Ihminen, joka kokee,
että häntä arvostetaan,
tekee aina enemmän
kuin häneltä odotetaan.
Photo: Jenni Rotonen / Pupulandia
Tags: Ajattelin tänään, Mieli & hyvä elämä, Mietteitä elämästä, Oma elämä, Viikon ajatus
Categorised in: Elämä
Hups. Mulle tuli tästä lauseesta välittömästi mieleen tuttavani joka kertoo tekevänsä töissä aina extraa, JOTTA saisi arvostusta muilta..hmm.
Se on hassua, miten oikeastaan minkä tahansa ajatuksen voi kääntää aina nurinkurin ja merkitys saattaa siinä hötäkässä muuttua melkoisestikin. Toisaalta kääntäisin itse tämän ajatuksen ennemmin niin, että mikäli esimerkiksi työssä ei koe saavansa arvostusta, motivaatio kärsii, eikä varmasti halua tehdä yhtään enempää kuin on ihan pakko.
Työelämässä arvostusta voi toki koettaa ansaita myös tekemällä vapaaehtoisesti ekstraa. Tai sitten ajaa itsensä pahimmillaan siihen tilanteeseen, että muut pitävät sitä oletusarvona, että yksi tekee palkatta ylitöitä ja ottaa vastaan tympeimmätkin hommat. Riippuu varmasti paljon sekä tyypistä, että työpaiksta, toimiiko vai ei, mutta ihan yksiselitteisesti yhtälö ei varmaan toimi noin päin.
Siihen kuitenkin uskon itse vakaasti, että antamalla ja osoittamalla arvostusta saa toisen sitoutumaan työhön, parisuhteeseen tai mihin tahansa asiaan paremmin. Loistoilmapiirillä ja mahtavalla pomolla varustetun työpaikan eteen on kiva kantaa kortensa kekoon ja tarvittaessa ekstraakin. Jos taas työstään ei saa kiitosta eikä palkka ole linjassa työn vaativuuden kanssa, voi olla vaikea nähdä, miksi antaisi mitään ilmaiseksi.
Plussana tuosta arvostuksen osoittamisesta saa tietysti hyvän mielen sekä itselle että muille, ilman sen kummempaa agendaa. :)
