Mitä mielessä juuri tänään?

Välillä sitä bloggaajana aina erehtyy ajattelemaan, että jokaisessa postauksessa pitää olla joku kirkkaana kantava ajatus tai selkeä näkökulma, jotta edes kannattaa miettiä kirjoittavansa. Sitten saa johonkin hetken mielijohteesta sutaistuun ajatuskokoelmaan palautetta, että hei, tämä oli kivointa sisältöä pitkään aikaan. Niinpä olen yrittänyt madaltaa kynnystä tehdä kaikenlaisia juttuja vähän kunkin hetken fiiliksen mukaan. Ja juuri tänään on sellainen olo, että pää ei kykene kokoamaan yhteen mitään suunnattoman jäsenneltyä kokonaisuutta, vaan enemmänkin korvien välissä risteilee kaikenlaisia hölmöjä pikku-mietteitä ja sattumuksia viikon varrelta. Joten niillä mennään!

♥ Olen lomani jälkeen löytänyt todella pitkästä aikaa kunnolla innon liikuntaa kohtaan jälleen. Luulen, että sporttimotivaation puute johtui ihan vain todella kroonisesta väsymyksestä ja stressistä, joita olin ehtinyt keräillä pidemmän aikaa. Nyt kun pääsi hetkeksi lomalla nollaamaan, on taas puhtia urheilla. Ehkä pitää päivittää urheilukuulumisia joku kerta ihan omassa postauksessaan.

♥ Olen ehkä maailman vitkastelevin matkalaukun pakkaaja. Pakkaan tavarani yleensä ennen reissua vasta siinä vaiheessa, kun on aivan pakko – joskus vasta puoli tuntia ennen kuin pitäisi lähteä kentälle. En tiedä, mikä siinä ryhtymisessä on niin vaikeaa ja sitten lopputulos on se, että pakataan kauheassa kiireessä ja stressissä ja huolettaa, että jäikö jotakin olennaista matkasta. Olen tosi todennut, että melkein mitä tahansa saa ostettua kohteesta, joten ei se ole niin vakavaa, kunhan passi, luottokortti ja kännykkä ovat matkassa. Mutta siis niin… Olen huono pakkaamaan, mutta olen sitäkin huonompi purkamaan. Matkalaukku ehti lojua Marokon reissun jälkeen olohuoneen lattialla kolme viikkoa (!) ennen kuin sain aikaiseksi purkaa sen. Onneksi kaveripiiriin kuuluu muutama yhtä saamaton tyyppi, joten tiedän, etten ole ainoa.

♥Saan säännöllisesti kyselyitä, että mitä kuuluu mummokaverille, joten kerrotaan vähän mummokuulumisiakin tässä yhteydessä. Mummokaverille kuuluu oikein hyvää ja olemme tänä kesänä tässä ihan hiljattain ehtineet tehdä vähän villimpiäkin seikkailuja. Kävimme muun muassa mummon omasta toiveesta Katajanokalla maailmanpyörässä, mikä oli siis hänelle ensimmänen kerta yläilmoissa koskaan. Lisäksi teimme viime viikolla lautalla retken Kuusisaareen. Mummo siis voi hyvin ja ystävyys on voimissaan! :)

♥ Kotiprojekti on jäänyt vähän roikkumaan vaiheeseen alkukesän jälkeen, kun reissujen ja töiden lomassa ei ole oikein ehtinyt paneutua asiaan vielä kunnolla. Periaatteessa suuret linjat ovat aikalailla hallussa, mutta edelleen nurkissa pyörii epämääräisiä kasoja, taulut ovat ripustamatta ja moni muukin asia kesken. Olen suunnitellut tekeväni vähän maalaushommia täällä, mutta se projekti etenee varmasti vasta vähän myöhemmin syksyllä. Tällä hetkellä missiona on saada taulut seinille ja hankittua mattoja lattialle…

♥ Okei, jos olen saamaton matkaukun purkaja, on monia muitakin asioita, joita olen paljon parempi suunnittelemaan kuin toteuttamaan. Muuton yhteydessä irrotin kylppäristä suihkuseinän, joka ei sopinut pyykkikoneen kanssa samaan tilaan. Nyt tuo lasinen suihkuseinä on sitten odotellut eteisessä seinään nojaten noin 3,5 kuukautta, että saisin aikaiseksi tunkea sen jonnekin FB-ryhmään ilmaiseksi jakoon. Että jos sellainen simppeli lasinen suihkuseinä kiinnostaa, niin täältä saisi ilmaiseksi tulla hakemaan!

♥ Rakastan uusia kotikulmiani Kalliossa. Onhan täällä vähän kaikenlaista elämää ympärillä, mutta eniten tykkään siitä, miten paljon kaikkia kivoja pieniä kahviloita, kuppiloita ja ravintoloita tässä ihan kotinurkilla onkaan: Roots, Riviera, Wino, Ipi, Bergga… Ja kaikkein rakkaimpana Tenho, josta on tullut minulle kuin toinen olohuone. Vinkkinä muuten, että hyvän pizzan lisäksi Tenhossa pääsee aina sunnuntai-iltaisin nauttimaan live-jazzista. Sunnuntaijazzeista on tullut itselle jo jonkinlainen perinne – paikan päällä on aina aivan ihana tunnelma ja musiikkikaan ei ole vielä kertaakaan tuottanut pettymystä.

♥ Loman jälkeen arkeenpaluussa on ollut vähän käynnistymis- ja organisointivaikeuksia. On vähän huolestuttavaa huomata, miten helposti ja nopeasti sitä uhkaa lipsahtaa takaisin jonnekin stressin kierteeseen, jossa uni ei meinaa tulla, kun deadlinet ja työasiat pyörivät päässä yömyöhälle. Onneksi olen nyt tästä kaikesta tosi tietoinen, joten pulmaan on ehkä helpompi pureutua saman tien. Myös unenlaatu on Helsinkiin palattuani tuntunut tosi paljon surkeammalta kuin lomalla. Jos on hyviä vinkkejä, miten nimenomaan unen laatua voisi parantaa, niin laittakaahan kommenttiboksissa hyvä kiertämään!

♥ Olen omistanut viime viikoista leijonaosan ystäville. Viimekeväisen stressin ja kiireen keskellä kaverisuhteet kärsivät, kun yhteistä aikaa oli väsymyksen ja täyden kalenterin takia vaikea löytää. Nyt olen kesäloman jälkeen halunnut tietoisesti priorisoida toisin. Niinpä olen viettänyt ihan ekstrapaljon aikaa ystävien kanssa ja se on tuntunut todella tärkeältä. Olen myös tänä kesänä tuttujen rakkaiden tyyppien rinnalle saanut muutaman uuden läheisen ystävän ja siitä olen kovasti kiitollinen. Heidän lisäkseen olen oikein ottanut asiakseni tavata muutamia sellaisia ystäviä, joiden kanssa yhteyttä ei ole tullut pidettyä niin aktiivisesti – ja onpa ollut kivaa huomata, että vaikka aikaa on ehtinyt kulua välissä, ystävyys ja yhteys ei ole kadonnut minnekään.

♥ Elän juuri nyt banaanikärpästen invaasion keskellä… Miten ne pirulaiset onnistuvatkin? Olen vienyt roskiksia ahkeraan ja sulkenut pussien suut, mutta silti ne jotenkin onnistuvat lisääntymään sellaisella tahdilla, että aina jostain pöllähtää uusi parvi. Argh!

♥ Kastelupallot ovat taivaanlahja surkealle viherpeukalolle! Olen onnistunut elvyttämään ja pelastamaan kaksi viherkasviani niiden avulla varmalta kuolemalta ja nyt molemmat kukoistavat ja puskevat uutta lehteä, minkä ehtivät. Kävin viime viikolla ostamassa pari palloa lisää (TRE-konseptiliikkeessä myydään Muurlan kastelupalloja 2kpl 30€), sillä olen hankkinut kesän aikana uuden kasvikaverin ja jännittää jo valmiiksi, miten se mahtaa meikäläisen hoteissa pärjätä. No, kiitos kastelupallon, varmaan ihan hyvin!

♥ Kukista puheen ollen… Yksi asia, mitä Töölössä vielä ikävöin, vaikka en muuten kaipaakaan vanhoille kotikulmille, on luottokukkakauppani Floranna. Onneksi Töölöön on edelleen suht säännöllisesti asiaa, niin pääsen piipahtamaan toisinaan lempipuodissani. Tällä viikolla ostin kodin piristykseksi tuon kuvissa näkyvän, luonnollisen rönsyilevän kimpun.

Mitäs teille muille kuuluu tänä aurinkoisena sunnuntaina? :)

Tags: höpötyksiä, Mietteitä elämästä

Categorised in: Elämä