8/10/16

Luovuttaja

8 76 luovuttaja-logo-keltainen-tausta

Sanalla ”luovuttaminen” on negatiivinen kaiku. Se heijastaa ihmisten mielissä periksi antamista, jopa epäonnistumista. Elämässä tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa luovuttaminen voi olla viisas ja rohkeakin teko. Olen luonteeltani varsin sitkeä sissi, mutta olen kohdannut elämän varrella myös sellaisia hetkiä ja tilanteita, joissa periksi antaminen on viime kädessä ollut fiksumpaa. Olen säästänyt itseäni noissa tilanteissa muun muassa totaaliselta burnoutilta ja täysin turhilta riidoilta. Enkä koe olevani noiden hetkien takia yhtään vähemmän sitkeä tai rohkea – pikemminkin päinvastoin. Noissa hetkissä se ratkaisu on tuonut paljon enemmän hyvää sekä minulle että muille ympärilläni.

Miksi puhun luovuttamisesta juuri tänään, siihen on syynsä. Tiedättekö nimittäin mikä päivä tänään on? Sen lisäksi, että tänään on kaunis lokakuinen lauantai, tänään on myös päivä, joka on omistettu luovuttamiselle kaikkein kauneimmassa muodossaan: tänään on Euroopan virallinen elinsiirtopäivä. Ja kaikkein parhaimmillaan luovuttaminen voi pelastaa jonkun toisen hengen. Euroopan elinsiirtopäivää vietetään Suomessa tänä vuonna luovuttaja-teemalla ja minut haastettiin mukaan kertomaan tästä tärkeästä asiasta teille. Vaikka et luovuttaisi elämässä, on tärkeää uskaltaa olla luovuttaja silloin, kun se johtaa hyvään.

Allekirjoitin itse elinluovutuskortin joskus kauan sitten opiskeluaikoina, mutta muistan, että ainakaan silloin reilut 10 vuotta sitten asiasta ei todellakaan puhuttu riittävästi. Eikä siitä puhuta selvästi vieläkään, sillä yhä edelleen vain neljännes suomalaisista on allekirjoittanut elinluovutuskortin, vaikka jokainen meistä voi parhaillaan luovuttajaksi lupautumalla pelastaa jopa kuuden ihmisten hengen.

Yllättävä onnettomuus tai sairaus, jonka ainoa hoitomuoto on elinsiirto, voi koskettaa ketä tahansa. Tälläkin hetkellä Suomessa odottaa uutta elintä 450 ihmistä ja joka vuosi sopivaa elintä odottaessaan ihmisiä kuolee elinluovutusjonoon. Eniten pulaa on siirrettävistä sydämistä. Olen itse aina ajatellut, että minä en elimiäni enää haudassa kuoleman jälkeen tarvitse (tosin tässä kohtaa mainittakoon sekin, että kuoleman kohdatessa toivon tulevani tuhkatuksi), joten jos voin tällaisella teolla antaa toiselle ihmiselle uuden elämän, en näe mitään syytä, miksi en tekisi sitä.

Minun silmissäni elinluovutus on kansalaisvelvollisuus. Jokainen on lain nimissä mahdollinen elinluovuttaja, mutta viime kädessä päätösvalta asiasta on kuitenkin ihmisellä itsellään. Tai mikäli joku ei elinaikanaan ole tuonut kantaansa ja toivettaan julki, päätöksen elinten luovutuksesta tekevät omaiset. Siksi on tärkeää täyttää kortti ja tuoda oma kantansa selkeästi esiin omille läheisille. Mikäli et ole vielä tehnyt sitä, niin nyt on siihen täydellinen hetki! Tuo pieni teko voi todella pelastaa ihmishenkiä.

Elinluovutuskortteja jaetaan esimerkiksi apteekeissa, mutta sen voi myös tilata ilmaiseksi nettisivujen kautta. Kaikkein helpointa elinluovutus-luvan antaminen on kuitenkin viime vuonna lanseeratun mobiilisovelluksen kautta. Sen voi ladata ilmaiseksi älypuhelimeensa ja se löytyy kaikista sovelluskaupoista nimellä Elinluovutus.

Luovuttaja-kampanjasta on tällä viikolla muistuteltu ihmisiä ympäri Suomen järjestetyissä tempauksissa ja kampanja huipentuu tänään Helsingin keskustassa, kun Aalto-yliopiston taideopiskelijat ovat rakentaneet Ivana Helsingin koristelemista Luovuttaja-paidoista Kolmen Sepän patsaalle kohoavan installaation. Tilateos koostuu 450 paidasta, jotka kuvastavat elinsiirtojonoa, sillä tällä hetkellä Suomessa on elinsiirtojonossa yhtä monta ihmistä. Symbolisesti kokonaisuus purkautuu sitä myöden, kun ohikulkija allekirjoittaa elinluovutuskortin ja saa napata teoksesta paidan itselleen.

Olethan sinäkin mukana tukemassa tärkeää asiaa ja viemässä viestiä eteenpäin elinluovutuskortin allekirjoittamisesta. <3 Tilaa elinsiirtokortti ilmaiseksi täältä. Kuinka moni teistä on jo allekirjoittanut?

 

Tags: , ,

Categorised in: Elämä

8 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

  • Olen itse asiassa alkanut tätä(kin) asiaa miettiä viime aikoina. Mielestäni olen jo askelta lähempänä, sillä kävin muutama kuukausi sitten luovuttamassa elämäni ensimmäistä kertaa verta!

    • Jokainen on siis lähtökohtaisesti luovuttaja, ellei sitä erikseen elinaikanaan kiellä. Jos kuitenkaan ei ole allekirjoittanut elinluovutuskorttia, on omaisilla oikeus kieltää elinten luovutus. Suosittelen siis lämmöllä keskustelemaan asiasta läheisten kanssa ja allekirjoittamaan kortin. <3

  • Katri K

    Allekirjoitin elinluovutuskortin jo noin 15 vuotta sitten. Ei silti taida olla kuin vuosi tai kaksi, kun elinluovutuskortin olemassaolo lompakossani tuli ensi kertaa puheeksi vanhempieni ja sisarusteni kanssa! Kannattaa siis myös kertoa kortin allekirjoittamisesta läheisille. Itse asiassa tällä viikolla tulin teemaviikon inspiroimana kysyneeksi myös avopuolisoltani, tiesikö hän, että olen allekirjoittanut kortin. Enpä ollut muistanut aiemmin mainita!

    • Joo, on ehdottomasti tärkeää keskustella tästä myös läheisten kanssa, jotta he tietävät oman kannan asiaan, mikäli tällaiseen tilanteeseen sattuisi joutumaan. En ole varma, olenko itsekään puhunut asiasta läheisteni kanssa. Tosin uskon, että he eivät olisi luovuttamista kieltämättä muutenkaan, mutta joka tapauksessa hyvä alleviivata omaa toivomusta ihan varmuuden vuoksi.

  • mari

    Itselläni on tuo kortti joskus ollutkin lompakossa, mutta hävinnyt johonkin vuosien saatossa, eli uusi lähtee tilaukseen!

    Huomasin tuolta sivuilta myös tällaisen: ”Elinluovutustahdon voi kirjata Kelan ylläpitämään Omakanta-palveluun osoitteessa http://www.omakanta.fi.” Tuo tuntuu ehkä vielä varmemmalta vaihtoehdolta, että tahtoni menee varmasti perille lääkäreille/viranomaisille?

  • Rrr

    En ole allekirjoittanut korttia, koska olin jostain syystä siinä käsityksessä, että Suomessa nykyään jokainen on lähtökohtaisesti luovuttaja, jos sitä ei ole itse aikoinaan erikseen kieltänyt. Olisikohan tällaisesta muutoksesta ollut joskus puhetta, vai miksiköhän olen luullut näin… No jokatapauksessa, kiitos muistutuksesta, pitääpä mennä allekirjoittamaan!

    • Jokainen on lähtökohtaisesti luovuttaja, mutta mikäli elinluovutuskorttia ei ole allekirjoittanut, omaisilla on lupa kieltää elinten luovutus. Tästä syystä on tärkeää allekirjoittaa JA puhua asiasta myös läheisten kanssa, jotta he tietävät oman kannan asiaan.

Related posts