24 kommenttia

• 

  Kaina

  - 20.3.2015 08:50

  Wow, todella upeita! Itse en edes näe teoksissa mitään sopimatonta – maalauksia tai patsaita itsessään kun ei vahingoiteta. Olisi mielenkiintoista tietää, vaikuttaako ikä tähän sopimattomuuskysymykseen kuinka vahvasti, oma ikänihän alkaa (vielä tämän päivän ajan) ykkösellä. Voisin nopeasti kuvitella, että mitä vanhempi katsoja on kyseessä, sitä helpommin historiallisten töiden ”turmeleminen” tuntuu pahalta. Onkohan asia oikeasti näin?

  Vastaa
• 

  Toulouse

  - 20.3.2015 10:27

  Ihan mahtavia! Kiitos tästä, täytän tässä jo tilauslomaketta :D

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 20.3.2015 13:22

  Aivan tajuttoman hienoja. 

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 20.3.2015 13:53

  Joo, veikkaan sinun olevan oikeilla jäljillä! Vanhempi väki ehkä paheksuu tällaista enemmän kuin graffititaiteen parissa kasvanut nuorempi polvi. Itsekään en varsinaisesti näe näissä mitään pahaa, päinvastoin, mutta herätti paljon ajatuksia tämän herran taide. Ja sehän on aina ihan huippu juttu, kun kuva pistää ajatushyrrän pyörimään. 

  Mietin, että tällainen juliste voisi sopia mahtavasti myös meikäläisen olkkariin, hmm hmm hmm… :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 20.3.2015 13:54

  Oooh, mahtavaa kuulla! Tässä mietiskelen itsekin, että pitäisikö laittaa tilaus vetämään… ;)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 20.3.2015 13:54

  Huippua, että sinäkin tykkäsit! :)

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 20.3.2015 14:36

  Mä taas en oikeen tajua, että mitä taidetta on siinä, että sotkee muiden taidetta :D

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 20.3.2015 14:43

  Sehän se onkin hyvä kysymys! Että mikä on taidetta? Malevichin musta neliö tai Duchampin pisuaari? Ovatko ne sinun mielestäsi taidetta? Minä sanoisin, että jos teos herättää kysymyksiä ja keskustelua, taiteilija on onnistunut tehtävässään. :) Ja ihan puhtaasti visuaalisesta näkökulmasta, minä tykkään näistä sotkuista ihan älyttömästi. :D

  Vastaa
• 

  kasimiirako

  - 20.3.2015 15:45

  Ma tykkaan ihan mielettomasti! Haastavia toitahan nama ovat, mutta samalla mielenkiintoista nahda kuinka Wys haastaa naiden kuvien auktoriteetin seka niiden taidehistoriallisen arvon! Tulee vahan Sherry Levinemainenkin fiilis naista – nayttaa vahan silta etta Wys ottaa taidehistoriallisesti merkittavia teoksia ja haastaa niihin liitetyn omistajuussuhteen. Kelle nama teokset kuuluvat – taiteilijalle joka ovat tehneet alkuperaisen kuvan, kuraattorille joka on paattanyt tavasta kuinka ne esitellaan museossa vai kuuluvatko ne kaikille ihmisille joiden tavoitettavissa nama teokset ovat? Mielenkiintoista on myos nahda, kuinka Wys nayttaa yhdistelevan valokuvaa, veistosta seka maalausta kyseenalaistaen modernistisen taiteen koko olemassaolon!

  Tosiaan, olen taidehistorian opiskelija, joten tuli vahan innostuttua liikaakin naista! Kiitos uudesta taiteilijatuttavuudesta kuitenkin, todella inspiroivia teoksia! :) taytyykin tutkia lisaa Wysin tuotantoa!

  Vastaa
• 

  Hanna Maria

  - 20.3.2015 16:00

  Vau, nää on kyllä musta tosi hienoja! Tai muutama noista kolahtaa omaan makuun. Mun mielestä ei pitäisi olla liian ryppyotsainen, eri asia jos sotkisi originaaleja, mutta kun nämä ovat vaan digitaalisia versioita vanhoista töistä niin mitään oikeaa vahinkoa ei synny, vaan upeita julisteita.

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 20.3.2015 16:03

  Onpa mahtavaa saada mukaan taiteesta enemmänkin tietävän ajatuksia, sillä minähän tosiaan käsittelin tätä aihetta ihan vain maallikkonäkökulmasta perehtymättä aiheeseen sen syvemmin. :) Erityisen kiintoisaa kuulla, että nämä työt pohdituttavat myös taidehistorian opiskelijaa – mietin tätä julkaistessani, että voi olla, että tällaista on joku muukin tehnyt jo ennen ja taideskeneä paremmin tunteville Wysin idea on jo ihan vanha juttu.

  Minäkin pidän näiden teosten haastavuudesta ja siitä, kuinka ne pakottavat miettimään taiteen arvoa ja omaakin suhdetta taiteeseen. Ja hän tekee sen samanaikaisesti graffitimaailmasta tutun bommauksen tyyliin ”sotkemalla” ja silti niin kauniita väriyhdistelmiä ja visuaalisia kikkoja käyttäen, että lopputulos ei näytä varsinaisesti siltä, että alkuperäinen teos olisi pilattu. Sen sijaan luulen, että aika moni olisi valmis ripustamaan jonkun näistä töistä omallekin seinälleen – kuten minä. ;)

  Vastaa
• 

  möttis

  - 20.3.2015 16:29

  Jänniä! Tulee epäsovinnaisuuden sovinnaisuudessaan vähän suursuosikkini Banksy mieleen.

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 20.3.2015 16:43

  Tai muotoillaan näin: omalla alallaan ne toki ovat taidetta. Taiteilijahan on kuka tahansa, joka haluaa taiteilija olla (itsekin olen yhden sortin taiteilija, jonka taidot riippuvat katsojasta). Mun mieleen on kuitenkin taide, joka vaatii värien, valojen ja varjojen (sekä mahdollisesti anatomian) tuntemusta ja niiden pelaamista yhteen (tähän pyrin itsekin, hitaasti mutta varmasti :D). Jokaisella on onneksi oma makunsa :)

  Vastaa
• 

  Jenniii

  - 20.3.2015 17:10

  Tästä taiteilijuudesta ja oikeudesta tuohon titteliin onkin käyty täällä Pupulandian kommenttiboksissa joskus kauan sitten mielenkiintoista keskustelua ja vääntöä, mutta onkin sitten ihan oma kysymyksensä. :) Veikkaan, että aika monella suureen suosioon ja maineeseen nousseella taiteilijalla on taustallaan melko perinteinen taiteen alan koulutus. Oli joitakin vuosia sitten hyvin kiehtovaa päästä näkemään esimerkiksi Picasson töitä ajalta ennen modernia kautta: hänenkin työnsä olivat alkuvaiheessa varsin perinteisiä ja klassisia.

  Uskoisin, että aika moni maailmanmaineeseen nousseista taiteilijoista hallitsee teknisesti myös perinteisen esittävän ja klassisen taiteen. Ja kikkailuun lähdetään vasta sitten, kun nuo perusteet ovat jo hallussa. Ymmärtääkseni Chad Wysilläkin on taiteen alan koulutus ja sitä kautta mitä todennäköisimmin kyky luoda monenlaista taidetta. Ja nämä teokset näen nimenomaan vähän samasta kulmasta kuin monet muutkin kohua herättäneet teokset: keskustelun herättäjinä. Luovan mielen nerokkaana tapana haastaa käsityksiä taiteen arvosta sekä siitä mikä ylipäänsä on taidetta. 

  Mutta tosiaan, makuja onneksi saa olla monia enkä usko, että olet ainoa, joka ei ymmärrä näiden teosten merkitystä. Olen kuitenkin innoissani, että monia nämä julisteet ovat minun laillani innostaneet syvällisempiinkin pohdintoihin taiteen merkityksistä. Jo se tekee Wysin taiteesta mielestäni hurjan kiinnostavaa.

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 20.3.2015 17:42

  Mä en hetkeäkään epäile, etteikö Wysillä (ja muilla kuuluisilla taiteilijoilla) olisi taiteen alan koulutusta ja etteikö hän osaisi tehdä monipuolista taidetta. Menestyäkseen on myös pakko erottua joukosta – ihan samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin työelämässä. Se, mitä mä kuitenkin hain tolla edellisellä kommentilla takaa, on se että mä – henkilökohtaisesti, kaikki muut saa tietysti tykätä erilaisesta taiteesta, vähän samalla tavalla kuin musiikkimakujakin on erilaisia – tykkään taiteesta, jossa näkyy se kovalla työllä kerätty tietotaitous ja oma tyyli. Tietenkään sehän ei ole multa pois, että joku tykkää erilaisesta taiteesta – mutta ajattelin vain selventää ;)

  Mutta ihan oikeassa olet – jos saa keskustelua aikaan, on ainakin jossain onnistunut.

  Vastaa
• 

  Laura Kristiina

  - 20.3.2015 19:21

  Tuolla oli muutama, joista todella pidin. Harkitsen jopa tilaavani jonkun julisteista, kiitos siis vinkistä :) Tykkään nimenomaan teoksista, jotka herättävät kysymyksiä ja joissa on ehkä myös jotain häiritsevää.

  Tosin täytyy myöntää, että en ehkä pystyisi katsomaan lempimaalauksieni käyttöä noin – nyt kun joukossa ei ole mitään omia lemppareita, ne tuntuvat pelkästään kiinnostavilta :D

  Vastaa
• 

  N0VA

  - 21.3.2015 01:22

  Itsellä ei ole minkäänlaista arvostusta tällaista kohtaan. Ensinnäkin se että käyttää muiden töitä, hutaisee muutaman sotkun päälle ja esittää ominaan ei ole millään tavalla ihailtavaa. Voisin myös väittää että jos näet vastaavanlaista sotkua missä tahansa muualla, et tunnistaisi sitä taiteeksi. Vandalismi olisi luultavasti sanavalintasi(8. tai 6. ylhäältä hyvinä esimerkkeinä). Nimi on kaikki kaikessa tietynlaisen ”taiteen” kanssa. Jos sinulla on nimeä, mikä tahansa voi olla taidetta(tästä hyvä esimerkki joskus aikoinaan kiasmassa näytillä ollut kasa roskia). Jos ei ole nimeä, taide vaatii lähes poikkeuksetta taitoa ja/tai työtä. Se että sinulta löytyy taitoa ei tarkoita sitä että kaikki mitä tuotat on kullan arvoista, tämä on aivan irrelevantti pointti jonkun työtä(se sana mitä mieluummin käytän) katsoessa/arvostellessa.

  Tällaisen ”taiteen” kohdalla yleensä puhutaan merkityksistä, tavoitteista ja ties mistä vähänkään asiaan, asenteisiin tai artistiin liittyvästä. Muistan jo kouluajoilta museokäyntejä joissa opettaja selittää 10 minuuttia hypoteettista potaskaa taulusta jossa oli ainoastaan keltainen neliö. Taidetta, performanssia(tähän asiaan liittymätön) vai kannanotto, nämä asiat sotketaan yleensä keskenään ilman hyvää syytä. En sano että kaiken pitäisi olla ”perinteistä taidetta” mutta joku raja sille ylistyksellekin. Luova edellyttää jonkin luontia, joka tässä tapauksessa ei mielestäni täyty millään tavalla ja josta nerokkuus on melko kaukana. Mutta kaikesta voi esittää oman subjektiivisen näkemyksensä, another man’s trash is another man’s treasure jne. Mutta tällainen mikä tahansa voi olla taidetta asenne saa koko sanan menettämään merkityksensä. Kun taiteelle ei oikeastaan löydy enää minkäänlaista määritelmää, sitä voidaan käyttää missä kontekstissa hyvänsä. Ja tämä ei ole järin tavoiteltava positio.

  Mainittakoon vielä että en toki vastusta sitä että joku tällaisen haluaisi seinälle, jos se miellyttää silmääsi go for it. Vaikkakin muitten töitä hyödyksi käyttäen saatu raha menee harmaalle alueelle.

  /end rant

  Vastaa
• 

  Pakahtuja

  - 21.3.2015 06:55

  Oijoi, kuinka hienoja! Klassisten maalausten pikkutarkka & kurinalainen tyyli sekä Wysin vapautunut tekniikka muodostavat näköjään muhun vetoavan parin. Ihanan raikkaita väriyhdistelmiäkin!

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 22.3.2015 14:30

  Ensinnäkin, sää kuulostat siltä että oot ammatiltas kirjanpitäjä. Mutta toiseks mulle tuli mieleen, että ootko miettinyt sellaista tilannetta, missä näät tosi yksinkertaisen hienon taulun, ja mietit että kyllä mäkin tollaisen osaisin maalata? Kysehän ei ole siitä, kuka osaisi tehdä vastaavanlaisen, vaan ratkaisevaa taiteessa on että kuka sen alkuperäisen idean luo päässään. Tässä on kyse vähän vastaavanlaisesta tilanteesta, kun varmaan aika monelle tulee mieleen että ”kyllä mäkin muiden tauluja osaisin sotkea”. Mutta tälläinen samanlainen idea ei kuitenkaan tulis sun omasta päästäsi.

  Olen itsekin hyvä maalaamaan ja piirtämään, mutta en koskaan osaisi tehdä tälläisiä töitä yhtä tyylikkäästi. Nämä on vaan joka tavalla esteettisesti hienoja, vaikka ne vois olla myös rumia. Se kertoo taidosta. 

  Itsekin pelästyin että alkuperäisiä sotketaan, se olisi kamalaa, mutta koska kyseessä on vaan kopiolle uuden elämän antaminen, sehän on vain hienoa!

  Kuka nykyaikainen trendien aallonharjalla kulkeva ihminen tuollaisen vanhan naisen maalauksen ottaisi seinälleen? Ei kukaan. Neonvärisillä yksityiskohdilla varmaan aika monikin :) musta se on siistiä. 

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 22.3.2015 14:44

  Nyt täytyy kyllä kysyä, että miten kenenkään (kuvitteellinen) ammatti liittyy yhtään mitenkään tähän aiheeseen?

  Vastaa
• 

  kata_eric

  - 22.3.2015 14:53

  Ootko kuullut semmoisesta asiasta kuin huumorintaju? :D

  Vastaa
• 

  Jane C.

  - 22.3.2015 15:10

  Toki, pidän itseäni aika huumorintajuisena ihmisenä, mutta ihmetytti vain, että miten se liittyy aiheeseen, onko se tilanteeseen liittyen hyvä vai huono asia, ja mistä moiseen päätelmään päädyit :) Huumoria on toisinaan varsin haastava lukea, kun ei näe vastapuolen kasvojen ilmeitä.

  Vastaa
• 

  stella maria

  - 22.3.2015 15:58

  Kiitoksia tästä! Teokset ja kommenttiketju herättivät ajatuksia.

  Itse koen taiteen hyvinkin subjektiivisena kokemuksena ja on tärkeää että taide herättää tunteita. Se miten taiteen kokee, voi mielestäni hyvinkin ilmaista tunteiden perusteella (vastaavasti koen että esimerkiksi politiikkaa tai yhteiskuntaa koskeviin mielenilmauksiin tarvitaan monipuolisempaa argumentointia kuin pelkkä tunne). 

  Joka tapauksessa siis, ajattelen että taideteos on onnistunut jos se herättää tunteita ja ajatuksia. Itse en ole koskaan osannut tai halunnut lähestyä taidetta ainoastaan teknisen taidon näkökulmasta. Jollekin vaikkapa valojen ja varjojen taitava kuvaaminen on tärkeää taiteessa, minä taas en kiinnitä ensisijaisesti huomiota tällaisiin asioihin koskaan. 

  En itse näe että näillä teoksilla olisi haettu pelkästään anarkistista otetta taiteeseen. Sanoit erittäin osuvasti siitä, kuinka nämä teokset pakottavat miettimään taiteen arvoa ja omaakin suhdetta taiteeseen, ja koen että myös siihen on pyritty.

   

  Vastaa
• 

  N0VA

  - 23.3.2015 20:19

  Tiedä mitä tuolla ensimmäisellä kommentilla ajat takaa mutta se on aivan irrelevanttia.

  Tässä nyt ei ole pelkästään kyse siitä mitä joku pystyy tai ei pysty tekemään, vaan myös että 95% työstä on jonkun muun. Trendeistä viis, se tee toiminnasta yhtään hyväksyttävämpää mun silmissä.

  Vastaa