osoittaa enemmän humoristista puoltaan, joskin Tuhtin aika ajoin erikoinen huumorintaju koettelee toisinaan omistajiensa ymmärryksen ja kärsivällisyyden rajoja. Tuhti esimerkiksi saattaa tuhahtaa hyvin happamasti, jos hänelle kehdataan yrittää tarjota vääränlaista herkkua. Hänellä on myös aivan omanlaisensa ”funny face” niitä hetkiä varten, kun hän kaipaa rapsutuksia ja heittäytyy maahan niitä kerjäämään.

Ulkoilua Tuhti rakastaa yli kaiken, eikä mieluiten tahtoisi palata sisälle ollenkaan. Hänellä onkin tapana heittäytyä maahan leikkimään kuollutta siinä vaiheessa, kun olisi määrä siirtyä takaisin sisätiloihin. Tämä tapahtuu yleensä noin 100 metriä ennen kotiovea ja usein tyyppi oikein pärskähtelee innoissaan tästä omasta hauskuudestaan. Tätä saattaa tapahtua noin metrin välein ja koira on tällöin kuin löysä spagetti, jota ei kerta kaikkiaan meinaa saada maasta ylös. On suorastaan tyypillistä, että ihmiset pysähtelevät näissä tilanteissa kyselemään, onko kaikki hyvin, mutta usein Tuhtia kohtaavat naapuruston tutut alkavat jo tunnistaa, että jaahas, Tuhti ei taaskaan haluaisi mennä takaisin kotiin.

Jos ei vielä tästä edellä mainitusta ole käynyt ilmi, niin Tuhtille hyvin ominainen ja vahva luonteenpiirre on itsepäisyys. Tämä johtaakin usein siihen, että käytännössä ulkoilulenkeillä Tuhti päättää, mihin suuntaan kävellään – siten se on kaikille osapuolille helpompaa. Hänellä on selvästi tietynlaisia kausittaisia mieltymyksiä: esimerkiksi päiväsaikaan halutaan usein kiertää lenkkiä tiettyyn suuntaan ja ilta-aikaan toiseen suuntaan. Nämä mieliteot jatkuvat usein muutaman päivän, kunnes jossain vaiheessa päätetään vaihtaa suuntaa.

Jääräpäisen karvapallon tahtoa on turha yrittää uhmata, sillä hän vain yksioikoisesti kieltäytyy menemästä ”väärään” suuntaan. Tämä ilmenee siten, että tyyppi jumittaa itsensä maahan ja mulkoilee äreästi. Tietenkin jos on oikea tilanne päällä ja on päästävä kulkemaan johonkin suuntaan, neuvotteluita käydään ja tilanne yleensä saadaan ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kun Tuhtille osoittaa, että nyt loppuu huumori ja pelleily, niin silloin se kyllä tottelee kiltisti.

Omistaja Sanna on todennut, että Tuhtin kanssa maailmasta loppuu kiire, koska Tuhtilla ei ole koskaan kiire. Hän on luonteeltaan hyvin rauhallinen ja verkkainen. Vaikka se voi lenkkeillessä joskus olla turhauttava piirre, on siinä omistajan näkökulmasta myös mukavia puolia. Näin rauhallisen kaverin kanssa on mukava istuskella kahviloissa ja ravintoloissa yhdessäkin, sillä Tuhtilla ei ole hoppua minnekään. Toisinaan Tuhti myös itse ehdottelee ja kokeilee ravintoloiden ovilla, että mentäisiinkö tänne.

Tuhti on luonteeltaan hyvin itsenäinen: sisätiloissa hän viihtyy hyvin itsekseen ja nauttii omasta ylhäisestä yksinäisyydestään. Pörröisestä ja pehmolelumaisesta olemuksestaan huolimatta hän ei ole ollenkaan sellainen halittava ja hellittävä kaveri. Usein kotona Tuhti menee oma-aloitteisesti toiseen huoneeseen lepäilemään omaan rauhaansa. Välillä hän saattaa tulla kurkkaamaan ja tarkistamaan ovelta, että ”olettehan yhä siellä”, mutta palaa sitten omiin oloihinsa. Tuhti tykkää kyllä rapsutuksista, mutta ei viihdy ihmisten seurassa pidempiä aikoja kerrallaan. Tosin  hänen luonteessaan on kyllä vanhemmiten ollut havaittavissa hiukan pehmenemistä.

Vaikka Tuhtin suhtautuminen ihmisiä kohtaan on näennäisen välinpitämätöntä, läheisiään hän rakastaa syvästi. Hän vain osoittaa tätä rakkauttaan hyvin hillitysti. Poikkeuksia ovat tilanteet, jolloin toinen omistajista tulee vaikkapa ulkoilulenkillä yllättäen vastaan, jolloin Tuhti laukkaa tohkeissaan luokse ja heiluttaa takapuoltaan niin innolla, että liike muistuttaa suorastaan twerkkausta.

Tuhti on melkoisen välinpitämätön myös monia muita koiria kohtaan, mutta tyttökoirista hän pitää. Erityisesti vanhemmat ja isommat tytöt ovat naistenmiehen mieleen. Yksi on silti yli muiden: Tuhtilla on naapurustossa tyttöystävä, shar pei Zsa-Zsa, jonka kanssa hän lenkkeileekin yhdessä lähes joka ilta. Jos jonakin iltana treffejä ei ole sovittu, Tuhti yrittää määrätietoisesti mennä hakemaan tyttöään kotiovelta asti.

Kun Tuhti loukkaantuu, niin hän loukkaantuu verisesti ja saattaa mököttää jopa kuukauden päivät. Kun Zsa-Zsan perheeseen tuli toinen koira, Tuhti otti nokkiinsa tästä niin syvästi, että mökötti tyttöystävänsä omistajalle Jessicalle noin viisi viikkoa. Tavallisesti Tuhtilla nimittäin on ollut tapana jokailtaisen yhteislenkin päätteeksi nuolla Jessican kädet oikein hartaasti, mutta uuden tulokkaan saapumisen jälkeen Tuhti kieltäytyi tästä rutiinista peräti viiden viikon ajan. Lopulta yhtenä iltana, kun pentu ei ollut mukana, Tuhti päätti viimein heltyä ja antaa anteeksi.

Tuhti on myös hyvin nirso ja onkin parasta testata jo eläinkaupassa ostoksia tehdessä, että mikä ruoka mahtaa maistua. Hän on jo oppinut, että kun kuljetaan Kampin kauppakeskusta kohti, usein tie vie Mustiin & Mirriin, joten liikettä lähestyttäessä hän ottaa suoranaisen rynnäkön putiikkia kohti ja mulkoilee hyvin tuohtuneena, jos suunta ei ole oikea. Liikkeeseen päästessä hän marssii määrätietoisesti suoraan kassalle, missä saa joskus maistella erilaisia herkkuja ja menee ”tilaamaan” maistiaisia toljottamalla myyjää herkeämättä. Tuhtin ykkössuosikki on kalkkunapötkö ja jos tätä herkkua ei ole tarjolla, hän kyllä osoittaa tyytymättömyytensä. Herkun ollessa vääränlainen, hän haistaa sitä, kääntää päänsä pois ja tuhahtaa todella happamasti kuin sanoen: ”Kuinka edes kehtaatte tarjoilla minulle tällaista!”

Tuhti on myös taitava tekemään temppuja, jos palkkio on kohdallaan. Hän esittelee uusia taitojaan oikein innoissaan, jos luvassa on lempiherkkuja, mutta muuten temppuilu ei erityisesti kiinnosta.

Tuhtin inhokkiasioita maailmassa ovat imurointi sekä muutamat naapuruston uroskoirat, joille pitää luonnollisesti machoillen pullistella ja huudella törkeyksiä jo kaukaa. Tuhtissa on valitettavasti myös hieman rasistin vikaa ja omista kiinalaisista sukujuuristaan huolimatta hän ei erityisemmin välitä aasialaisista ihmisistä, vaan saattaa intoutua suorastaan rähisemään, kun aasialaisturistit lähestyvät liian tuttavallisesti kameroineen. On ilmeisesti tarkka yksityisyydestään.

Lempiasioita Tuhtin elämässä puolestaan ovat omat ihmiset Sanna ja Heikki, kalkkunapötkö-herkut sekä ulkoilu. Tuhti päivystäisi mielellään lähikaupan edustalla makoillen vaikka koko päivän seuraamassa ohi kulkevaa liikennettä. Hän tykkää myös ajella raitiovaunulla ja junalla ja mieluusti hyppäisi kyytiin ihan koska tahansa. Hän pyrkii usein raitiovaunupysäkkejä ja juna-asemaa kohti ja matkustaisi varmaan mielellään yksinäänkin, jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus. Tuhti rakastaa myös lunta yli kaiken: talvella hän työntää nenänsä onnessaan lumikasaan ja auraa maata peppu pystyssä. ”Winter is coming” on siis lause, joka voitaisiin kuulla Tuhtin suusta tänään toiveikkaassa sävyssä.

Toivottavasti tämä hiukan pehmensi räntäsateen piiskaamaa torstaipäiväänne. <3 Jos muuten kiinnostaa seurailla Tuhtin edesottamuksia jatkossakin, niin se onnistuu näppärästi Instagramin välityksellä, missä tyypillä onkin jo melkoinen fanikunta.

Translation: Meet Tuhti!

Tuhti 3 vuotta sitten ja Tuhti nyt.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: höpötyksiä, Inspiraatioita, Vierailevat tähdet, ystävät

Categorised in: Elämä