14/08/15

Elämänhallintaa ja ohariärsytys

20 73 asu-marimekko2.jpg

Minun pitäisi vähän opetella elämän- ja etenkin ajanhallintaa. Viimeiset kaksi viikkoa meininki on ollut vähän sellaista, että aika tuntuu vain valuvan jonnekin ja takaraivossa jyskyttää koko ajan, miten montaa hommaa pitäisi hoidella, mutta minuutit vain loppuvat kesken. Pitäisi vain osata priorisoida ja ”EI” on sellainen sana, mitä minun tulee vielä harjoitella. Olen monta viikkoa suunnitellut, että tekisin esimerkiksi Flow-festareita varten sellaisen ennakkokatsauksen, jossa vinkkaisin omia artistisuosituksiani kinkereihin ja sellaista on lukijoidenkin puolelta toivottu. Olen syvästi pahoillani, mutta tänään festareiden alkajaispäivänä tilanne on se, että olen hädin tuskin ehtinyt edes vilkaista esiintyjälistaa. :D Taidetaan siis mennä Flow aika spontaaneissa tunnelmissa.

Mutta ajankäytöstä puheen ollen… Eilen kyllä ärsytti harvinaisen paljon (tilitinkin jo asiaa Snapchatissa), kun olin lupautunut antamaan haastattelun erääseen tutkimusprojektiin ja minulle tehtiin klassiset oharit. Tai toinen osapuoli myöhästyi tapaamisesta niin paljon, että se alkoi ainakin tuntua jo ohareilta. Olimme sopineet tapaavamme klo 10 kahvilassa ja menin ajallaan paikalle. On muuten aina hassua, kun tapaa jonkun ihmisen, josta ei tiedä etukäteen, miltä tämä näyttää. Niinpä istuin alas ja katselin uteliaana jokaista kahvilaan kävelevää tyyppiä, että olisikohan se tuo – ja toivoin, että haastattelija tunnistaisi minut. 

asu-marimekko5.jpg

Ihmettelin hiukan, kun ketään ei alkanut kuulua ensimmäisten 10 minuutin aikana. Siinä vaiheessa, kun 15 minuuttia oli kulunut, ryhdyin miettimään, olenko tullut tapaamiseen vääränä päivänä tai väärään paikkaan. Tarkistin sähköpostista kännykällä, että aika ja paikka olivat oikeat. Ihmettelin, ettei toinen osapuoli ollut laittanut mitään viestiä tai soittanut kertoakseen myöhästyvänsä ja hetken jo mietin, että onkohan hänelle sattunut jotakin matkalla tapaamiseen.

20 minuutin odottelun jälkeen minua alkoi jo oikeasti vähän ärsyttää – se on jo melkoisen pitkä aika odotuttaa toista ilman minkäänlaista ilmoitusta ja pahoittelua myöhästymisestä. Tarkistin vielä sähköpostikirjeenvaihdosta, olisiko minulla haastattelijan puhelinnumeroa, jotta voisin soittaa ja kysellä perään, mutta hän ei ollut antanut minulle numeroaan, enkä ollut hoksannut sitä itse kysyä. Päätin, että odotan puoleen asti ja että jos tyyppi ei siihen mennessä olisi saapunut, lähtisin pois. Minulla oli sovittu toinen tapaaminen klo 11, joten lopulta päädyin kuitenkin istuskelemaan kahvilassa noin 40 minuuttia ennen kuin lähdin. 

asu-marimekko8.jpg

Olin hämmentynyt ja ärsyyntynyt ja ajattelin yhä, että ehkä tässä on tapahtunut jokin inhimillinen erehdys. Ehkä haastattelija on merkinnyt tapaamisen kalenteriinsa väärin tai jotain, mutta ärsyttihän tuollainen tunnin hukkaaminen kiireisenä työpäivänä ihan todella paljon. Etenkin kun projekti ei ollut mikään minulle tärkeä tai hyödyllinen, vaan olin vain lupautunut hyvää hyvyyttäni auttamaan tuntematonta ihmistä.

Noin tunti sovitun tapaamisajan jälkeen haastattelija soitti minulle. Hän aloitti kertomalla, että olisi nyt paikalla kahvilassa, mihin minä ihmettelin, että emmekö sopineet tapaamisen klo 10. Hän mutisi, että eikös se ollut klo 10.30 (hän oli siis siitäkin siis jo puoli tuntia myöhässä), mihin totesin, että ei, kyllä se oli klo 10. Hän ei pahoitellut asiaa millään tavalla, vaan tokaisi vain, että noh, hän oli kyllä Helsingissä jo klo 10, muttei muistanutkaan, että täällä on niin vaikea löytää parkkipaikkaa.

Huomautin ystävällisesti, että tällaisessa tilanteessa olisi kohteliasta soittaa ja ilmoittaa myöhästyvänsä. Että nyt nökötin siellä kahvilan pöydässä puoli tuntia tietämättä, oliko hän edes tulossa. Kommenttini kuitattiin vain tokaisulla, että ei hän nyt pystynyt sieltä autoa ajaessa minulle ryhtyä soittelemaan. Hmm, siinä vaiheessa kun on tunnin (!) myöhässä sovitusta aikataulusta, luulisi, että voisi vaikka hetkeksi ajaa auton tien sivuun näpytelläkseen tekstiviestin tai soittaakseen sen minuutin mittaisen puhelun. 

asu-marimekko4.jpg

Eniten minua ärsytti tilanteessa se, että haastattelija ei todella vaikuttanut olevan lainkaan pahoillaan eikä vaikuttanut myöskään ajattelevan tehneensä itse mitään väärää. Hän vain selitteli ja syytteli tilanteesta Helsingin liikennettä ja heitti ylimalkaisesti, että no, näitä sattuu! En ole itsekään aina maailman täsmällisin ihminen, mutta minusta kuuluu aivan perustavanlaatuisiin käytöstapoihin, että jo muutaman minuutin myöhästymistä pahoitellaan, puhumattakaan sitten siitä, jos odotuttaa toista kokonaisen tunnin. Tapahtuneesta ei olisi jäänyt niin huono maku, jos tyyppi olisi vilpittömästi osoittanut olevansa pahoillaan tai olisi myöntänyt toimineensa tökerösti. Sain kyllä myöhemmin kahden lauseen mittaisen sähköpostin, jossa hän pahoitteli, että olin joutunut odottamaan turhaan, mutta jotenkin tämä jälkikäteen lähetetty viesti ei enää onnistunut pyyhkimään pois sitä huonoa fiilistä, joka tilanteesta jäi. EI NÄIN!

Sutjakkaalla aasinsillalla esittelen tässä samassa yhteydessä päivän asun eiliseltä – tällaiset kamppeet oli päällä siellä kahvilassa odotellessani. ;) Ja hei, jos on lyömättömiä artistivinkkauksia Flowhun, niin saa huudella kommenttiboksissa. <3

asu-marimekko9.jpg

Silkkipaita // silk blouse Marimekko (kuvauslainassa), nahkashortsit // leather shorts Only, kengät // shoes & Other Stories, aurinkolasit // sunglasses Monki, sormus // ring vintage

asu-marimekko3.jpg

Photos: Vesa Silver

Tags: , , , , ,

Categorised in: Elämä, Muoti

20 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

  • Että kun mulla alkoi nousemaan verenpaine lukiessani tätä! Kyllä nyt sen verran pitäisi ihan luonnostaan tajuta, että Helsingissä on autoja vähän enemmän kuin kehäkolmosen ulkopuolella, että on hyvä varata ainakin tunti-kaksi normaalia enemmän aikaa, jos omalla autolla on liikenteessä. ;) Aika röyhkeää oli vielä olla ilmoittamatta myöhästymisestään ja sitten vielä ihan pokalla soittaa mä oon nyt täällä, missäs sä oot. :D

  • MariaK

    No huh! Oletpa ollut kärsivällinen, kun odotit noinkin pitkään! Kyllä tuollaisessa tilanteessa pitäisi olla tikkana ajoissa paikalla, jos on itse vielä saavana osapuolena eli tutkijana. Ja todellakin asianmukaiset pahoittelut ja ilmoittamiset.

    Myöhästelevät ihmiset tuhlaavat toisten aikaa kuin omaansa, näinhän se menee. Tympäsee sellainenkin, että ilmoitetaan esim. puolen tunnin myöhästymisestä viisi minuuttia ennen tapaamisaikaa. Siinä vaiheessa itse on jo melkein mestoilla, eli ei auta kuin haahuilla ja odotella. Jos tietäisi vähän aiemmin, voisi itsekin ajoittaa saapumisen sen mukaan.

  • Hannako

    Mietin tätä jo aikaisemminkin: onko Marimekko oikeasti niin pihi ettei voi muutamaa vaatetta ANTAA muotibloggarille vaan LAINATA??

  • Just joo! TODELLA tökeröä käytöstä. Ensinnäkin uskomattoman epäkohteliasta olla ilmoittamatta myöhästymisestä lainkaan (siis sen lisäksi etät jo myöhästyminen on epäkohteliasta, etenkin tällaisessa projektissa mihin sinä hyvää hyvyyttäsi uhrasit aikaasi), ja sitten vielä olla pahoittelematta. Ymmärtäisin jotenkin, jos olisi joku ihan _oikea_ syy, odottamaton este, ongelma tai joku muu force majeure (toki silloinkin tulisi pahoitella). Mutta tuo nyt on pelkkää välinpitämättömyyttä ja minäminäminä-mentaliteettia.

    Lisäksi aika typerä (teko)syy tuo ”Helsingissä on niin paljon liikennettä ja vaikea parkkeerata”. Siis no shit, ihanko oikeasti Suomen suurimmassa kaupungissa autoilu on vähän haastavaa?! Ja pakkoko sinne keskustaan on omalla autolla tulla, julkisilla pääsee paljon nopeammin. Ärsyttää sinun puolestasi :/

    Olit kyllä tosi kiltti, kun jaksoit odottaa noinkin kauan :) toivottavasti kukaan ei enää tulevaisuudessa hyväksikäytä aikaasi noin ikävällä tavalla! Itse olen kerran joutunut tilanteeseen, jossa minua pyydettiin (ilmaiseksi) luennoimaan erääseen tapahtumaan. Lupauduin menemään pro bonona ja käytin muutaman tunnin ppt-esityksen valmisteluun. Ennen paikalle lähtöä varmistin vielä järjestäjältä, että tapahtuma pidetään. Sain vahvistuksen, että näin on. No, kun saavuin paikalle, ei siellä ollut ketään, ei edes sitä järjestäjää – ja olin kyllä oikeassa paikassa sovittuun aikaan. Jäi kyllä tosi ikävä fiilis :/

    P.S: Luin joskus jonkun lehtiartikkelin, jossa sanottiin minusta aika hyvin: parantumaton myöhästelijä arvottaa jatkuvasti oman aikansa arvokkaammaksi, kuin kanssaihmisten ajan. Eli huoleton myöhästely (ja etenkin tuollainen sinun kuvailemasi!) on oikeastaan ihmisen itsekkyyttä: ”minun aikani on tärkeämpää, kuin sinun aikasi”.

  • Marisha

    On kyllä todella törkeää käytöstä ja sitten vielä ihan pokkana soittaa tunnin jälkeen, että mä oon nyt täällä missä sä oot. Mggh.

    Sinä tiedät mistä tutkimuksesta on kysymys, joten ehdotan, että laitat tutkimuksen järjestäjälle palautetta tästä haastattelijasta. Jos on niin tyhmä, että ei edes itse tajua pahoitella kuin monta päivää tapahtuman jälkeen parilla rivillä s-postissa niin ei auta, mutta jos tuosta menee tieto eteenpäin niin ehkä hän saa vähän muutenkin palautetta käytöksestään. Varsinkin kun ihan hyvää hyvyyttään suostuu tuollaiseen mukaan.

    Olen itse ollut joskus krooninen myöhästelijä ja kauhukuvissani näen itseni tuona haastattelijana, mutta sittemmin olen kyllä parantanut tapani. En edelleenkään ole ihan aina ajanhallinnan mestari, varsinkaan vapaa-ajalla, mutta raivostuttaa odottaa ja tiedän kuinka ikävää on antaa odotuttaa, että yritän edes ilmoittaa olevani myöhässä mikäli niin on.

  • lottats

    Aivan uskomattoman raivostuttavaa käytöstä! Jos tällaisessa ilmiössä joku lohduttaa niin se, että lopulta tollaisella mentaliteetilla touhottajat kuseksivat kuitenkin omille nilkoilleen. Tollanen asenne karkottaa aika tehokkaasti ihmiset ympäriltä, ainakin ne joilla on edes vähän itsekunnioitusta.

  • Marsu

    Lainoista ei tarvitse maksaa veroja, lahjoista täytyy?

  • soffia

    Itse taas pidän mielekkäänä vaatteiden lainausta, kivasta ja kauniista vaatteesta voi nauttia ilman omistamista. Ei tullut mieleenkään, että yritys koittaisi pihistellä, vaan enemminkin näin uuden ja tervetulleen lähestymistavan blogimainontaan:)

  • RO

    On kyllä aika törkeää käytöstä! Toivottavasti Flow- viikonloppu auttaa unohtamaan tuollaisen käytöksen. :) Itse odotan eniten Future Islands:ia sekä Seinabo Sey:tä. Suosittelen tsekkaamaan, jos eivät ole jo tuttuja!

  • sokeris

    Tekosyy todellakin. On kyllä aika vaikea kuvitella, että esim. Stockan tai Forumin parkkihallit olisivat olleet täynnä… Ja ei täällä nyt NIIN hirveä liikenne ole, että pelkästään sen takia tunnin myöhästyy. Tietty jos etsii ilmaista parkkipaikkaa keskustasta, saattaa siinä tunti jos toinenkin vierähtää. ;)

  • Itse vihaan myöhästelijöitä. Olen itse aina 5-10 min etuajassa, koska en halua myöhästyä. Se nyt vaan on niin epäkunnioittavaa toista kohtaan. Joten jos joku myöhästyy vaikka vaan 5 min, niin olen odottanut jo 10-15 min ja alan kiehua. Saan syyttää tietenkin vain itseäni tästä :) Onneksi parhaimmat kaverit tietävät tämän piirteen minussa ja osaavat ilmoittaa ajoissa, jos tulevat myöhästymään :)

  • Vierailija

    Sama! Vihaan myöhästymistä ihan mistä tahansa, vaikka ”vain” poikaystävän tapaamisesta kaupungilla, joten olen lähes poikkeuksetta jopa vartin etuajassa. Siinä kun joku on vartin myöhässä niin itse onkin jo odotellut 30 min.. ja tosiaan oma vikahan se ylimääräinen vartti on, mutta eri tavalla ärsyttää se toisen myöhästely kun on itse ollut ajoissa.
    Sekin on jotenkin kumma, kun sovitaan porukalla joku tapaamisaika esim. klo 18 aletaan etkoilla jonkun luona ja 18.30 joku laittaa viestin että ”tähtäilee noin kello kahdeksaan”. Häh?

  • aaaa

    En voi sietää myöhästelyä! Tuossa vaiheessa olisi tullut jo varmaan itkuärsytys. Ajattele, jos haastattelija olisi tullut juuri ennen, kun olit lähdössä. Minun olisi tuossa tilanteessa vaikea enää jäädä (vaikka olisikaan seuraavaan paikkaan kiire) ja olla asiallinen, kun ärsyttäisi niin paljon.

    Itsehän ole aina noin 10 minuuttia ajoissa, mikä sekin on vähän ärsyttävää, mutta parempi niin. :)

  • Katih

    Uskomatonta käytöstä. Olen samaa mieltä kuin sinä, että pientäkin myöhästymistä tulee pahoitella, koska kyse on toisen ihmisen ajan kunnioittamisesta.

  • mil-a

    Nyt alkoi kiinnostamaan mitä sille lainassa olleelle vaatteelle tapahtuu kun se palautuu yritykselle, tietääkö joku? :D

  • HeidiRrr

    Aivan ihana asu! Kertakaikkiaan just upea

  • JeNZki

    Aivan kamalat sortsit. Olet kyllä oikein hyvännäköinen nainen, mutta tuli vähän oksennusta suuhun noista sortseista.

  • Mooo

    Kauniistipa ilmaisit asiasi. Jos satunnaisen bloggaajan vaatekappale saa sinut oksentamaan, suosittelen käyntiä gastroenterologin paikkeilla.

  • tynderi

    Voin kyllä sanoa kokemuksesta, että osasyy tällaiseen käytökseen voi löytyä myös yhteisöstä. Meillä Turun Amkissa oli useita KROONISESTI myöhästeleviä opiskelijoita ja aina vaan kohautettiin nimenhuudossa olkapäitä, et se tulee kuitenkin 10min myöhässä. Mitään seurauksia tästä ei koskaan ollut, koskaan ei jäänyt lukitun oven taakse ja jos luokkaa vaihdettiin tunnin alussa, oli tiedottamisessa vikaa kun ei oikeaa luokkaa oltu ilmoitettu. Pahinta tässä on se, että itsekin työskentelen HR:n kanssa ja jos mulle tulis tieto näiden tyyppien työhaastattelusta, en kyllä lähtis koulukavereita palkkaamaan! Seurauksena tästä kaikesta voi olla juurikin sama kuin yhdellä amkin opettajalla: tunti pitämättömien luentojen jälkeen ilmoitti yhtään häpeilemättä, että oli tapahtunut tuplabookkaus ja ”sellaista se vain on työelämässä”. No kun ei ole, vain hänen omissa ajatuksissaan. Itse saisin heti varmaan potkut kahden tuollaisen tempauksen jälkeen.

  • Siis aivan sairaan ärsyttävää käytöstä! Kuka tekee tuolla lailla? Huh. Oikeastaan tulin vain kommentoimaan, että nuo nahkashortsit sopii sulle ihan älyttömän hyvin!

Related posts