15/05/16

Offlineajan jälkeen

6 49

Yhteistyössä Asennemedia & IF

Vaikka mainokset pyörivät yhä telkkarissa ja lehtien sivuilla, meikäläisen osalta offlineaika-unikokeilu päättyi jo muutamia viikkoja sitten. Lähdin siis vakuutusyhtiö IFin innoittamana mukaan kokeiluun, jonka tavoitteena oli panostaa parempiin ja pidempiin yöuniin laittamalla älylaitteet pois klo 22-07 väliseksi ajaksi. Tunnelmia haasteen alkuhetkiltä voitte käydä lukaisemassa täältä ja nyt olisi ajatuksissa vähän pohtia, että miten meni, millaisia mietteitä kokeilu herätti ja miten sitten tästä eteenpäin.

Tiesin haasteeseen tarttuessani, että se todella tulisi minulla tarpeeseen. Olen ehdottomasti parhaimmillani aamuiseen aikaan esimerkiksi työnteon suhteen, mutta viimeisen puolen vuoden ajan unirytmi oli koko ajan luisunut myöhemmäksi ja myöhemmäksi. Myönnän, että nukkumaanmenoaikani oli haasteen alkaessa lähempänä klo 1-2 yöllä, joten älylaitteista luopuminen jo klo 22 tuntui aikamoisen radikaalilta muutokselta. Yhtäkkiä nukkumaanmeno aikaistuisikin vähintään 2-3 tunnilla. Tosiasia kuitenkin on ollut, että olen kärsinyt tuosta liian myöhäisestä rytmistäni, joten koin, että offlineaika-haaste oli täydellinen motivaattori pyrkiä järkevämpään nukkumiseen.

Haasteen alku sujui aika tunnollisesti. Säädin puhelimen taustavalon vaihtumaan automaattisesti klo 22 sinertävästä punertavaksi – paitsi, että se olisi parempi unensaannin kannalta, se olisi myös minulle hyvä konkreettinen muistutus siitä, että offlineaika alkoi n-y-t. Suhtauduin offline-haasteeseen sillä tavoin joustavasti, että en ihan kaikkina iltoina noudattanut sääntöä aivan minuutin tarkkuudella, mutta tein itselleni oman pienen ohjeistuksen, jonka avulla onnistuisin paremmin.

Minulle suurin motivaatio pysytellä kännykän tai tietokoneen äärellä yömyöhään on ollut ensisijaisesti sosiaalisten suhteiden ylläpito. Kavereiden kanssa on tullut roikuttua Whatsappissa tai Facebookissa jutustelemassa ja toisinaan myös Instagramin äärelle on ollut helppo unohtua selailemaan. Yritin miettiä, mitkä omassa somekäyttäytymisessäni ovat niitä vaaranpaikkoja yökukkumiselle ja pyrin kitkemään juuri sellaisia aktiviteetteja pois loppuillan toimista.

Tein periaatepäätöksen, että vaikka näkisin ihmisten lähettävän minulle viestejä klo 22 jälkeen, en enää vastaisi niihin ennen seuraavaa aamua. Päätin myös, etten saisi klo 22 jälkeen tehdä online-tilassa mitään aktiivista. Saisin vielä tarvittaessa lukea artikkeleita tai selata instakuvia, mutta en saisi tykkäillä kuvista, kommentoida tai osallistua keskusteluun, tms. Huomasin nopeasti, että kun älylaitteen parissa roikkumisesta puuttui se sosiaalinen ja aktiivinen aspekti, ei kännykän selailu yön tunteina enää tuntunutkaan mielekkäältä.

Hullua kyllä, huomasin jo parin ensimmäisen haastepäivän aikana valtavan muutoksen vireystilassani. Kun puhelimen selailu oli kiellettyä, ei tuntunut olevan mitään järkevää syytä roikkua väkisin hereillä. Käytännössä kännykän tilalle tulivat kirjat (hyvä!) ja aiempi nukkumaanmeno (vielä parempi!). Menin monta tuntia aiempaa aikaisemmin nukkumaan ja tästä syystä ehdin nukkua pidemmät yönet sekä heräsin aamulla aikaisemmin ja vireämpänä kuin pitkään aikaan. Yleinen mieliala on heti positiivisempi ja energisempi, kun alla ovat kunnolliset yöunet eikä kesken päivän iske niin helposti uupumus.

Siitäkin huolimatta, että huomasin haasteen positiiviset vaikutukset todella nopeasti, oli offlineajasta vaikea pitää kiinni. Syitä tähän omassa elämässäni on selkeästi kolme: yrittäjän epäsäännöllinen työrytmi, osin aika iltapainoitteinen elämäntyyli sekä yksin asuminen.

Yrittäjän arki on harvoin säännöllistä yhdeksästä-viiteen-elämää. Töitä on paljon ja kun hoitaa yksin kaiken, on työaikaa välillä venytettävä molempiin suuntiin. Jos koko päivä on vierähtänyt tapaamisissa ja muuten tien päällä, ainoita hetkiä vaikkapa postausten kirjoittamiseen, sähköpostisuman purkamiseen ja muiden välttämättömien ja kiirellisten asioiden hoitamiseen ovat illat (ja aikaiset aamut, jotka jo ovatkin hyötykäytössä). Offlineajan tyyppinen haaste sopii varmasti parhaiten sellaiselle ihmiselle, jonka työaika on säännöllinen ja selkeä, mutta saattaa olla hiukan vaikeampi toteuttaa, jos työajat eivät noudata tiettyä turvallista kaavaa joka päivä.

Toinen pulmakohta on ollut se, että tapaan usein ystäviäni iltaisin ja vapaa-ajan elämä painottuu paljolti iltoihin. Jos tulen monena iltana kotiin vasta joskus klo 21 aikoihin ja vaikkapa laitan siinä vielä ensin itselleni iltapalaa, kello on kymmenen ennen kuin huomaankaan. Tuntuu vaikealta, että en saisi kotiin palattuani enää lainkaan vilkaista kännykkää, jos en ole pystynyt tekemään sitä oikein koko iltana aiemmin. Sosiaalisten suhteiden hoitaminen tapahtuu pääasiassa iltaisin ja myös älylaitteet ovat osa sitä, sillä moni ystävä asuu kaukana tai en muuten vain ehdi tavata kaikkia tärkeitä ihmisiä aivan niin usein kuin toivoisin. Samoin pikkutunneille vierähtävät viikonloppuillat ovat omiaan romuttamaan hartaasti vaalitun vuorokausirytmin hetkellisesti täysin.

Viimeinen haaste on ollut juuri se, että asun yksin. On varmasti luontevaa laittaa puhelin pois illalla, jos kotona on seurana muita ihmisiä, nukkumaan käy yhdessä kumppanin kanssa tai kännykän kanssa huomiosta taistelee illan arvokkaina tunteina töiden jälkeen perhe. Yksin asuvalle kännykkä on kuitenkin kontakti ulkomaailmaan, nimenomaan seuranpitoa ja väline hoitaa sosiaalisia suhteita – toisinaan myös yksinäisten hetkien pelastaja. Jos haluaa ennen nukkumaanmenoa vielä rupatella päivän tapahtumista tai “viettää aikaa” jonkun kanssa, se tapahtuu yhden hengen taloudessa yleensä puhelimen välityksellä.

Näiden mainitsemieni asioiden ei ole tarkoitus toimia minään oikeutuksena sille, että miksi pitäisi saada valvoa myöhempään tai näpyttää kännykkää pikkutunneille. Tavoitteissanihan on todellakin ollut muuttaa rytmiäni enemmän offlineajan ohjaamaan suuntaan. Tein vain tällaisia havaintoja, kun pohdiskelin, miksi puhelimesta irroittautuminen tuntui joinakin iltoina vaikealta. Toki kännykän parissa tulee roikuttua ja valvottua myös ihan turhaan, mutta on ehkä hyvä olla itselleen sillä tavoin armollinen, että muistaa huomioida, kuinka erilaiset elämäntilanteetkin vaikuttavat tarpeeseen käyttää puhelinta ilta-aikaan.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että haaste teki minulle hyvää ja toimi tarpeellisena muistutuksena hyvien ja riittävän pitkien yöunien tärkeydestä. Vaikka olen toki tiennyt nämä asiat ilman haastettakin, se toi faktatiedon nimenomaan konkretian tasolle, kun sain kokea vaikutukset kehossani jo muutaman yön jälkeen. Haluan siis aivan ehdottomasti ammentaa näistä kokemuksista elämässäni jatkossakin: mennä aikaisemmin nukkumaan, nukkua määrällisesti enemmän ja voida paremmin.

Tunnustan, että kahden viikon koeajan päätyttyä olen lipsunut takaisin vanhoihin tapoihini ainakin osittain, mutta olen nyt aivan eri tavalla tietoinen unirytmin vaikutuksista omaan hyvinvointiini. Jo se toimii vahvana motivaattorina pyrkiä parempaan, joten koen, että haasteesta oli minulle todella paljon hyötyä. Klo 22 on illalla minulle ehkä liian aikaisin ja klo 7 aamulla liian myöhään (kun aloittelen mielelläni töitä joskus jo ennen seitsemääkin), mutta esimerkiksi nukkumaanmeno klo 23-24 ja herääminen klo 6-7 voisi jo olla minulle ihan mahdollinen. Henkilökohtainen unentarve on valtavan yksilöllistä, mutta omana tavoitteenani on, että saisin yöunta vähintään 7-8 tuntia yössä – sekin olisi jo parannusta entiseen. :)

Kaiken kaikkiaan haaste oli ihan todella mielenkiintoinen ja hyödyllinen herättely pohtimaan omaa nukkumista, josta tulee helposti omassa hyvinvoinnissa tingittyä, vaikka uni loppujen lopuksi on hyvinvoinnin kannalta maailman tärkeimpiä juttuja. Olisi huiman kiinnostavaa kuulla, lähtikö joku muu teistä mukaan haasteeseen ja millaisia mietteitä se on teissä herättänyt? Onnistuitteko haasteessa vai kohtasitteko haasteita? Millainen unirytmi teillä yleensäkin on?

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: , , ,

Categorised in: Elämä

6 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

  • unikeko

    Itse en osallistunut tähän haasteeseen, koska offline-aika on kuulunut elämääni jo yli vuoden. Syynä tähän on työ, jonka vuoksi joudun heräämään parina aamuna aivan turhan aikaisin, ja siitä se on tarttunut muhinkin iltoihin.

    Haasteeksi koen sen, että puhelimessani ei ole ns. älä häiritse-tilaa, jolloin tärkeät puhelut tulisivat läpi. Joten kaverini sitten lähettävät viestejä tai yrittävät soittaa arkisin iltayhdeltätoista tai vastaavasti viikonloppuaamuisin seitsemältä… Eli muut eivät pyynnöistäni huolimatta huomioi, että en halua viestejä iltakymmenen jälkeen, enkä myöskään vastaile niihin ennen aamuyhdeksää.

    Koen tämän jatkuvasti tavoitettavissa olemisen stressaavana ja haluan kuitenkin päättää, milloin olen muiden ihmisten saavutettavissa. Ainakin nyt saan suurimpana osana öistä hyvät unet :)

    • Mary

      Saanko kysyä missä puhelimessa ei ole äänetöntä/älä häiritse tilaa? Volumea alaspäin painamalla saa äänet pois lähes joka puhelimella, tai virtanappia alaspainamalla pari sekunttia, ja androidissa on tuo hammasratas pyörä (kun painaa volume ylös/alas) jossa voi valita laittaako ainoastaan puhelut äänettömälle, viestit vai myöskin herätys. :)
      Vaihtoehtoisesti voit sulkea netin niin kuin SuviAnni, säästää akkua!

  • SuviAnni

    Olen mielenkiinnolla seurannut haastetta, vaikka itse en ole siihen tarttunutkaan. En nykyiseltäänkään selaa koskaan illalla puhelinta, joskus en edes työpäivän jälkeen käy sosiaalisessa mediassa lainkaan. En kaipaa enkä tarvitse päivittäistä kanssakäymistä ystävieni kanssa netin välityksellä, hyvin ne kuulumiset ehtii vaihtaa harvemminkin. Tosin oma kaveripiirini ei ole järin laaja, joten sekin vaikuttanee. Samoin parisuhde: illat ovat parisuhdeaikaa. Nukkumaanmenoaikakin on jo kiinteästi siinä klo 21.30 aikoihin, että jaksaa nousta pirteänä klo 6.20 :)

    Monet tähän haasteeseen tarttuneista ovat sanoneet, että älä häiritse -toiminto on ollut pelastus tai vaihtoehtoisesti on vaikea olla vastaamatta viesteihin, jotka tulevat klo 22 jälkeen. Mun ratkaisu on jo vuosia ollu se, että nukkumaan menoa valmistellessa / petiin mennessä laitan kännykästä netin pois päältä. Ainakin Androidissa sujuu helposti vain yläpalkista yhtä näppäintä napauttamalla. Jos jollain on oikeasti tärkeää asiaa illalla/yöllä, silloin se ihminen soittaa. Kaikki muu voi odottaa aamuun :) Akkukin kestää pidempään.

  • Elppi

    Ihme juttu että selviät noin vähällä unella, itse tarvitsen vähintään 8 h, mieluiten 9 h unta joka yö, muuten kahvin kulutus lähtee eksponentiaaliseen nousuun. Ja joo joo, kaikki ovat uniikkeja pikku lumihiutaleita, mutta kyllä se silti ihmetyttää :D Mulla kyllä eniten nukkumaanmenoa viivästyttää kaikenlainen pikku puuhastelu tyyliin “Olen nyt lykännyt tätä pyykkien kaappiin laittamista niin monta päivää että nyt kyllä hoidan sen”. Myös Netflix ja poikakaverin kanssa höpöttely saavat nukkumaanmenon venymään enemmän kuin kännykkä. :) Viikonloppuna sitten nukunkin helposti 12 h vaikka molempina öinä jos univelkaa on päässyt viikon mittaan kertymään…

  • En osallistunut haasteeseen, mutta olen kiinnittänyt tv-mainosten ja postaustesi kautta huomiota omassakin elämässä. Yritän pistää koneen ja puhelimen pois viimeistään n. puoli tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa – nykyään siitä tosin lipsutaan etenkin jos poikakaveri sattuu olemaan töissä. Nukkumaan pyrin menemään siinä 22-23 välillä ja heräämään 6-7 välillä arkisin, joka on minulle todella toimiva rytmi :)

    Hyvä että haasteesta jäi sinulle käteen jotakin ja huomasit muutosta, pahinta olisi ollut jos sillä ei olisi ollut minkäänlaista vaikutusta!

    hanna
    http://www.hannamariav.com

Related posts