Uusia tuulia Kansallismuseossa (+ kisa)
40 125
Kaupallinen yhteistyö: Kansallismuseo
Olen kävellyt Helsingissä Kansallismuseon ohi varmasti tuhansia kertoja. Entisen kotini lähellä sijaitseva museo oli ennen usein päivittäisten reittieni varrella, mutta jostain syystä en silti koskaan tullut poikenneeksi sisään. Niinhän se tuppaa usein omassa kotikaupungissa vähän menemään. Turistina vieraassa kaupungissa sitä tulee käytyä vaikka missä, mutta monesti ne oman kotikaupungin nähtävyydet jäävät usein paitsioon. Olen toisinaan kauhistellut, että turistit tuntuvat joskus tietävän kotikaupunkini nähtävyyksistä enemmän kuin minä itse.
Sain nyt hyvän kimmokkeen lähteä tutustumaan Kansallismuseoon, kun yhteistyön tiimoilta pääsin tutustumaan uuteen kiinnostavaan projektiin, jossa Kansallismuseo on ollut mukana. Viisi suomalaissuunnittelijaa on nimittäin suunnitellut Kansallismuseolle oman pienen tuotemalliston, jossa on museosta ja historiasta inspiroituneita tuotteita, jotka ovat vähän kuin uudelleentulintoja historiallisista esineistä. Pääsin kurkkaamaan mallistoa viime viikolla paikan päälle ja oli tosi kiinnostavaa nähdä Kansallismuseo Collectionin lisäksi myös itse museo sisältä käsin. En ollut esimerkiksi ollenkaan tiennyt, että museossa on upea kattoikkuna, jonka ympärillä on Akseli Gallen-Kallelan maalaamia freskoja.


Suunnittelijoiden, Kansalismuseon, Helsinki New -hankkeen ja Juni Communication & Produtionin yhteistyönä syntynyt Kansallismuseo Collection on esillä designtoimisto Koko3:n suunnitteleman museokaupan yhteydessä olevassa mahtavassa pop up -tilassa, joka on näyttely jo itsessään. Ja mikä parasta, museokaupassa pääsee vierailemaan ihan vain vaikka ohikulkiessaan ilman museon pääsymaksua. Hyvä tietää, jos siis kiinnostaa käydä poikkeamassa vaikka vain kurkistamassa mallistoa! Ensæmblen mallistolle koostama oma näyttely ”Inspiration is here” on esillä 12.5.-27.8.2017.
Mukana mallistoa suunnittelemassa on ollut viisi suomalaista suunnittelijaa: Johanna Gullichsen, Mari Isopahkala, Kristiina Nuutinen, Julia Männistö sekä Alisa Närväsen ja Elina Peltosen muodostama suunnittelijaduo ensæmble. Suunnittelijoiden käsissä museon esihistorialliset esineet ovat muuttuneet huivin printeiksi ja suomalais-ugrilaiset kansantraditiot muistikirjaksi. Perinteinen tuohikontti nähdään uudelleentulkintana korkista valmistettuna ja hopeasormuksessa komeilee timantin paikalla palanen poron turkkia.


Kansallismuseo halusi ilahduttaa teitä pienellä arvonnalla ja saan siis arpoa teille tuosta ihanasta mallistosta kolme tuotetta: Johanna Gullichsenin kauniin Ahti-kukkaron sekä kaksi ensæmblen muistikirjaa. Osallistu kisaan seuraavasti: kerro tämän jutun kommenteissa, oletko koskaan käynyt Kansallismuseossa ja mitä mietteitä tämä projekti sinussa herättää? Onko joku mukana olevista suunnittelijoista entuudestaan tuttu? Syttyikö inspiraatio lähteä kurkkaaman Kansallismuseota myös sisältä? Jätä kommenttisi 30.5.2017 mennessä ja muista liittää mukaan toimiva sähköpostiosoite. Ja oikeasti, käykää kurkkaamassa sitä näyttelyä – se on hieno. :)
Jos kiinnostaa lukea tuotteista ja suunnittelijoista niiden takana vähän enemmän, niin tästä alta löytyy vielä pieni tietopaketti. :)

Kirmukarmu-huivi
Kirmukarmu-huivin nimi on peräisin Vesilahdella sijaitsevasta muinaislöytöpaikasta, josta löytyneet kyyristelevää eläintä esittävät miekan kahvat ovat myös yksi huivin kuva-aiheista. Kirmukarmu oli myös myyttinen hämäläinen sotapäällikkö jonka kerrotaan eläneen 1200-luvulla. Muita huivin aiheita ovat erilaiset koruaiheet sekä Suomen tunnetuin kiviesine, hirvenpäänuija. “Kaikki valitut esineet edustavat aikansa muotokieltä, mielestäni suomalainen muotoilu oli jo tuolloin pelkistettyä ja omaleimaista” sanoo Männistö. Huivit on painettu silkkipainotekniikalla joka sopii hyvin esihistorialliseen tunnelmaan käsityömäisen ja uniikin painojäljen ansiosta.
Julia Männistö valmistui 2014 Lontoossa Central Saint Martins -yliopistossa maisteriksi. Pian valmistumisensa jälkeen hän perusti Mannisto-vaatemerkin. Nuoresta iästä huolimatta omaperäinen brändi on ollut kovassa nosteessa ja menestynyt monissa kansainvälisissä kilpailuissa.
ensæmblen muistikirjassa kuljetaan aikamatka suomalais-venäläisen duon töistä suomalais- ugrilaisiin kansanmenoihin, kokoontumisiin, arjen ja juhlan toimiin. Kirja on kokoelma vanhoja historiallisia arkistokuvia ja ensæmblen omia kuvia. “Löysimme yllätykseksemme paljon samankaltaisia tilanteita, asioita ja paikkoja historiallisista kuvista kuin mitä omissa töissämme oli ollut.” kertoo suunnittelija Alisa Närvänen. Närvänen toivoo, että ihmiset käyttäisivät rohkeasti kirjaa ja täyttäisivät sen omilla muistiinpanoilla tai luonnoksillaan luoden siihen kolmannen ulottuvuuden.
ensæmble on tunnettu kokeellisuudestaan ja monialaisuudestaan muodin alalla ja sen toiminta on alusta alkaen sijoittunut taiteen ja muodin rajapinnalle. Työskentelyä on määrittänyt kiinnostus vaatteen ja pukeutumisen esittämisen tapoihin, joissa totuttujen ideaalien sijaan esitetään vaatteisiin liittyviä pohdintoja ja luodaan kehollisuudesta nousevia kokemuksia erityisesti performanssin keinoin.


Aarni-reppu
Aarni-reppu on on moderni tulkinta suomalaisesta tuohikontista. Vaikka se on tehty korkista se on käytettävyydeltään ja ominaisuudeltaan samantyyppinen kuin tuohi, luonnostaan vettä ja likaa hylkivä sekä kevyt kantaa. Suunnittelija Katriina Nuutinen toivoo että reppu kulkisi arkikäytössä, vaikka käsilaukun sijaan. Jokaisen Aarni-repun myynnistä menee pohjoiskarjalaisten nuorten mielenterveystyölle viisi euroa.
Katriina Nuutinen on sukupolvensa kiinnostavimpia suomalaisia suunnittelijoita. Lasimuotoilun lisäksi Nuutinen tunnetaan hyvin myös valaisimistaan. Joensuussa asuva, palkittu muotoilija on tähdännyt alusta alkaen kansainvälisyyteen. Nykyään hän tekee yhteistyötä mm. Ligne Rosetin ja Klongin kanssa. Vahva materiaalintaju yhdistää Katriina Nuutisesta tuotantoa. Hänen suunnittelemansa tuotteet ovat samanaikaisesti herkkiä ja voimakkaita.


Ahti-kukkaro
Johanna Gullichsenin suunnitteleman kukkaron Nereus kuosi on tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan juhlivasta Normandie mallistosta. Metsänvihreä väri on valittu erityisesti Kansallismuseota varten ja nahka ja metallisomisteet tekevät siitä sopivan vaikka kesän juhliin. “Vetoketjussa on jotain samaa kuin saamelaisten koruissa, joista pidän kovasti.” Gullichsen kertoo.
Johanna Gullichsen on uudistanut kudottujen kankaiden maailman ja tuonut skandinaavisen tekstiiliperinteen tähän päivään. Gullichsenin kankaita myydään yli 20 maassa. Ne on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön, ja valmistettu huolella parhaista materiaaleista.


Viima sormus
Mari Isopahkalan hopeasormuksessa on timantin paikalla kappale poron karvaa. “Halusin nostaa tämän uskomattoman hienon materiaalin arvostusta ja kunnioitusta. Poro on myyttinen olento joka kestää kovia sääolosuhteita ja mahdollisti saamelaisten asumisen ja elämisen Lapissa. Se on merkittävä osa suomalaista ja saamelaista kulttuuria” Isopahkala toteaa. Vaikka koipikarva on nahan kestävimpiä osia se jää usein ylijäämätuotteeksi porontaljojen jalostuksessa. Sormuksen hopeaosa valmistetaan sarjatuotantona, mutta jokainen turkinpala valitaan ja työstetään käsin tehden jokaisesta sormuksesta uniikin.
Mari Isopahkala on palkittu muotoilija, joka on viimeaikoina työskennellyt paljon lasin, puun ja valaisimien parissa. Isopahkalan tunnetuimmat työt kansainvälisesti ovat “Winter Pearl” ja “Suma” korumallistot Lapponialle sekä “Konkkaronkka” sarja Marimekolle.




Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Tags: kulttuuri, muoti, suomalaiset suunnittelijat, taide, yhteistyö
Categorised in: Kulttuuri, Muoti