1/02/16

Pohdintaa ravitsemuksesta sekä pieni vitamiiniopas

16 85 vitamiinit1

Yhteistyössä Asennemedia & Verman Minisun Vahva

Olen muutamaan otteeseen täällä blogin puolella puhunut  ohimennen asenteestani ruokaan. Minun ajatusmaailmani asian suhteen on, että ruoka on paljon muutakin kuin kaloreita ja ravintoaineita. Olen itse asiassa tehnyt sen päätöksen, etten edes halua tietää kaloreista mitään, koska pelkään sen pilaavan syömisestä nautinnon, jos ruokalautasella näkee herkkujen sijaan vain numeroita.

Ylipäänsä kannustan syömisasioissa (kuten monissa muissakin elämän asioissa) sallivuuteen, armollisuuteen ja kohtuuteen. Ehdottomuus ja kiellot saavat todennäköisesti aikaan vain sen, että noita kiellettyjä ruokia tekee mieli entistäkin enemmän. Mielestäni ihan kaikkea voi syödä, jos sen tekee kohtuudella – sellainen kultainen keskitie toimii ainakin minulla myös ruokajutuissa. Jos syö arjessa pääosin terveellisesti, voi hyvin silloin tällöin herkutellakin.

Suhtaudun tosin itse ruokaan niin nautiskellen, että joskus se ravitsemuspuoli unohtuu mielitekojen ja herkuttelun lomassa. Olen toisinaan herännyt miettimään, saanko tosiaan syömästäni ruoasta ravitsemuksellisesti kaiken tarpeellisen? Pääosin kasvisruokaa popsivana saan kyllä onneksi ruokavaliostani aika kattavasti tärkeitä ravintoaineita, mutta olen joutunut kiinnittämään paljon huomiota esimerkiksi proteiinin saantiin.

vitamiinit2

Toinen tärkeä juttu ovat vitamiinit. Kasvispainotteiselle ruokalautaselta ruokalautaselta vitamiineja kertyy ihan mukavasti, mutta olen takuuvarma, etten syö tarpeeksi monipuolisesti, että saisin ihan kaiken tarvitsemani. Olen kyllä satunnaisesti syönyt vitamiinilisiä ruokavalioni ohella, mutta en ole ehkä koskaan oikein kunnolla edes perehtynyt siihen, mitä kaikkea minun oikeasti kannattaisi tai pitäisi lisätä ruokavaliooni.

On varmasti kaikille tuttua juttua, että oikeastaan jokaisen tulisi näillä leveysasteilla talviseen aikaan syödä D-vitamiinia purkista, sillä pohjoisen pimeydessä aurinko ei riitä täyttämään päivittäisiä vitamiiniannoksia luonnostaan.

Toinen erityisesti kasvissyöjille tärkeä vitamiini on B12, jota saa lähinnä eläinkunnan tuotteista kuten lihasta, kalasta, maksasta ja maitotuotteista. Tämän elintärkeän vitamiinin saantia olen tainnut vähän puolihuomaamatta laiminlyödä, koska en syö kalaa lainkaan ja lihaakin vain hyvin harvoin. Maitotuotteistakin olen siirtynyt pääosin pois viimeisen puolen vuoden aikana ja korvannut ne kasvikunnan tuotteilla. Samanaikaisesti en ole kuitenkaan muistanut huolehtia siitä, että saisin myös B12-vitamiinia ruokavaliooni.

vitamiinit7

Yhteistyön myötä otin oikein asiakseni perehtyä vitamiineihin ja hivenaineisiin sekä siihen, että mitä kaikkea minun tulisi ravinnosta saada. Mitä ruokavaliossani jää uupumaan? On olemassa kaiken kaikkiaan 13 tärkeää vitamiinia, joita ihmisen tulisi saada säännöllisesti, mielellään päivittäin, tai puutos voi näkyä elimistössä jo muutamassa viikossa.

Useimmille nämä ovat varmasti koulun biologian tunneilta tuttuja juttuja, mutta rasvaliukoiset vitamiinit A, D, E ja K varastoituvat kehoon, joten niitä ei välttämättä ole niin tarpeellista saada joka päivä, mutta vesiliukoisten C- ja B-vitamiinien kanssa päivittäisestä tankkauksesta ei ainakaan ole haittaa. Jos kiinnostaa lukea vitamiinien tarpeesta enemmän, lisätietoa löytyy muun muassa täältä.

Kumoan usein vitamiinivalmisteeni aamupalasmoothien yhteydessä kurkusta alas ja olen joskus tuskaillut sitä, kuinka pillereistä tuntuu helposti kertyvän melkoinen cocktail. Olen jopa muutamat kerrat miettinyt, että onko tosiaan mahdotonta saada tungettua kaikki tarpeellinen yhteen tablettiin, jotta ei tarvitsisi joka päivä huitaista huiviin kauheaa kasaa pillereitä ja kapseleita. No onhan se mahdollista – en vain ole tullut tarttuneeksi oikeaan purnukkaan.

Kun tavasin testattavaksi saamani Minisun Vahva -purnukan kylkeä, totesin, että asian voi siis tehdä helpomminkin, kun purkki kätkee uumeniinsa kaikki 13 tärkeää vitamiinia. Lisäksi se sisältää silmien hyvinvointia ja yleistä vastustuskykyä buustaavaa mustikkauutetta sekä Q10-nimellä tunnettua ubikinonia, joka vaikuttaa esimerkiksi sydämen ja ihon hyvinvointiin, mutta sitä on käytetty myös esimerkiksi migreenin hoidossa.

vitamiinit5

Kokosin minioppaan tärkeistä vitamiineista muistutukseksi siitä, miksi kutakin vitamiinia olisi tärkeää saada säännöllisesti sekä mistä niitä saa luonnon omista antimista. Jos kuitenkin epäilet, että kaikkien vitamiinien kohdalla et normaalista ruokavaliostasi saa riittävästi, niin muista huolehtia täydennyksestä lisäravinteiden avulla. Kannattaa kuitenkin myös huomioida, että määrättömästi ei ole vitamiinejakaan (varsinkaan rasvaliukoisia) syytä tankata, koska niin puute kuin yliannostuskin voi olla elimistölle haitallista. Kohtuus on siis kultaa myös tässä asiassa. :)

A-vitamiini

Rasvaliukoinen A-vitamiini eli retinoli on erityisen tärkeä luuston hyvinvoinnille sekä hämäränäölle. Lisäksi sillä on vaikutusta solujen kasvuun sekä lisääntymiskyvyn ja immuunivasteen kehitykseen. Konkreettisimmin A-vitamiinin puutos voi näkyä hämäräsokeutena sekä ihon muuttumisena kuivaksi ja kalpeaksi. A-vitamiinia saa ruokavaliossa esimerkiksi maitotuotteista, tummista hedelmistä, lehtivihanneksista sekä maksasta.

B1-vitamiini

B1-vitamiinia eli tiamiinia tarvitaan esimerkiksi ruoan muuntamisessa energiaksi. Tämän vitamiinin puutos voi aiheuttaa muun muassa väsymystä, ärtyneisyyttä, hermosärkyä tai kävelyhäiriöitä. Tiamiinia on lähes kaikissa ruoka-aineissa, mutta erityisesti sitä saa herneistä, sienistä, viljoista ja sisäelimistä.

B2-vitamiini

B2-vitamiinia eli riboflaviinia tarvitaan esimerkiksi aineenvaihdunnassa ja se on erityisen tärkeä vitamiini ihon, kynsien ja hiusten terveydelle, joiden hyvinvoinnissa myös puute näkyy helposti. Tätä vitamiinia saadaan usein luontaisesta ravinnosta riittävästi ja sen tyypillisiä lähteitä ovat esimerkiksi maitotuotteet, lehtivihannekset, soijapavut.

B3-vitamiini

B3-vitamiini eli niasiini on tärkeä solujen aineenvaihdunnalle ja puutos voi esimerkiksi hidastaa aineenvaihduntaa. Hyviä B-vitamiinin lähteitä ovat muun muassa liha ja kala, maitotuotteet, lehtivihannekset, viljatuotteet ja kananmunat.

B5-vitamiini

B5-vitamiini eli pantoteenihappo vaikuttaa pääasiassa energia-aineenvaihduntaan sekä ihoon. Tämän vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi kokojyväviljat, liha, juusto sekä palkokasvit.

B6-vitamiini

B6-vitamiini eli pyridoksiini toimii antioksidanttina, jolla on vaikutusta esimerkiksi valkuaisaineiden aineenvaihduntaan sekä hermovälittäjäaineiden tuotantoon. Puutosoireita ovat muun muassa väsymys, erilaiset iho-oireet sekä hermosto-oireet kuten ärtyneisyys, masentuneisuus ja pahoinvointi. Tätä vitamiinia saa ravinnossa esimerkiksi lihatuotteista, maitovalmisteista, viljoista sekä vihreistä vihanneksista.

B7-vitamiini

B7-vitamiini eli biotiini tunnetaan myös nimellä H-vitamiini. Tämä vitamiini on tärkeä rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihdunnalle, mutta sitä pidetään hyödyllisenä myös hiusten ja kynsien hyvinvoinnille. B7-vitamiinia saa erityisesti lihasta, maitotuotteista, hiivasta, kananmunasta, maksasta ja munuaisista.

vitamiinit4

B9-vitamiini

B9-vitamiinia eli foolihappoa kutsutaan joskus myös M-vitamiiniksi ja se on välttämätön esimerkiksi punasolujen muodostukselle. Tätä vitamiinia ei käytännössä voi saada liikaa, mutta puutosoireita puolestaan on paljon. B9-vitamiinin puute voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä, huimauksena, voimattomuuden tunteena ja ruokahaluttomuutena sekä limakalvojen häiriöinä ja tulehduksina. Tätä B-vitamiinia saa esimerkiksi useista hedelmistä, mustikoista, paprikasta, kokojyvätuotteista ja palkokasveista. Tämä vitamiini tuhoutuu herkästi kuumennettaessa.

B12-vitamiini

B12-vitamiini eli syanokobalamiini on erityisen tärkeä veren puna- ja valkosolujen muodostuksessa sekä hermosolujen toiminnassa. Tämän vitamiinin puutos voi aiheuttaa esimerkiksi anemiaa, hermostollisia oireita sekä erilaisia limakalvomuutoksia. B12-vitamiinista ei käytännössä voi saada yliannostusta ja sitä saa ruoassa erityisesti lihasta ja kalasta, maitotuotteista, maksasta ja munuaisesta. Erityisesti kasvissyöjien tulee kiinnittää huomiota tämän vitamiinin riittävään saantiin.

C-vitamiini

C-vitamiinin eli askorbiinihappo on vesiliukoinen vitamiini ja antioksidantti, joka edistää esimerkiksi kalsiumin ja raudan imeytymistä kehossa sekä auttaa kehoa hyödyntämään monia muitakin vitamiineja. Entisaikaan C-vitamiinin puutos näkyi keripukkina, jota ei nykyään enää juurikaan esiinny, mutta lieviä C-vitamiinin puutoksen oireita voivat olla esimerkiksi haluttomuus, väsymys, nivelkivut, ruokahaluttomuus ja lihaskivut. Tätä vitamiinia saa erityisesti esimerkiksi perunasta, iduista ja juureksista, sitrushedelmistä, tyrnimarjasta, kiivistä, paprikasta, persiljasta ja ruusunmarjasta.

D-vitamiini

D-vitamiini eli kolekalsiferoli on rasvaliukoinen vitamiini, jonka tärkeimpiä tehtäviä on auttaa kalsiumia imeytymään. Kesällä D-vitamiinia syntyy ihossa auringon vaikutuksesta, mutta talvella D-vitamiinia tulisi hankkia ravinnosta tai lisäravinteista. Ravinnossa D-vitamiinin pääasiallisia lähteitä ovat kala ja sen öljy, mutta lisäksi sitä saa maitotuotteista, kananmunista ja sienistä.

E-vitamiini

E-vitamiini eli tokoferoli on rasvaliukoinen vitamiini ja antioksidantti, joka suojelelee soluja ja rasvahappoja niin sanottujen vapaiden radikaalien haittavaikutuksilta. E-vitamiini säätelee myös kolesterolitasoa veressä, parantaa immunivastetta ja edistää verenkiertoa. E-vitamiinin luonnollisia lähteitä ovat muun muassa kylmäpuristetut rypsi-, soija-, maissi- ja auringonkukkaöljyt sekä kasvismargariinit, erilaiset kokojyvävalmisteet, munankeltuainen, kalan mäti ja pähkinät.

K-vitamiini

K-vitamiini eli fyllokinoni on rasvaliukoinen vitamiini, joka on erityisen tärkeä veren hyytymisen suhteen, mutta sitä tarvitaan myös kalsiumin aineenvaihduntaan. Lisäksi K-vitamiinin merkitys näkyy myös muiden proteiinien tuotannossa veressä, luu- ja sidekudoksessa sekä maksassa. K-vitamiinia syntyy normaalisti ihmisen omassa kehossa eikä siitä yleensä siksi ole puutetta. Ravinnosta K-vitamiinia saa muun muassa erilaisista lehtikasviksista, kuten lehtikaalista, parsakaalista ja pinaatista sekä perunasta, kananmunista ja kasviöljyistä.

vitamiinit3

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Tags: , ,

Categorised in: Elämä

16 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • AL

    Moi! Kannattaa lukea tämä kolumni: http://www.hs.fi/ruoka/a1413773914029 ja siihen linkattu tiivistelmä. Itselleni tuli yllätyksenä, että kasvikset eivät itse asiassa sisällä kovin monipuolisesti tai paljon vitamiineja joitain poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. c-vitamiini). Se ei tietenkään tarkoita, että kasvikset eivät olisi terveellisiä, vaan ainoastaan, että kasvisten terveyshyödyt eivät liity vain vitamiinipitoisuuteen vaan myös esimerkiksi antioksidantteihin ja hyvien bakteerien kasvun edistämiseen ym.

    • Kiitos hyödyllisestä ja tosi kiinnostavasta lukuvinkkauksesta! Sitä tosiaan jotenkin aina mieltää niin, että nimenomaan kasviksissa on paljon vitamiineja, vaikka tosiasiassa kasviksista taitaa saada lähinnä juuri C-vitamiinia. Mutta tokihan niissä siis muitakin terveydelle ja hyvinvoinnille hyödyllisiä ainesosia on, kuten totesitkin. :)

  • tiippa

    Sille on syynsä, miksi vitamiinit kannattaisi popsia useammasta eri tabletista ja eri vuorokauden aikoina. Nopeasti vilkaisin ja tuossa purkissa on yhdessä esim. magnesium ja sinkki, jotka ovat toistensa vastavaikuttajia ja estävät toinen toistaan imeytymästä. Niitä ei siis ole mitään hyötyä syödä yhdessä tai ainakin hyöty on kovin pieni. Perus kemiaa.

  • Eveeeeeeeeeeeee

    Hei,
    ensinnäkin kiva aihe ja olen itse täysin samaa mieltä että ruoka on nautinto, ja kaloreita on turha laskea kun pysyy kohtuudessa.

    Lääkärinä haluaisin kommentoida, että terveelle tavanomaista ruokaa syövälle ei suositella muuta kuin D-vitamiinilisää talvikuukausina (vegaaneille lisäksi B12-lisä). Lisäravinteena annetuista vitamiini- ja ravintolisistä saattaa olla jopa terveyshaittoja, mm. E- vitamiini- ja beetakaroteenilisien käytön yhteydessä on havaittu joidenkin syöpien lisääntymistä. Käyttäisin siis rahani johonkin hyödyllisempään kuin vitamiinipillereihin :)

    • Juuri tätä meinasinkin kysyä, että ovatko vitamiinipillerit muka oikeasti terveellisiä… Olen hieman skeptinen kaikkien tällaisten lisien suhteen, myös näiden kohdalla.
      Lukiessani tuota listausta tulin siihen tulokseen, että tarvitsen lisää C-vitamiinia. Niissä ruoka-aineissa oli listattu nimittäin juuri ne, joita syön todella harvoin… Paitsi sitrushedelmiä, niitä syön päivittäin.

      • Hyvä, jos tuo kokoamani lista auttoi paikantamaan, mitä puutteita omassa ruokavaliossa saattaa olla. C-vitamiinia saa aika tehokkaasti myös ihan luonnon omista antimista, joten niitä kannattaakin etupäässä suosia näiden vitamiinivalmisteiden sijaan. Erilaisista vitamiinipillereistä on kuitenkin hyötyä silloin, jos on syystä tai toisesta vaikea lisätä ruokavalioon juuri niitä asioita, joista jotakin tiettyä vitamiinia saisi.

    • Kiitos mukavasta palautteesta ja lääkärin näkökulmasta. :) Minulle olennaisimmat lisät itselleni ovatkin juuri nuo D-vitamiini ja B12-vitamiini, mutta olen joskus kuuriluontoisesti nauttinut myös esimerkiksi biotiinia, jonka vaikutukset hiuksissa ja kynsissä huomasi kyllä heti. Olisi kiinnostavaa lukea näistä mainitsemistasi terveyshaitoista lisääkin, jos sinulla on tarjota aiheeseen jotakin lähdettä tai linkkiä? Itse olen esimerkiksi käyttänyt betakaroteenia auringolta suojaamaan monenakin kesänä ja huomannut sen vaikutukset ainakin positiivisessa mielessä, mutta olisi toki kiinnostavaa lukea aiheesta tarkemmin, mikäli tuollaisia haittavaikutuksiakin on.

      • Eveeeeeeeeeeeee

        http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1410924773449
        Tossa ihan hesarin juttu, jossa haastateltu prof. Ursula Schwabia (jutun loppuosassa mainittu myös haittariskeistä).

        Alkuperäistutkimuksia löytyy aika paljon ja niiden etsiminen ja läpilukeminen saati arvioiminen on todella työlästä ilman luonnontieteellistä koulutusta. (ja suuri osa laadukkaista lehdistä aukeaa vain esim. yliopiston verkossa) Tässä esimerkkinä linkki yhteen abstraktiin, jossa
        hiirimallissa osoitettu antioksidanttilisien kuten E-vitamiinin lisäävän melanooman etäpesäkkeitä. Lehden impact factor 15,84 eli pitäisi olla tasokas lehti kyseessä.

        http://stm.sciencemag.org/content/7/308/308re8.short

        Esim tuo tutkimus ei tietenkään varmenna että sama vaikutus toistuisi ihmisellä vaan lähinnä antaa aihetta tutkia asiaa lisää.

        Näyttö monivitamiinilisien haitoistakaan ei toistaiseksi ole kovin vahvaa, mutta kun hyötyjäkään ei ole osoitettu, miksi ottaa riskiä terveyshaitoista ja tuhlata rahoja moisiin. Auringonpolttamienkin estoon on paremmat keinot – aurinkovoiteet ja liian altistuksen välttäminen.

        Kukin tietysti tekee niinkuin katsoo itselleen hyväksi, välillä vaan tuntuu että esimerkiksi juuri lisäravinnevalmistajien markkinointi ajaa yli asiallisen, puolueettoman tiedon.

        • AL

          Tuossa linkatussa hiiritutkimuksessa käytettiin käsittääkseni beetakaroteenia, joka on sekä antioksidantti että a-vitamiinin esiaste. Antioksidantti ja vitamiiinihan eivät kuitenkaan ole aina sama asia; esim. c-vitamiini on kumpaakin, mutta esim. lykopeeni (tomaatista) on pelkkä antioksidantti, samoin EGCG (vihreästä teestä).

          Lisäksi käsittääkseni aika monessa näistä tutkimuksista käytetään mega-annoksia tutkittavista vitamiineista, joten ei ehkä voi suoraan olettaa, että pillerillä, joka sisältää 100% päivän tarpeesta jotain vitamiinia on sama vaikutus kuin pillerillä, joka sisältää 2000% tai enemmän päivän tarpeesta. Kuten jo Paracelcus totesi, määrä tekee myrkyn…

  • Vilma

    Musta on vähän hassua, että liputat ”kultaisen keskitien” ja ”sallivuuden” puolesta ruoan suhteen, ja samalla kerrot ettet syö lainkaan kalaa ja vain harvoin lihaa. Mun mielestä kasvissyönti ei ole sen ”sallivampi” ruokavalio kuin esim. karppaus. Toiset pistää minimiin turhat hiilarit, toiset lihan. Mun mielestä ruoka-asioissa pitäisi kuunnella omaa kehoaan ja mieltään. Kaikilla se ”kultaisen keskitien” ruokavalio ei vain toimi ylläpitämään terveyttä tai esim. auta saavuttamaan tavoitteita, jos puhutaan vaikka urheilijoista. En näe syytä syödä viljaa tai valkoista sokeria, kun niistä tulee huono olo (myös ”kohtuudella” nautittuna).
    Itsekin joskus olin kiivaasti sitä mieltä, että kohtuus kaikessa, vaikka olin väsynyt ja ylipainoinen. No nyt ei ole kohtuus kaikessa, mutta ei ole väsymystä eikä ylipainoakaan. Yhdenlainen ruokavalio ei vain sovi kaikille ja siksi itse peräänkuulutan nimenomaan sitä oman kehon kuuntelua ja ruokakokeiluja, että näkee, mikä tuntuu hyvältä, koska oikeanlainen, itselle sopiva ravinto auttaa moneen vaivaan.
    Mitä ruoasta nauttimiseen tulee, eihän se, että syö itselle sopivaa ruokaa vie ruoasta nautintoa, mielestäni ennemmin jopa päinvastoin – kun tietää ruoasta tulevan hyvä olo, siitä nauttii vielä enemmän kuin jos se vain näyttäisi ja maistuisi hyvältä.

    Mitä vitamiineihin tulee, itsekään en söisi monivitamiinia juuri sen takia, että kun ne kaikki ottaa yhdessä, tulee imeytyvyysongelmia. En myöskään näe syytä saada purkista kaikkea, vaan olen lukenut ja lukemani perusteella valinnut muutaman itselle sopivan lisän. Itse en koe parin eri pillerin napsimista ongelmana, eihän siinä nyt montaa sekuntia mene, kun ne on jo nielaistu. Ainoa, mikä mun mielestä puoltaa yhden pillerin nielemistä, on kapseleiden koostumus, mutta jos laittaa vähän enemmän aikaa tablettien koostumuksen tarkistamiseen ennen ostamista, en näe sitäkään suurena ongelmana.

    • Kiitos kommentistasi Vilma. Tarkoituksenani ei ole ollut millään muotoa tuputtaa omaa ruokavaliotani muille ja toivon, ettei tästä postauksestani sellainen mielikuva syntynytkään. Itse olen tehnyt tällaisia valintoja ravitsemuksen suhteen juuri siltä pohjalta, mikä tuntuu minusta hyvältä omalle keholle ja mielelle.

      Kalaa ja äyriäisiä en voi syödä, koska olen niille allerginen. Lihasta en taas ole koskaan mitenkään valtavasti muuten vain pitänyt eli syön kasvisruokaa ensisijaisesti lähinnä siksi, että se maistuu ja tuntuu minusta hyvältä. Ensisijaisesti kasvisten preferoinnissa on siis kyse ihan vain omista makumieltymyksistäni muiden jalojen periaatteiden sijaan, vaikka toki pidän hyvänä myös valintojeni eettistä ja ekologista puolta. Vaikka lihansyöntiä minusta voisi hyvinkin koko yhteiskunnassa jo ihan ekologisista syistä vähentää, en ole koskaan kuulunut niihin ihmisiin, jotka tyrkyttävät omia tottumuksiaan muille. Ruoka, jos mikä, on varsin henkilökohtainen asia.

      Maito- ja viljatuotteita puolestaan olen vähentänyt ruokavaliossani, koska olen kuullut monilta kokemuksia siitä, että iho-ongelmat ovat kaikonneet tai helpottaneet ruokavaliomuutoksella. Kokeilen siis nyt itse, josko siitä olisi apua minullekin – ja uskoakseni on jonkin verran myös ollut. Kuten sanottua, en tässäkään asiassa ole ehdoton, vaan syön joskus myös viljoja ja harvakseltaan maitotuotteitakin, mutta jos tuote on helposti korvattavissa kasvikunnan vaihtoehdolla, mielelläni valitsen jälkimmäisen. En ole kokenut joutuneeni tekemään asiassa mitään suurta uhrausta, vaan muutos on tullut aika luonnostaan ja helposti ihan itsestään. Ja jos minun joskus tekee mieli pastaa, tuoreena höyryävää leipää tai vaikkapa jäätelöä, mielelläni suon itselleni sen hetkellisen ilon.

      Oma ruokafilosofiani on nimenomaan se, että kukin söisi sillä tavalla kuin itsestä aidosti tuntuu hyvältä – sekä henkisesti että fyysisesti. Kenenkään ruokavalio tai hyvinvointi ei romahda siihen, jos joskus tekee poikkeuksen tavallisista tottumuksista, mutta tietenkin, jos pienestäkin poikkeuksesta tulee oikeasti fyysisesti paha olo, ei varmaankaan koe edes suurta tarvetta poiketa normaaleista ruokailurutiineista.

      Koko tekstin pointti sallivuuden näkökulmasta oli juuri se, että ruoasta ei tarvitsisi ottaa niin kamalaa stressiä. Näen ympärilläni paljon ihmisiä, joille ruoasta on tullut hurjan vakava, ahdistava ja jopa sosiaalista elämää rajoittava asia. Jos ystävien illanvietot jäävät välistä siksi, ettei ravintolasta löydy itselle mitään sopivaa suuhunpantavaa (ja kyse ei ole siis oikeasti terveydelle vaarallisista allergioista), epäilen, että ruoka on saattanut ottaa liian hallitsevan roolin elämässä. Onneksi tämä on varmasti varsin marginaalinen ongelma. :)

      Näillä puheilla siis allekirjoitan täysin, mitä sanot itsensä kuuntelemisesta sekä omalle keholle ja mielelle sopivan ruokavalion löytämisestä. Ei ole olemassakaan yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota, joten kokeilemalla ja kuulostelemalla löytyy varmasti kullekin se paras mahdollinen oma ruokavalio. Ruoan iloa ja hyvää oloa siis sinulle ja kaikille muillekin! :)

      • kata

        Minusta on kiva lukea ruoka-aiheisia tekstejä, enkä millään voi käsittää miten joku voi ahdistua jo siitä että mainitsee syövänsä kasvispainotteisesti? Kai kyse on siitä että kokee sen itsekin paremmaksi valinnaksi ja tuntee huonommuutta kun ei ”pysty” siihen.
        Raivokas aivopesu ei yleensä ole toimiva keino, mutt itse toivoisin että ruoka ei olisi niin henkilökohtainen,uskonnon kaltainen, asia. Kyllä eettisemmästä ruokavaliosta pitää voida puhua!
        Lisää vegeruokajuttuja kiitos, sulla on niin hyvä omakohtainen ja toteava,ei yhtään tuputtava, tyyli kirjoittaa, toisin kuin itselläni, hih :)

  • Sanna

    Ymmärtääkseni D-vitamiini kannattaa hankkia öljykapseleina (ei puristetabletteina) ja nauttia päivän rasvaisimman aterian yhteydessä, jotta se imeytyisi mahdollisimman hyvin.
    D-vitamiinitasonsahan voi käydä mittauttamassa verikokeella terveyskeskuksessa niin saa faktaa, mikä oman kehon D-vitamiinitaso on. Sen perusteella voi tarvittaessa lisätä, vähentää tai pitää ennallaan nauttimansa D-vitamiinin annoskoon.

  • Vitamiinit on tärkeitä :) Syön säännöllisesti Deetä ja aina välillä monivitamiinikin käytössä.

  • Verman kommentoi vielä vitamiinivalmisteita näin:

    Monivitamiinit, kuten Minisun, ovat ravintolisiä ja niiden tarkoitus on täydentää ravitsemusta. Siksi niissä olevat vitamiinimäärät noudattelevat yleisiä ravitsemussuosituksia ja esimerkiksi tiettyjen vitamiinien tai hivenaineiden puutostiloja korjataan ennemmin vahvoilla yksittäisillä vitamiinivalmisteilla. Monet eivät syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja monivitamiini on hyvä tapa varmistaa vitamiinien ja hivenaineiden saantia. Kuitenkin monet ihmiset kokevat, että he käyttävät monivitamiinivalmisteita, on heidän olonsa pirteämpi ja että heillä on parempi vastustuskyky.

    Minisun Vahva Monivitamiini on koostumukseltaan ravitsemussuosituksia noudatteleva, joskin siinä on esimerkiksi D-vitamiinin, sinkin ja B12-vitamiinin määrä tavallista monivitamiinia korkeampi. Nämä ovat vitamiineja, joista monilla ryhmillä on puutetta tai niitä halutaan yleisesti käyttää ravintolisänä. Magnesium ja sinkki ovat yleisesti monivitamiineissa samassa tabletissa ja Minisun ei tee tässä poikkeusta.

Related posts