Atooppinen ihottuma – paljon enemmän kuin pinnallinen ihovaiva
Tosinuija treffeillä
102 183
Luin äsken jotakin, mikä kuohutti mieltä niin, että on pakko ottaa aiheeseen kantaa ihan oman blogipostauksen muodossa. Törmäsin nimittäin nimimerkin Tinder-prinssi kirjoittamaan blogiin Kerron.fi-sivustolla – kumpainenkin minulle uusia tuttavuuksia, sekä blogi että sivusto.
Tinder-prinssi kertoo bloginsa kuvaustekstissä olevansa kolmekymppinen sinkkumies, joka haluaa anonyymisti avata miesnäkökulmaa nettideittailun saloihin. Kun Facebookin newsfeedissä tupsahti vastaan kiinnostavan kuuloinen otsikko, klikkailin itseni herran blogiin. Tinder-treffailu ja deittailu nyt ylipäänsäkin ovat olleet myös itselleni ajankohtaisia asioita sen jälkeen, kun erosin reilu puoli vuotta sitten edellisestä suhteestani. Ilman muuta siis tämä miesnäkökulma aiheeseen tuntui kiinnostavalta. Kunnes luin sen itse blogijutun ja savu alkoi nousta korvista…
Olen itsekin avautunut satunnaisesti näistä deittailumaailman ihmeellisyyksistä Snapchatin puolella ja ”deittikorneristani” onkin tullut tosi suosittu seuraajieni keskuudessa. Parisuhteisiin, rakkauteen, deittailuun ja sinkkuelämään liittyviä pohdintojani jaksetaan toivoa aina vain lisää ja lisää. Olen löytänyt mielestäni aika hyvän tasapainon siinä, miten voin puhua näistä asioista snäpeissä säilyttäen silti sekä omani että muiden yksityisyyden.
Blogin puolella en ole kuitenkaan vielä halunnut tällaisia aiheita kovin avoimesti käsitellä. Tuntuu aivan eri tavalla huolettomalta jutustella tällaisista henkilökohtaisemmista teemoista 24 tunnin sisällä bittivirtaan katoavilla videopätkillä kuin julkaista samankaltaisia pohdintoja blogissa, jonka kautta ne jäävät elämään mahdollisesti ikuisiksi ajoiksi tiedon valtatielle – ja yleisölle, jonka laajuutta en voi millään tavoin hallita.
Tinder-prinssin tekstin luettuani tuli kuitenkin sellainen olo, että nyt haluan ottaa ihan julkisesti kantaa. Harvoin olen ärsyyntynyt mistään lukemastani yhtä paljon. Voitte itse käydä lukemassa tekstin herran blogissa, mutta long story short: kirjoittaja on mennyt ravintolaan Tinder-treffeille naisen kanssa, joka jossain vaiheessa pyytää miestä luokseen oluelle. Naisen luona mies raivostuu, kun ei oman tulkintansa mukaan ”suorista vihjauksista” huolimatta saakaan seksiä. Anteeksi vain, mutta mitä helvettiä?
Haluaisin antaa tässä kohtaa herra Tinder-prinssille pikku-tietoiskun: flirttailu kuuluu treffailuun eikä edes kutsu kylään toisen kotiin ole todellakaan automaattisesti mikään lupaus seksistä. Tällaisissa treffitilanteissa (niin kuin kaikissa muissakin elämän kohtaamisissa) voi luonnollisesti joskus syntyä väärinkäsityksiä, jos toista ja tämän kommunikointityyliä ei vielä tunne – sellaistahan se elämä on. Silti on aika omituista, että herra on kokenut täysin oikeutetuksi reaktioksi raivostua siinä kohtaa, kun hänen omat odotuksensa treffien luonteesta eivät olekaan toteutuneet.
Sanallisesti ne vihjaukset, joihin tyyppi blogipostauksessaan viittaa, vaikuttavat minusta melko harmittomalta flirttailulta. Toki äänensävyt ja muu käyttäytyminen vihjeiden yhteydessä jää näin jälkikäteen kerrottuna pimentoon, mutta blogijutun luettuani päällimmäinen ajatukseni oli, että taisi nyt tyyppi tulkita naisen ”vihjailuja” aika voimakkaasti omien toiveidensa ja ennakko-oletustensa kautta. Eniten tässä silti hämmentää se, että mies on oikeasti kokenut täysin oikeutetuksi suuttua tällaisessa tilanteessa – peräti siinä määrin, että on häipynyt välittömästi paikalta, kun on selvinnyt, ettei nainen olekaan valmis harrastamaan seksiä. Olen todella hämmentynyt ja ärsyyntynyt lukemastani…
Miehen kiinnostus tutustua naiseen lähemmin on siis lopahtanut sillä sekunnilla, kun onkin selvinnyt, ettei seksiä tänä nimenomaisena iltana todennäköisesti ole tiedossa? Siitä huolimatta herra olisi ollut ihan kiinnostunut jatkamaan treffejä ja tutustumista, jos tapaaminen olisi jatkunut naisen kodin sijaan ravintolassa? Joku tässä ei nyt kerta kaikkiaan vain täsmää.
Tinderissä (samoin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa) ihmisillä on kovin monenlaisia motiiveja hakeutua treffeille. Osa etsii parisuhdetta, osa seksiseuraa, osa uusia tuttavuuksia avoimin mielin ja osa ei edes ihan tarkalleen tiedä, mitä etsii. Kusipäitä riittää aina ja joillekin on aivan ok kaunistella ja liehitellä tiensä toisen pöksyihin valheellisin keinoin.
Haluan kuitenkin itse uskoa, että suurin osa ihmisistä on ihan kivoja ja reiluja, hyvää tarkoittavia tyyppejä, jotka eivät tarkoituksellisesti halua johtaa ketään harhaan. Jos siis tietää itse olevansa ensisijaisesti vain seksin perässä, se on ehkä reilua tehdä selväksi jo alkumetreillä, jotta toinen ei turhaan odota tuttavuudelta tai kohtaamiselta enempää. Tai alun alkujaan käytä energiaansa ja aikaansa ihmiseen, jonka päämäärät ovat aivan jotakin muuta kuin itsellä. Mielikuva Tinder-prinssin motiiveista jää kertomuksen valossa hyvin hämäräksi. Mitä herra mahtoi ensisijaisesti tältä kohtaamiselta siis odottaa?
Okei, kyseessä on vain yksi satunnainen urpo, joten miksi repiä pelihousunsa? No siksi, että kun EI OLE. Ja koska kyseinen tyyppi on nyt halunnut bloginsa kautta valottaa nimenomaan miesnäkökulmaa treffailuun, koen tarpeelliseksi alleviivata kaikille jutun lukeneille tai samaa kokeneille naisille, että tämän kyseisen sankarin näkökulma treffailuun on ainakin tämän jutun perusteella ihan täyttä hevonpaskaa. Toivoakseni tämä kyseinen näkökulma edustaa hyvin harvan miehen ajatusmaailmaa.
Vaikka omalle kohdalle on sattunut pääosin varsin fiksuja treffikumppaneita, uskallan veikata, ettei ole ole ensimmäinen eikä ainoa kerta, kun tällaisia ”väärinkäsityksiä” tapahtuu. Hämmentävää on myös se, että osa jutun lukeneista naisistakin kokee miehen reaktion olleen ihan ymmärrettävä – olihan treffikumppani härnännyt miestä vihjailemalla. Oletteko oikeasti tosissanne?
Tässä päästään vähän samantyyppiseen keskusteluun kuin erään nimeltämainitsemattoman tv-juontajan tapauksessa. Siinä keississä toki kyse on paljon vakavammasta asiasta ja lailla tuomittavasta rikoksesta, mutta keskustelijoiden asenne tuntuu paikoin hyvinkin samankaltaiselta. Minulle tuo naisten syyllistäminen ”mitäs läksit”-hengessä on aivan käsittämätöntä ja ennen kaikkea huolestuttavaa. On aivan eri asia, että kaksi aikuista ihmistä harrastaa makuuhuoneen yksityisyydessä yhteisestä sopimuksesta intiimejä asioita kuin se, että tämä tapahtuma videoidaan toisen tietämättä – puhumattakaan siitä, että tallennetta vielä mahdollisesti esitellään jälkikäteen kolmansille osapuolille.
Yhtälailla on aivan eri asia flirttailla hiukan ja kutsua toinen oluelle kotiinsa kuin pyytää tämä suorasanaisesti luokseen harrastamaan seksiä. Näin keskustelun ajautuvan täysin sivuraiteille jo blogijuttua buustaavan FB-noston kommenttiosiossa. Siellä joillakuilla naisilla riittää ymmärrystä miehen ärtymystä kohtaan, koska onhan nainen epäsuorasti vihjaillut miehelle seksin mahdollisuudesta.
Samaan syssyyn moni myös tuomitsee naisen tyhmänrohkeaksi (blogipostauksen kirjoittaja itse mukaan lukien), kun tämä on uskaltanut kutsua miehen kotiinsa vain lyhyen treffikohtaamisen jälkeen. Pahoitteluni, mutta nämä kommentit kertovat minusta hyvin surullista tarinaa siitä, mitä pidetään nykyään normaalina. Vielä surullisemmaksi minut tekee se, että vastuuta tapahtuneesta yritetään sälyttää naisen harteille. Ikään kuin naisena kuuluisi suhtautua jokaiseen kohtaamaansa mieheen potentiaalisena hyväksikäyttäjänä. Anteeksi vain, kieltäydyn alistumasta tällaiseen ja katselemasta jokaista miestä noiden muutamien henkisesti sairaiden yksilöiden leimaamien lasien läpi.
Ja vaikka se nyt ei suoranaisesti tähän juttuun liitykään, alleviivattakoon vielä erästä tärkeää asiaa. Siitäkin huolimatta, että toinen olisi ihan selkein sanoin luvannut tai ilmaissut haluavansa seksiä, on silti AINA oikeus muuttaa mieltään – ihan missä vaiheessa tahansa ja enempiä selittelemättä. Jos mieli muuttuu aivan viime tingassa tai kesken kaiken, ärtymyksen voisi vielä jotenkin ymmärtää, mutta huonoa käytöstä suuttuminen olisi silloinkin. Fiksuimmat ymmärtävät tuollaisessa tilanteessa niellä pettymyksensä ja purkaa turhaumansa ihan omassa rauhassaan, eivätkä ryhdy raivoamaan tai murjottamaan – syyt kieltäytymiseen kun voivat olla kovin moninaiset. Onneksi suurin osa ihmisistä on olettaakseni fiksuja ja mukavia tyyppejä, joille nämä jutut ovat ihan selvää kauraa, mutta kyllä silti jaksavat tämän kaltaiset kannanotot ja ihmiset aina sapettaa.
En voi kuin toivoa, että kukaan teistä ei vahingossakaan päädy tuon ääliön kanssa treffeille. Ihania, hauskoja ja hyvällä tavalla kutkuttavia treffikokemuksia teille kaikille siis toivoen! Over & out.
Tags: Ihmissuhteet, Mietteitä elämästä
Categorised in: Elämä
No just SE neule
102 183
