Blue Tuesday

On hassua, miten pukeutumisen värit vaihtelevat paitsi sesongeittain, myös esimerkiksi hiustenvärin mukaan. Sen jälkeen, kun hiukseni saivat entistä vaaleamman sävyn, huomaan pukeutuneeni paljon enemmän pastelleihin – jotenkin hempeät pastellisävyt tuntuvat matchaavan hyvin blondin tukan kanssa. Eilen oli sininen päivä, kun klassinen denim on denim -tyyli sai vielä seurakseen vaaleansinisen collegepaidan.

Ulkoilutin myös eilen ensimmäistä kertaa Adidakselta saamiani Superstareja, jotka suorastaan hohtavat valkoisuuttaan. Muistatteko joskus lapsena, kun aina jotenkin hävetti, jos oli jalassa uudet lenkkarit? Ne olivat vain liian valkoiset – ja kaikki huomasivat, että sinulla on uudet kengät. Muistan itse, että oikein odotin, että kengät likaantuisivat hiukan, etteivät ne pistäisi sillä tavoin silmään. Nykyään taas sitä haluaisi pitää uudet kenkänsä yhtä valkoisina kuin ne olivat suoraan kenkälaatikosta tullessaan.

Superstareihin liittyy muuten hauskoja muistoja – teininä ne olivat nimittäin suunnilleen ainoat kengät, jotka suostuin jalkaani laittamaan. Löysin joskus alennusmyynnistä mustat Superstarit, joita pidin uskollisesti kesät talvet. Kengät olivat hitusen liian suuret kuten nyt jälkikäteen ajateltuna kaikki nuoruusvuosieni kengät ovat olleet. Ilmeisesti äiti oli istuttanut päähäni ajatuksen kasvunvarasta, joten kiltisti ostin sitten aina numeron-pari liian suurta. Vasta parikymppisenä havahduin, että tosiaan, kaikki omistamani kengät ovat aivan liian isoja ja ettei sitä kasvunvaraa tarvittukaan, sillä jalkani ei koskaan ala-asteen jälkeen enää kasvanut. No, mahtuipahan Superstareihin talvella villasukkakin väliin. ;) Mutta kylläpä tuli melkoinen nostalgiaryöppy näiden kenkien vetämisestä jälleen jalkaan.

Muistui muuten tässä samalla toinenkin mystinen ilmiö kenkiin liittyen sieltä teinivuosilta. En tainnut nimittäin olla ainoa, joka osti liian suuria kenkiä, sillä muistelen, että silloin oli tapana sillä tavoin raahata kenkiä maata vasten. Kengännauhat solmittiin tarkoituksella niin löysästi, että kengät lonksuivat jaloissa joka askeleella ja raahautuivat samalla asfaltin pintaa vasten. Mikä ihmeen juttu tämäkin oli? Pakko rakastaa teinejä. :D <3

Translation: I’m blue dabadee dabadie… :D Or at least yesteday I was, clothingwise. I’ve noticed that ever since I got a blonder shade in my hair, I’ve felt more comfortable with pastel colours. Somehow they just go well with blonde hair. A few months ago I didn’t feel this drawn to light blue, actually the opposite. It’s interesting to see how small this affect our preferances. And hey, I’m wearing my new Superstars – thank you Adidas! These shoes sure bring back some memories from my teenage years. Back in the days Superstars were the only shoes I agreed to wear. ;)

Takki // coat H&M Trend, collegepusero // college shirt Ivy Revel*, farkkupaita // denim shirt H&M, farkut // jeans Lindex, kengät // sneakers Adidas Superstar*

*saatu blogin kautta / gifted

Photos: Vesa Silver

Tags: höpötyksiä, Höpsöä, kengät, muoti, Muu tyyli, Päivän asut, Päivän tyyli, uutta vaatekaapissa

Categorised in: Elämä, Muoti