Päiväretki talviseen Tallinnaan

Kaupallinen kampanja: yhteistyössä Eckerö Line

Välillä unohtuu, miten ihastuttava kaupunki Tallinna onkaan – ja ennen kaikkea, miten lähellä se on! Ihan tavallisella paatillakaan sinne ei seilaa kuin parin tunnin verran eli suunnilleen samassa ajassa hurauttaisi junalla Tampereelle. Viimeisestä Tallinan visiitistäni oli ehtinyt vierähtää pari vuotta aikaa, kun Eckerö Linelta tarjottiin jouluista minimatkaa merten yli talviseen Tallinnaan. Nappasin mukaan rakkaan ystävän ja lähdimme reissuun tsekkailemaan kaupungin joulutoria ja designputiikkeja. 

Nyt luvassa on kuvamuistoja ja yleisiä tunnelmia päivästä, mutta ensi viikolla on tulossa pieni shoppailuvinkkipostaus Tallinnasta! :) Muutenkin matka oli kestoonsa nähden hämmästyttävän inspiroiva, joten myöhemmin on todennäköisesti luvassa myös muita Tallinnasta inspiksensä saaneita juttuja. 

Lähdimme matkaan maanantaiaamuna, joka on muuten ihanan rauhallinen ajankohta laivamatkustamiseen. Risteilyisäntä vinkkasikin, että jos bailaaminen ei sytytä ja toiveissa on rauhaisampi reissu, nimenomaan maanantai ja alkuviikko ovat parhaita aikoja matkustaa – loogista sinänsä. Itse asiassa alkuviikko ei ole muutenkaan yhtään hassumpi hetki reissata, sillä turistivilinä on Tallinan kaduilla tuolloin huomattavasti vähäisempi – saa siis rauhassa kuljeskella. :)

Menomatkalle meille oli varattu paikat loungesta, joka oli itse asiassa aika mukava paikka istahtaa hetkeksi rauhassa aamun tunteina. Tyylikkäästi sisustetulla alueella oli käytössä ilmainen wi-fi, tarjolla päivän lehdet sekä hyvät mahdollisuudet esimerkiksi töiden tekemiseen. Naputtelin itsekin menomatkalla yhden blogipostauksen loungessa istuskellessani. Lisäksi tarjolla oli pientä purtavaa ja juotavaa (pieni aamiaispöytä sekä kahvia, teetä, tuoremehua, viiniä, yms.). Huomasi, että etenkin moni työmatkalainen oli sijoittanut ylimääräiset 20 euroa lounge-paikkaan, enkä ihmettele, sillä saman hinnan saa hetkessä kulumaan laivan kahviloissa, jos haluaa syödä jotakin aamiaista.

Ehdimme parin tunnin matkalla touhuta ihmeen paljon: lounge-hengailun ohessa kävimme myös hörppäämässä lasit samppanjaa ja seikkailimme erittäin lyhyen hetken laivan kannella. Olihan sitä päästävä piipahtamaan ulkoilmassa, vaikka sumuisessa säässä ei juuri merimaisema auennutkaan. Kannella oli aivan järisyttävän kylmä – siis niin kylmä, että viimassa tuntui lähtevän naama irti ja tukka päästä. Viihdyimme siis tuiverruksessa noin kahden minuutin ajan, jotta saimme pakolliset reissukuvat kannelta ikuistettua ja karkasimme sen jälkeen kiireesti takaisin sisään. Otimme välittömästi nokan kohti samppanjabaaria ja kilistelimme alkamaisillaan olevalle mukavalle päivälle – voisiko viikkoa (tai matkaa) paremmin aloittaa. :)

Maihin päästessämme selvisi, miksi olimme jäätyä kannella pystyyn niille sijoillemme: uskomatonta kyllä, Tallinnassa oli pakkasta -15 astetta! Kaupunki hohti valkoisena ja en ollut uskoa, että olimme juuri tulleet Helsingin parista pakkasasteesta vajaat sata kilometriä etelään. Onneksi olimme sen verran tajunneet katsoa etukäteen säätiedotuksia, että osasimme varautua kirpakkaan keliin, mutta myönnetään, että -15 asteen pakkassää pääsi yllättämään. Jouduin ravintolassa istuskellessamme ihan tarkistamaan tarjoilijalta, että onkohan tämä kännykkäni sääsovellus nyt aivan sekaisin, vai onko täällä todella näin kylmä? Tarjoilija kertoi pakkasen kiristyneen edellisiltana äkillisesti noihin lukemiin, joten uskottava se oli. Ja kiiteltävä itseäni lämpimistä vaatevalinnoista.

Meille oli matkalle järjestetty pientä ohjelmaa ja terminaalissa odottikin nimikyltin kanssa taksikuski. Kipusimme hurmaavan neuvosto-henkiseen kulkupeliin sisään ja hurautimme kohti Kalamajan aluetta, missä meidän oli määrä tavata muutama paikallinen vaatesuunnittelija studiollaan. Älyttömän mielenkiintoisesta kohtaamisesta on tulossa juttua vielä myöhemmin erikseen!

Piipahdimme samalla myös sympaattisessa Klaus-kahvilassa, jonka sisustus oli pistetty uusiksi sitten viime näkemän. Tunnelma tosin ei ollut rempasta lainkaan kärsinyt – Klaus oli aivan yhtä ihana kuin ennenkin. Voin lämpimästi suositella! Ihan kulman takana on muuten myös suosittu ravintola Kohvik Moon, jossa olen itsekin pariin otteeseen käynyt aiemmilla reissuillani syömässä. 

Kalamajan kulmilta matka jatkui Telliskiven teollisuusalueelle, jossa sijaitsee paljon pieniä designliikkeitä sekä ravintoloita ja kahviloita (se ihana F-hoone!), taidegallerioita ja muuta luovan alan aktiviteettia. Bongasimme yhdestä Telliskiven rakennuksista gallerian, johon poikkesimme sisään. Tällä hetkellä Valge Galeriissa on esillä Marjatta Kantolan maalauksia sekä Jussi Seppälän valokuvia. Ränsistyneen teollisuusrakennuksen galleriatila oli jo itsessään todella kaunis aamuauringon pilkistäessä ikkunasta sisään, että suosittelen lämmöllä piipahtamaan, jos satutte Telliskiven suuntaan.

Tykkään itse ihan älyttömästi Telliskiven rähjäisestä rappioromantiikasta, parhaat päivänsä nähneistä tehdashalleista ja Berliini-mielleyhtymiä herättävästä miljööstä. Alueella voisi helposti viettää pidemmänkin tovin kamera kourassa ja kuvia räpsien. :)

Telliskivestä matka jatkui lounaalle ravintola Sfääriin, jossa en ole aiemmin tullut käyneeksi, vaikka kehuja olen kovasti kuullutkin. No nyt tuli todettua, että Sfäär on kyllä kehunsa ansainnut. :) Paikka oli todella viehättävä, ruoka erinomaista, palvelu hurmaavaa ja tunnelmakin kohdallaan. Rennon lounashetken jälkeen matka jatkui vanhankaupungin kujille, joilla yksi määränpäistämme oli Tallinnan kuuluisa joulutori. Ravintolan tarjoilijakin sitä suositteli todeten ”En ole kyllä mikään jouluihminen, mutta siinä torissa on jotain maagista!” 

Otimme siis nokan kohti vanhaakaupunkia ja joulutoria. Tarkempia koordinaatteja meillä ei torin sijainnista ollut, mutta jotenkin vain intuitio johdatti perille. Pienihän tuo vanha kaupunki onkin, ja suurimman osan ihmisistä askeleet kulkivat talvisena iltapäivänä nimenomaan joulutoria kohti, joten vaelsimme vain joukon mukana. Ja perille päästiin. :)

Joulutorilla myytävät tavarat ovat Tallinnassakin sellaista hyvin tyypillistä joulutoritavaraa: käsitöitä, joulukoristeita, lämpimiä asusteita ja paikallisia herkkuja. Kutsukaa vain hulluksi, mutta pannulla paistettu hapankaali tuoksui taivaallisen hyvältä, vaikka olin juuri tulossa syömästä. :D Jätimme shoppailut tällä kertaa torilla väliin ja keskityimme vain nauttimaan kauniista jouluvaloista hämärtyvässä iltapäivässä ja tunnelmoimaan kauniiden vanhojen talojen ja talvisen maiseman keskellä.

Vaikka tällä reissulla ostin lahjoja lähinnä itselleni parin Tallinnan tuliaisen muodossa, niin tulipa mieleen, ettei ole yhtään hassumpi paikka joululahjaostoksia ajatellen tuo eteläinen ”naapurimme”. Tällaisella päivän mittaisella retkellä ehtii jo vaikka kuinka paljon ja hintataso on Virossa selvästi Suomea edullisempi. Jos hurauttaa muutaman välin raitiovaunulla tai taksilla (joka ei Tallinnassa maksa juuri mitään), ehtii helposti käväistä keskustan ja vanhan kaupungin ohella vaikkapa Kalamajan ja/tai Telliskivenkin kulmilla.

Meillä aikaa taisi jäädä maissa oleiluun noin seitsemän tuntia ja siinä ajassa kyllä kerkesi vaikka mitä: istuskella kahviloissa, poiketa putiikeissa, ihastella taidetta galleriassa, herkutella ravintolassa sekä nautiskella Tallinnan kauniista maisemista ja joulutunnelmasta. Kun oli aika lähteä taas kohti terminaalia, olikin jo antoisan päivän jälkeen sellainen fiilis, että oli ihan mukava päästä istumaan alas ja matkaamaan kohti kotia. 

Paluumatka Finlandialla sujui vähintään yhtä leppoisissa merkeissä kuin mennessäkin. Tällä kertaa kävimme heivaamassa matkatavarat hyttiin (johon olisi kieltämättä tehnyt mieli kellahtaa parin tunnin nokkaunille) ja suuntasimme jouluillalliselle buffettiin. Se olikin ensimmäinen jouluateriani tälle vuodelle.

Tuli paluumatkalla tietysti tsekkailtua tax free -putiikkien tarjontakin ja itse asiassa sieltä löytyi vähän kotiinviemisiä myös. Muistatteko, kun hehkutin jokin aika sitten Elizabeth Ardenin legendaarista 8 hour creamia ja nimenomaan sitä pientä metallista voiderasiaa, jonka hinta on huomattavasti vastaavaa huulirasvapuikkoa edullisempi. Tavallisissa kaupoissahan tuota pikkupurnukkaa ei edes myydä, vaan itsekin ostin omani lentokentältä. Joku lukija vinkkasi, että tuota kyseistä tuotetta saa myös laivojen tax free -myymälöistä ja oikeassa oli, sillä katsokaas, mitä löysin laivan kosmetiikkahyllyltä. :)

Kiitos Eckerö Linelle mahtavasta reissupäivästä ja rakkaalle ystävälleni Lauralle maailman parhaasta matkaseurasta (sekä valokuvasadon täydennyksestä)! :) 

PS. Ihan naurattaa, miten samoja ratoja mietteemme ja puuhamme ovat Eevan kanssa viime aikoina kulkeneet. :D Ensin ne silmälasit ja nyt Tallinnan reissu joulutoreineen. No ei voi muuta sanoa kuin että Tallinna on aivan super-viehättävä kohde tähän aikaan vuodesta eli menkää!

EDIT: Jos mielit vielä ennen joulua Tallinnaan minireissulle, niin tiedoksi, että Eckerö Line halusi vielä tarjota Pupulandian lukijoille m/s Finlandialle erikoistarjouksena Päivä Tallinnassa -risteilyn tai miniristeilyn etuhintaan 12 €/hlö. Päivä Tallinnassa -risteilyllä on noin 8 tuntia aikaa tutustua Tallinnaan ja miniristeilyllä päivällä tai illalla voi herkutella laivalla, nauttia viihteestä ja tehdä ostoksia Finlandian myymälöissä.

Etuhinta:

12 €/hlö

Varaukset https://www.eckeroline.fi/fi/Risteilymatkat/

Tuotekoodi: PUPULANDIA

Paikkoja rajoitetusti/lähtö

Photos: Jenni Rotonen & Laura Iisalo

Tags: Kaupallinen kampanja, Matkat, reissussa, Tallinna

Categorised in: Matkat