Porto ja punaisen mekon lumo

Tuon yllä näkyvän maagisen otoksen ikuistivat minusta Portugalin matkallani ystäväni Vini ja Paulo. Innostuimme yhteisestä valokuvaustuokiostamme rannalla niin kovasti, että päätimme kuvata seuraavana päivänä vielä vähän lisää ja tuon toisen kuvaussession hedelmiä ovat muun muassa nämä kuvat punaisessa mekossani, jossa onnistuin tahattomasti herättämään vähän liikaakin huomiota Porton katuja vaellellessani. Naiset, jos haluatte herättää erityisesti portugalilaisten papparaisten huomion, verhoutukaa punaiseen. :D

Hypätään ajassa muutama viikko taaksepäin… Olin juuri saapunut Portoon ja päätin lähteä lauantai-illan kunniaksi pienelle iltakävelylle tutustumaan uusiin maisemiin. Mietin hotellilla vaatteita vaihtaessani, että onkohan punainen vähän liian huomiota herättävä väri yksin liikuskelevalle naiselle, mutta päätin silti pukea kauniin kesämekon ylleni.

Sen sain ensimmäisellä yksin tekemälläni matkalla todeta, että sitä tosiaan saattaa hyvinkin päätyä kaikenlaisiin mitä kummallisimpiin tilanteisiin – yleensä onneksi lähinnä hauskoihin ja huvittaviin, kuten tällä kävelylläni Porton keskustaan. Koska oli lauantai-ilta, ihmisiä oli paljon liikkeellä.

Kaupungin keskustassa soitti eräällä aukiolla katusoittajakaksikko, joiden ympärille oli kerääntynyt iso joukko ihmisiä kuuntelemaan esitystä. Minä liityin muiden joukkoon ja olin juuri ottamassa kännykälläni musisoinnista videota, kun laulaja huudahti yhtäkkiä minuun osoittaen: ”Hei, sinä siellä, nainen kauniissa punaisessa mekossa! Tämä on omistettu sinulle!” Koko väkijoukko kääntyi katsomaan minua ja vaikka ei ehkä tämän ammatin perusteella uskoisi, en erityisen hyvin viihdy huomion keskipisteenä, joten hieman nolostuneena ja jännittyneenä jäin odottelemaan, mitäköhän mahtaisi seuraavaksi tapahtua. Duo ryhtyi soittamaan 80-luvun klassikkoa Lady in Red ja yleisö taputti.

Yhtäkkiä jostain aukion poikki ponkaisi eteeni harmaantunut herrasmies, joka pyysi lupaa viedä minut tanssiin. Yleisö nauroi ja hurrasi ympärillä, enkä tietenkään voinut kieltäytyä kunniasta, vaan ei auttanut kuin antautua tanssiin. Käteni olivat täynnä tavaraa: oli laukkua, kameraa, kännykkää… Hätäpäissäni työnsin ne vain vieressäni seisoneen luotettavan näköisen perheenäidin kainaloon ja pyysin pitämään niistä huolta tanssin ajan.

En ollut pystyä pitelemään nauruani tuossa yllättävässä tilanteessa ja kanadalainen herrasmies kertoi myös vaimonsa hytkyvän naurusta siellä yleisössä. Mutta mikä hauskinta, kun saimme tanssin päätökseen ja palasin paikalleni, huomasin että tuon omaisuudestani huolta pitäneen naisen mies oli tarttunut kameraani ja ikuistanut tanssimme salaa videolle! Eli tässä alla nyt sitten ihan videon muodossa pieni muisto tuosta hassusta ja ikimuistoisesta hetkestä. Kaikkea sitä… :D

Niin ja itse mekkoon sekä tyyliin ihastuneille kerrottakoon, että mekko on kevään Holly & Whyte -mallistoa Lindexiltä, hattu A+more-mallistoa Stockmannilta ja kauniit kengät Pretty Ballerinasia Shoes like Candy -putiikista viime kesältä, ja kaikki on saatu blogin kautta.

Photos: Tribeguys.co

Tags: höpötyksiä, muoti, Päivän asut, Porto, reissussa

Categorised in: Matkat, Muoti