Free the nipple!
112 167
Kirjoitin joskus viisi vuotta sitten (onko siitä todellakin jo viisi vuotta?!) tulenpalavan paatostekstin tisseistä kesälomareissulta palattuani ja nyt taas kesän ja ulkomaanreissujen jälkeen tekee mieli tarttua samaan aiheeseen. Olen nimittäin jälleen löytänyt itse miettimästä, miksi Etelä- ja Keski-Euroopassa tuntuu olevan niin paljon rennompi suhtautuminen rintoihin ja nänneihin kuin täällä Suomessa? Panin asian merkille jo silloin viisi vuotta sitten ja sama asia kiinnitti huomioni tänäkin kesänä.
Voisi olla hyvä julkaista tuo aiemmin kirjoittamani teksti aiheesta vähän kuin pohjustuksena tälle, mutta säästän sen tämän viikon Throwback Thursdayksi. Eli sen originaalin (ja hiukan eri kulmasta kirjoitetun) tekstin pääsette tsekkaamaan parin päivän päästä – nyt esillä hieman eri näkökulma. Haasteena vain on, että en voi käyttää jutun yhteydessä niitä silloin käyttämiäni kuvituksia ja ne olivat tuolloin olennaisessa roolissa havainnollistamassa tekstin pointteja. Pitää miettiä, miten ratkaisen tämän ongelman…

Mutta siis siihen itse asiaan! Puhuin tästä itse asiassa Snapchatin puolella joskus kuukauden päivät sitten ja mietiskelin silloinkin, että aiheelle pitäisi omistaa ihan oma postauksensa. Kesäreissuillani maailmalla olen nimittäin huomannut, että todella moni nainen ei käytä (ainakaan kesällä) rintsikoita. Etelä- ja Keski-Euroopassa ei tunnu olevan niin väliä, vaikka nännit vähän nöpöttäisivätkin tai kuultaisivat paidan läpi (joskus jopa aika läpinäkyvän sellaisen) ja tämä herätti huomioni erityisesti Milanossa ja Berliinissä. Todella moni nainen painelee täysin kasuaalisti kadulla ilman rintaliivejä – ja mikä parasta, asia ei tunnu kiinnostavan ketään.
Välillä tuntuu ristiriitaiselta, että suomalaiset suorastaan rehvastelevat saunakulttuurilla ja rennolla suhtautumisellaan alastomuuteen, mutta samanaikaisesti aika moni paheksuu silminnähden, jos naisen nännit kuultavat puseron läpi. Täällä tuijotetaan, supistaan, hihitellään ja provosoidutaan. Eivät varmasti kaikki, mutta siinä määrin kuitenkin, että itse koen pikkuruisine rintoinenikin toisinaan ihan vain tästä syystä epämukavaksi liikuskella julkisesti ilman rintaliivejä. Vaikka fyysisesti se olisi joskus tuhat kertaa miellyttävämpää kuin rintsikoiden käyttäminen.

Minulle on annettu geneettisessä arpapelissä sellainen rintavarustus, että pärjäisin varmaan varsin mainiosti ilman rintsikoita ihan arjessakin. Lähinnä tarvitsen liivejä silloin, kun urheilen, mutta muuten minitissit eivät juuri tukea kaipaa. Ja jos nyt ollaan ihan rehellisiä, niin eiväthän ne rintsikat kesähelteellä niin miellyttäviltä tunnu, kun kaikki ylimääräiset napakasti kehoa vasten istuvat vaatteet tuntuvat kiristävän, hiostavan ja liimautuvan ihoon kiinni. Olisin siis etenkin kesällä mieluusti kokonaan ilman – ja nyt tänä kesänä olen aika paljon ollutkin.
Ja älkää nyt käsittäkö väärin, en todellakaan ole kieltämässä rintaliivejä keneltäkään, vaan kaipaisin vain rennompaa ilmapiiriä, joka sallisi naiselle enemmän valinnanvapautta sen suhteen, miten hän itse kokee olonsa mukavimmaksi. Mikäänhän ei toki sinänsä nykyäänkään estä hillumasta ilman liivejä, mutta juuri se ympäröivä asenneilmapiiri hillitsee monia tekemästä niin. Se, että muiden nännit kiinnostavat niin loputtomasti kanssaihmisiä, käytännössä estää monia. Ja mielenkiintoista sinänsä, tämä kiinnostus muiden nännejä kohtaan ei ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen.

Niinpä olenkin tänä kesänä aloittanut tällaisen yhden naisen free the nipple -kampanjoinnin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jätän rintsikat kotiin, jos haluan. Hillun ilman liivejä milloin missäkin ja vähät piittaan siitä, jos jonkun muun maailma järkkyy siitä, että viileän tuulenvireen seurauksena rintsikattomuuteni saattaa erottua myös paidan läpi. Se on mielensäpahoittajan ongelma, ei minun.
Ymmärrän hyvin, että monelle rintaliivien käyttäminen on miellyttävämpi ja käytännöllisempi vaihtoehto kuin käyttämättä jättäminen. Jotkut vaatteet näyttävät paremmiltakin rintsikoiden kanssa kuin ilman. Ja se on ihan OK. En olekaan polttamassa rintaliivejä roviolla, vaan haluaisin vain, että naisella olisi vapaus itse päättää ilman minkään suuntaista paheksuntaa, haluaako käyttää niitä. Ei niin, että yhteiskunta ja yleinen ilmapiiri ympärillä sanelee, että niitä nyt vain on käytettävä.

Minusta tuntui suorastaan surulliselta, kun joku tyttö kertoi Snapchat-avautumiseni innoittamana oman tarinansa. Hän oli ostanut Pariisissa asuessaan ihanan kesämekon, jonka leikkaus ei oikein salli tavallisten rintaliivien käyttämistä. Niinpä tyttö oli käyttänyt mekkoa surutta ilman rintsikoita. Ranskassa mekko oli jatkuvassa käytössä, mutta Suomeen palattuaan tyttö tajusi nopeasti, että täällä samaiseen kolttuun pukeutuminen ei vain tuntunutkaan sopivalta ja hyväksytyltä.
Sain todella monelta naiselta snäppitarinani jälkeen viestejä, että he ovat pohdiskelleet näitä samoja juttuja ja kokevat samalla tavalla, että täällä koto-Suomessa asenne rintsikattomuutta kohtaan tuntuu olevan jotenkin erityisen kielteinen ja tuomitseva. Mistäköhän se mahtaa johtua? Kuvittelisi nimenomaan, että täällä saunakulttuurin tyyssijassa, modernissa ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa naisen nännit eivät olisi niin suuri tabu.

Rintoihin, alastomuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvä kaksinaismoralismi kukoistaa Instagramin ja Facebookin aikakaudella. Väkivalta, aseet ja moni muu suorastaan haitallinen kuvasto tuntuu olevan enemmän ok kuin naisen paljas tissi. Jenkit ovat nännihysteriassaan suorastaan koomisia, mutta todellisuudessa ilmiö on oikeasti aika ärsyttävä ja turhauttava.
Välillä huomaan, että paitojen läpi kuultavia nännejä oikein kyttäämällä kytätään. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun joku on tarttunut asiaan bloginkin kommenttiboksissa, kun on ollut näkevinään paidan läpi jotakin. Ja näinä kertoina minulla on aina ollut rintsikat, mutta tämän rakkaan suomalaisen ilmastomme kylminä päivinä edes liivien toppaus ei aina estä luonnonvoimia näyttämästä mahtiaan. Ja sitä paitsi, who the hell cares?! Tuskin on kenellekään suuri yllätys tai uutinen, että naisen paidan alla kumpuilevat kohoumat ovat rinnat, nänneineen päivineen.

Niin että free the nipple! Show boobs, not hate. :D Aion siis julistaa tätä henkilökohtaista yhden naisen protestiani pukemalla rintsikat silloin kuin huvittaa. Ja jättämällä pukematta silloin kuin huvittaa. Jos se häiritsee sinua, ole hyvä ja älä kerro sitä minulle. Minua ei nimittäin oikeastaan kiinnosta.
Näissä kuvissa on yksi rakkaimmista kesävaatteistani, teknokaavuksi ristimäni mekko, jonka kanssa jätän erityisen mieluusti rintsikat pukematta. Osittain ihan vain siksi, että ilman rintsikoita on mukavampaa, mutta osittain myös siksi, että rintaliivit pilkottavat harmillisesti usein mekon syvään uurretulta selkäpuolelta. Pyöriessäni joskus tämä mekko päällä Snapchatissa joku (ei varmaan yllätä, että miespuolinen) seuraaja kommentoi, että eikös tämä ole se sideboob-kaapu? No enpä ollut ikinä tullut edes ajatelleeksi asiaa, mutta niinpä kai sitten.

Kuvat napattiin Bilbaossa Guggenheimin kulmilla. Nautiskelin reissumeiningistä täysin rinnoin (pun intended), mutta myönnän, etten arvannut, että kuvat päätyisivät tällaista avautumista kuvittamaan. Mutta tulipahan kerrottua, mitä mielessä liikkuu. Nyt kun sain asian pois rinnan päältä (ahhahhaa), olisi puolestaan kiinnostavaa kuulla, mitä TE tästä kaikesta tuumitte. Ja itse asuakin saa toki kommentoida. Keskusteluareena on avoinna!
Erityiskiitos Saralle ihanista kuvista, jotka sopivat täydellisesti teemaan. <3
Translation: Free the nipple!

Mekko // dress Weekday, sandaalit // sandals ATP Atelier / Mino Shop (gifted)






Photos: Sara Vanninen / Tickle your fancy
Tags: Bilbao, Espanja, feminismi, kulttuuri, Mietteitä elämästä, muoti, Päivän asut, reissussa
Categorised in: Elämä, Kulttuuri, Muoti