Vihdoin ja viimein: Flown parhaat palat

Tuntuu siltä kuin Flow-festareista olisi jo ikuisuus, vaikka viime viikonloppunahan se vasta oli… Vai olenko se vain minä, kun olen ehtinyt taas tällä viikolla jo sinkoilla ties missä? :D Nyt olisi vihdoin luvassa se Flow-raportti! Ehdin tämän tosiaan jo heti Flown jälkeen naputella, mutta teknisten ongelmien takia se haihtui savuna ilmaan. Mutta hei, uusi yritys!

Ajattelin tänä vuonna lähestyä aihetta kokoamalla yhteen Flown parhaat palat. Mikä tänä vuonna kolahti oikein kunnolla ja mistä itse tykkäsin eniten. :) Olisi hauska kuulla, oliko muilla samoja lemppareita! Omaan listaan ei ehkä päässyt ihan samoja nimiä kuin monella muulla ja muutama suunniteltu lemppari jäi tungoksen ja päällekkäisyyksien takia näkemättäkin, mutta olipahan silti yksi elämäni parhaista Flow-festareista, ellei peräti paras. Tässä siis meikäläisen suosikit!

LIIMA

En ehkä etukäteen odottanut näin käyvän, mutta ennen Efterklangina tunnetun tanskalaistrion ja suomalaisperkussionisti Tatu Rönkön kokoonpano Liima räjäytti omalta osaltani potin päälavalla kevyesti. Olen toki ehkä puolueellinen, koska debyyttilbumi on soinut meikäläisen Spotifyssa pitkin kevättä niin ahkeraan ja on yksi suosikeistani pitkään aikaan, joten kyllä oikein korvia hiveli kuulla kaikki ne biisit isolla lavalla.

Olen päässyt aiemmin kuulemaan tätä nelikkoa livenä sekä Efterklangin riveissä muutama vuosi sitten, että nyt viime keväänä Kuudennella Linjalla juuri Liiman ja tiesin, etten halua missata tätä keikkaa mistään hinnasta. Siitä huolimatta suoraan sanottuna mietin vähän etukäteen, että alkuillan aurinkoinen hetki päälavalla saattaisi olla liian kova pala haukattavaksi kuitenkin vielä melko tuntemattomalle bändille. Mutta mitä vielä, keikka oli aivan loistava! Hyvä musiikki on aina hyvää, mutta kaikki hyvä musiikki ei silti kuulosta tältä livenä. Ei voi kuin hattua nostaa!

Liima keräsi yleisöä päälavan eteen ihan kiitettävästi, mutta harmillisesti jossain vaiheessa porukka alkoi vähitellen valua Chvrchesin keikalle punaisen teltan suuntaan. Se ei onneksi kuitenkaan menoa haitannut, vaan koko show vedettiin alusta loppuun hyvällä energialla, soundit toimivat päälavalla ehkä paremmin kuin mikään muu hetkeen ja ihastuin erityisesti livesettiä varten tehtyihin sovituksiin. Parasta koko Flowssa aikoihin – kiitos Flow ja kiitos Liima.

BACKYARD

Viime vuonna Flowssa Backyard ja tekno veivät tämän tytön mennessään niin, että suuri osa muista keikoista jäi näkemättä, kun en vain malttanut poistua tamppaamasta. Koko festareiden parhaat bileet löytyivät tänäkin vuonna aivan kirkkaasti takapihalta, jossa vietin jälleen suuren osan koko kemuista sieluni kyllyydestä nauttien. Omien lemppareiden joukkoon Backyardilla kipusivat erityisesti Red Axes ja John Talabot.

Vaikka tykkään Siasta ja musiikkivideota muistuttanut show oli visuaalisesti hieno, karkasin silti kesken keikan päälavan edustalta Backyardille, kun tuntui, että jotenkin ei vain lähtenyt. Mahdollisesti kyse oli enemmän omasta fiiliksestä kuin Siasta – oma mieli kun vain janosi bailutunnelmaa. Ja sitä siellä takapihalla totisesti sain. :)

PIZZARIUM: VEGAANIPIZZA

Tykkään kasvisruoasta ja tykkään vegaaniruoasta, ja näitä edellä mainittuja pääasiassa arjessani syönkin. MUTTA olen ollut varsin epäluuloinen vegaanista pizzaa kohtaan – eihän siinä ole edes juustoa! Mutta mieli muuttui täysin Pizzariumin vegaanista lättyä maistettuani. Munakoisolla höystetty pizza oli NIIN taivaallisen hyvää, että jokainen puraisu oli yhtä ruokaorgasmia. Myönnän epäilleeni jo, että yksi täytteistä on ehkä heroiini, koska olin pizzaan ensimmäisen slicen jälkeen niin koukussa, että loppu-Flow meni lähinnä sitä miettiessä, kuinka monta pizzataukoa ehdin festariviikonloppuuni mahduttaa. Olisi mahtunut enemmänkin, mutta ehdin lopulta ahmia näitä vegaanisia pizzapaloja viikonlopun aikana ehkä suunnilleen 7. :D Ja suunnittelen päivittäin visiittiä Pizzariumille Kluuviin.

FOUR TET

Perjantai-illan Four Tet -keikasta ei oikeastaan ole kamalasti sen enempää sanottavaa kuin että olipahan täydellinen aloitus festareille. Ihan loistokeikka ja tunnelma katossa! Olin onnellinen, että pääsin näkemään tämän nyt, koska Bilbaon BBK Live -festareilla keikan aloitusaika oli vasta neljältä aamuyöllä ja minusta ei ollut flunssaisena ja reissusta väsyneenä valvomaan niin myöhään. :D

SOISOI: BATAATTIRANSKIKSET

Toinen ruoka-aiheinen rakkauteni Flowssa on jo muutaman vuoden takaa. Soisoin bataattiranskiksia parempia ei ole olemassakaan. Tänne vaellan uskollisesti joka vuosi uudelleen ja uudelleen – ja on tullut tavaksi käydä toisinaan Flown ulkopuolellakin. Kaverini suhtautui skeptisesti ylenpalttiseen hehkutukseeni, mutta yhtyi iloiseen kuoroon maistettuaan pari ranskista meikäläisen lautaselta.

DAUGHTER

Vuoden 2013 kuunnelluimpiin levyihini kuulunut Daughterin If You Leave -albumi jätti aikanaan fiiliksen, että tätä on päästävä joskus kuulemaan livenä. Ja nyt siihen viimein tarjoutui mahdollisuus. Kaihoisat kaikusoundit ja Elena Tonran kuulaan eteerinen laulanta toimivat myös livenä tolkuttoman hyvin. Jos nyt jostain pitäisi antaa miinusta niin siitä, että livesetissä korostui biisien keskinäinen samankaltaisuus ehkä sellaisella tavalla, että olisi jotenkin kaivannut vähän enemmän vaihtelevuutta biisilistaan. Mutta mahtavaa musaa ja superhyvä keikka joka tapauksessa!

New Orderin, M83:n ja Chvrchesin ehdin nähdä jo aiemmin kesällä Bilbaossa BBK Live -festareilla, joten Flowssa ne jäivät vähemmälle huomiolle. M83 olisi edellä mainituista kiinnostanut eniten, mutta punainen teltta oli niin täyteen ahdettu keikan alkaessa, että siellä iski pienellä ihmisellä ahdistus, joten luovutin jo alkumetreillä. Bilbaon keikka oli kuitenkin niin huippu, että en tainnut jäädä paitsi mistään. :)

Loistavan musiikin lisäksi Flow ansaitsee mielestäni ekstrakiitoksia (sekä yksi risu) seuraavista asioista:

Jonotus sisääntulossa

Eipä ole varmaan koskaan Flowssa ollut näin toimivaa sisääntulosysteemiä. En käytännössä jonottanut missään vaiheessa festarialueelle saapuessani paria minuuttia enempää (jos sitäkään), vaikka koko viikonloppu oli loppuunmyyty. Myös Rautatientorin lipunvaihtopiste oli näppärällä paikalla festarikulkijoita ajatellen. Poikkeuksellisen hyvin mietitty koko homma!

Vielä kun onnistuttaisiin saamaan samaa sujuvuutta myös vessajonotukseen… Naisten vessoihin oli suurimman osan aikaa niin pitkä jono, että melkeinpä housuun pissiminen tuntui houkuttavammalta vaihtoehdolta. En tiedä, onko tässä haasteena festarialueen koko vai mikä, mutta tähän olisi kyllä hyvä saada parannusta. Vertailukohtana omalta osaltani toimii Roskilde (joka toki onkin valtavan suuri festivaali), jossa en tainnut koko kinkereiden aikana jonottaa vessaan kuin kerran ja silloinkin pääsin pöntölle parissa minuutissa. Mutta tämä vessa-asia onkin suunnilleen ainoa isompi miinus, mitä Flowsta onnistuin tänä vuonna keksimään.

Vegaaniteema

Erityiskiitos festareille on annettava myös tämän vuoden vegaaniteemasta, joka takasi sen, että jokaisella ruokakojulla oli maistuvaa sapuskaa myös kasvisruoan ystäville. Tämä on toiminut varmasti myös hienona motivaattorina ei-niin-kasvisruoka-orientoituneille ravintoloille ideoida jotakin herkkua vegesapuskaa.

Kännykkäverkko

Vihdoin ja viimein tuntuu, että verkko-ongelmat on saatu Flowssa hallintaan. Teknisestä puolesta en itse mitään ymmärrä, mutta muutamana viime vuonna tilanne on ollut se, että puhelin on käytännössä ollut kutakuinkin käyttökelvoton festarialueelle astuessa, koska verkko tuuttaa varattua läpi viikonlopun. Tänä vuonna en muista, että yhteydet olisivat pätkineet missään vaiheessa pahemmin aivan muutamaa parin minuutin ohikiitävää ongelmahetkeä lukuunottamatta.

Erillisten anniskelualueiden puuttuminen

Vapaa liikkuvuus festareilla on ehdoton plussa ja tästä haluan myös Flowta kiittää. On huomattavasti rennompi fiilis nauttia festaritunnelmasta, kun ei tarvitse pönöttää ruuhkaisissa ja rajatuissa karsinoissa juomiaan hörppimässä. Festarikansalle puolestaan kiitosta siitä, että Flowssa ei juuri koskaan näe liian kännisiä ihmisiä, ördäämistä tai muutakaan holtitonta sekoilua

Ehkä maailman kaunein festivaali

Maailmalla ja Suomessa parit muutkin festivaalit käyneenä ei voi kuin todeta, että Flow on ehkä kaunein näkemäni festivaali. Suvilahden miljöö tarjoaa toki upeat puitteet, mutta muutenkin toteutus on visuaalisesti aivan omaa luokkaansa. Tästä tapahtumasta saa oikeasti suomalaisena olla ylpeä ja tekee mieli kutsua mukaan kaikki ulkomaiset kaveritkin.

Eli KIITOS Flow ja kiitos ystävät! Oli mahtavaa. :)

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Categorised in: Kulttuuri, Musiikki