Afterworkin lukupiiri: Fomosta, onnellisuuden tavoittelusta ja ystävien välisestä kateudesta
Hola Bilbao!
9 85
Terveisiä Espanjan Bilbaosta! :) En ollut tainnut ehtiä vielä edes mainita, että tällainenkin matka on tiedossa, mutta saavuin siis tänne Baskimaalle maanantain ja tiistain välisenä yönä. Nettiyhteyksien kanssa oli eilen hiukan haasteita, mutta nyt ollaan taas linjoilla. Päädyin reissuun Bilbaon matkailun kutsumana ja täällä on seuranani pari muutakin bloggaajaa. Seuraavan viikon ajan olisi siis tarkoitus tutkailla yhdessä Saran, Doritin ja Liisan sekä Auran kanssa, mitä Bilbaolla on turistille annettavanaan.
Täytyy myöntää, etten tiennyt Bilbaosta tänne saapuessani oikeastaan yhtikäs mitään. Joku tuttu oli ihan hiljattain käynyt täällä ja totesi vähän kuivasti, että no eipä siellä oikein mitään juuri ollutkaan. Yhden päivän kokemuksella uskallan sanoa, etten voisi olla enempää eri mieltä. En tiedä, olenko koskaan ihastunut mihinkään paikkaan yhtä nopeasti ja palavasti kuin Bilbaoon eilen. Ja veikkailen, etten ole tunteineni yksin, sillä koko reissuseurueemme vaikutti olevan kaupungista aivan hurmaantunut. Edes eilinen tihkusade ei vähentänyt tippaakaan Bilbaon lumovoimaa.
Entisenä teollisuuskaupunkina tunnetussa Bilbaossa on reilut 300 000 asukasta eli mikään metropoli tämä ei ole, mutta minulle tuli heti eilen kaupungin katuja käppäillessäni tunne, että tämä on oikeastaan aika täydellisen kokoinen kaupunki. Turisteja ei ole missään tungokseksi asti ja suomalaisittain tunnelma tuntuu edelleen suurelta kaupungilta, mutta silti täällä on jotenkin ihanan rauhallista ja turvallista. Eilinen oppaamme sanoikin, että Bilbao on varsin turvallinen kaupunki – täällä voi huoletta kävellä yöllä yksinkin eikä tarvitse sen kummemmin pelätä.
Kaupungissa on helppo liikkua ja etäisyydet ovat lyhyitä. Paikalliset kulkevatkin paljon pyöräillen ja kävellen – se näkyy myös hyvissä pyöräteissä ja pyöräily- sekä kävelyreiteissä. Mekin pääsimme eilen katselemaan maisemia pyörän selästä, kun vuokrasimme kaupungilta polkupyörät ja huristelimme pitkin joenrantaa. Myös julkiset kulkuyhteydet ovat hyvät ja kaupungin koosta huolimatta täällä on Suomeakin kattavampi metroverkko. Se ei luonnollisestikaan vaadi paljoa, mutta tällä kahdellakin metrolinjalla pääsee jo pitkälle. ;)
Ensimmäinen reissupäivä meni kauniin kaupungin ympäristöä ihmetellessä, paikallisia herkkuja maistellessa ja uusia kadunkulmia opetellessa. Tulipahan heti siellä Guggenheimissakin piipahdettua. Rakennuksen arkkitehtuuri on kyllä jotain ihan uskomatonta ja tykkäsin ihan erityisesti museon vakikokoelmaan kuuluvasta Richard Serran tilataideteoksesta, jota todella suosittelen tutkimaan ihan läheltä ja konkreettisesti. Valtavien metalliveistosten sisään ja lomaan pääsee nimittäin kävelemään, kuuntelemaan, ääntelemään ja hämmästelemään ihan vapaasti – ja se on vähän niin kuin tarkoituskin. Vaihtelevien näyttelyiden kiinnostavuus ja taso voi vaihdella, mutta pelkästään tuo yksi teos ja itse rakennus ovat mielestäni ehdottomasti vierailun arvoisia.
Kiehtovaa Bilbaossa on minusta se, että design tuntuu olevan täällä läsnä ihan joka puolella. Jos pitäisi kuvailla tätä kaupunkia ensivaikutelman perusteella muutamalla sanalla, sanoisin varmaankin tyylikäs, vehreä, luova ja kotoisa. Uusi ja vanha elävät täällä sopuisasti ja toimivasti rinta rinnan ja kaupunki onkin rakennettu aika pitkälti uusiksi viimeisten vuosikymmenten aikana sen jälkeen, kun valtavat tulvat tuhosivat keskustan lähes täysin.
Bilbaossa on keksitty arkisille asioille ihan uskomattoman tyylikkäitä, luovia ja rohkeita mutta silti käytännöllisiä ratkaisuja, jotka kannustavat ihmisiä nauttimaan ja tutkimaan sekä oikeasti viettämään aikaa julkisessa tilassa. Esimerkiksi kaupungin keskellä sijaitseva Azkuna Zentroa on rakennettu ovelasti roikkumaan ilmassa (kyllä!) niin, että rakennuksen alla on hengailutilaa, katolla lasipohjainen uima-allas, jonka läpi hohkaavaa valoa pääsee sitten rakennuksen sisältä käsin kymmeniä metrejä alempaa ihastelemaan uimareiden polskiessa pään yläpuolella. Tämä pitää päästä kokemaan itse, että ymmärtää, mistä puhun. :)
On jotenkin hassua, että olen suuntavaistoineni usein uudessa kaupungissa ihan hukassa, mutta jostain syystä täällä Bilbaossa on tuntunut elämäni ensimmäistä kertaa siltä, että olen hahmottanut uuden paikan heti ilman karttoja tai eksymistä. Vähän kuin olisi tullut kotiin. Tuntuu hullulta, että suhtauduin tähän kaupunkiin tuttavani saatesanojen myötä jotenkin skeptisesti ja ensimmäisen päivän jälkeen oli lähinnä fiilis, että tännehän voisi vaikka muuttaa asumaan.
Tämä kesä on poikkeuksellisen täynnä reissaamista – en ole varmaan koskaan kesällä matkaillut näin paljon. Mutta jos jotain hyvää tässä matkaamisessa on juuri nyt niin ainakin se, että ulkomailla ollessaan sitä ainakin pääsee täydellisesti irti arjen pyörityksestä ja rutiineista, mikä näin yrittäjälle on toisinaan (etenkin kotona työskentelevänä) hirmuisen vaikeaa. Vaikka tämäkin matka on periaatteessa puolittain työtä, niin ainakaan se ei tunnu siltä. :)
Meillä on viikon varrelle melko täyteen ladattu ohjelma erilaisine matkanjärjestäjän organisoimine aktiviteetteineen ja luvassa on muun muassa päivä BBK-festareilla (en malta odottaa: päivän artisteihin kuuluvat esimerkiksi Years & Years sekä M83!), vuoristopatikointia, vierailu meren alla sijaitsevalla viinitilalla sekä paljon muuta kiinnostavaa. Ohjelmantäyteisen viikon varrelle mahtuu kuitenkin myös muutamia vapaita hetkiä, joten jos siellä siis sattuu olemaan ruudun toisella puolen joku Bilbaon tietäjä, niin ilolla saa heitellä matkavinkkejä kommenttiboksiin esimerkiksi hyvistä ravintoloista, parhaista pinchos-kuppiloista, kivoista kahviloista ja kaikista mahdollisista must see -kohteista paikan päällä. :) Jakelen sitten itsekin parhaita vinkkejäni reissun varrelta, kun kaikkea mahtavaa tulee vastaan!
Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia
Tags: Bilbao, Espanja, höpötyksiä, reissussa
Categorised in: Kulttuuri, Matkat
Viikon ajatus: murehtimisesta
9 85
