14/11/14

Suomi-muodin nouseva nimi: Siloa & Mook

11 47 siloa-mook-details1.jpg

Minusta on aina ilo esitellä suomalaista osaamista täällä blogissa etenkin muodin saralla ja on ollut ilo myös huomata, että monet teistäkin arvostavat suomalaista suunnittelua. On ollut mahtavaa seurata vierestä, kuinka muutama nuori suomalaisbrändi on ponnahtanut todelliseen menestykseen parin viime vuoden aikana ja valloittaa myös maailmaa Suomen rajojen ulkopuolella. Samujin ja R/H:n brändit ovat innoittavia esimerkkejä muillekin täältä pienestä Suomesta ponnistaville vaatemerkeille.

Uskon, että yksi suurimpia syitä Samujin ja R/H:n menestys sekä Suomessa että ulkomailla on se, että näiden merkkien brändi on mietitty ja suunniteltu hyvin alusta lähtien. Kun konsepti on selvä ja mukana on myös sopiva annos realistista ja osaavaa bisnesajattelua sekä selkeä strategia tuleviin askeleisiin, ollaan jo aika hyvissä kantimissa. Lupaavatkaan merkit eivät silti välttämättä menesty, sillä Suomessa ei ole vieläkään ihan ymmärretty, millainen myyntivaltti ja rahasampo muotiteollisuus voi parhaimmillaan olla.

siloa-mook-details3.jpg

Yksi potentiaalinen menestyjä jo ulkomaille suuntaavien suomalaismerkkien rinnalle on viime syksynä ensimallistonsa julkistanut Siloa & Mook. Merkki on tähän mennessä tehnyt kaksi mallistoa ja ensi kevään kokoelmasta on jo vilautettu otteita Facebookin puolella. Mielenkiintoista on, että vaatteiden ohella Siloa & Mook on suunnitellut myös pienen huonekalumalliston. Näissä postauksen kuvissa näkyy viime kevään ja kesän mallistoa, mutta uutta Siloa & Mookia on siis odotettavissa ensi kevääksi. Painakaa tämä nimi muistiin! :)

Translation: One of the most interesting upcoming Finnish fashion brands is Helsinki based Siloa & Mook. They’re coming up with a new collection in the spring so remember this name! 

siloa-mook-details2.jpg siloa-mook-details4.jpg siloa-mook-ss14-1.jpg siloa-mook-ss14-2.jpg siloa-mook-ss14-3.jpg siloa-mook-ss14-5.jpg siloa-mook-ss14-6.jpg siloa-mook-ss14-7.jpg siloa-mook-ss14-8.jpg siloa-mook-ss14-9.jpg siloa-mook-ss14-10.jpg siloa-mook-ss14-11.jpg siloa-mook-ss14-12.jpg siloa-mook-ss14-13.jpg

Siloa & Mook SS14 Lookbook

Photos Ville Varumo

Styling Lilli Maunula

Hair Sanni Syd

Make up Emma Jokelainen

Photos Noora Lehtovuori

Styling Jasmin Islamovic, Lilli Maunula

Hair and make up Emilie Tuuminen

Hair Marii Sadrak

Tags: , , , , ,

Categorised in: Muoti

11 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • DesignAngel

    Upeita! #Siloa&Mook! Juuri tällaisille brändeille tulisi saada alusta asti rahoitus, jotta he pystyvät kansainvälistymään suoraan. Suomi on todellakin liian pieni heille. Monissa jutteluissa businessenkeli -puolella on aina noussut esille se, että suomalaisten brändien tulisi jo business plan vaiheessa miettiä markkinointi ja myynti valmiiksi; miten tehdään kauppaa? Liian pienillä mallistoilla ei nousta helposti ylös. Suomessa esimerkiksi FiBAN on erikoistunut designalan sijoittamiseen. Tämän brändin näkisin mielelläni eri maissa. Suosittelen!

  • i<3this

    Ihania kuvia! Ja ihan asian vierestä mulla ois yks kysymys frankie-lehden tilaamisesta. Miten on tullimaksujen kanssa, tuleeko niitä kun Euroopan ulkopuolelta tilaa vai ei kun tilauksen arvosta lehtiä ei tule kerralla vaan osissa?

  • tanja__

    Minusta nämä ovat aivan järkyttäviä, levottomia kuoseja ja huonosti istuvia säkkejä! En ymmärrä muodista oikein mitään, joten tämä on ihan maallikon mielipide, mutta huh heijaa sentään… Kuka tällaisia muka käyttää? Yksikään näistä vaatteista ei imartele kantajaansa, mikä toiminnallisuuden lisäksi lienee vaatteen perustehtävä. Nämä ovat vaan rumia.

  • Jenniii

    Kiva, että tykkäsit! :) Minulle ei ole Frankie-lehden tilaamisesta mielestäni koitunut mitään erillisiä tullimaksuja. En tosin tiedä, onko mahdolliset tullit jo laskettu mukaan lehden varsin korkeaan tilaushintaan tänne pohjoiseen, mutta mitää erillisiä tulleja ei kyllä ole tullut maksettavaksi.

  • Jenniii

    Olet oikeutettu ihan yhtälailla mielipiteeseesi kuin nekin, joiden mielestä nämä ovat kauniita. Ja kysymykseesi, että kuka näitä muka käyttää, niin esimerkiksi minä voisin käyttää. :) Minusta on hassua, että erityisesti muodin erilaisia virtauksia kritisoivat tuntuvat ajattelevan, että on olemassa jotakin absoluuttisia lainalaisuuksia siinä, mikä on kaunista tai millainen vaate imartelee kantajaansa. Tyyli on monen muun asian ohella viime kädessä makuasia. Ruoankin perusfunktio on pitää ihminen hengissä ja ravita, mutta yhtälailla ihmisillä on erilaisia makumieltymyksiä siinä. Julistatko yhtä voimallisesti, että ne ruoat, joista moni muu pitää mutta sinä et, ovat järkyttävää paskaa? Myös musiikki, taide ja moni muu asia jakaa mielipiteitä. Jo se, että minä olen tästä merkistä tähän sävyyn kirjoittanut ja aika moni postauksesta tykännyt, kertonee jo vastauksen kysymykseesi. :)

  • Jenniii

    Suomessa taidetaan vaateteollisuus nähdä yhä enemmänkin nappikauppana ja rahareikänä kuin varteenotettavana sijoituskohteena. Moni brändi ponnistaa maailmalle lainarahoin ja lupaavien tulokkaiden on käsittääkseni ollut vaikea löytää potentiaalisia sijoittajia. Kiinnostava juttu tuo FiBAN, pitääkin tutustua siihen lähemmin! :)

  • tanja__

    En kutsunut näitä vaatteita enkä kutsu epämieluisia ruokia ”järkyttäväksi paskaksi”. Kuten kirjoitin, minusta nämä ovat kuosien, leikkauksen ja istuvuuden/imartelevuuden osalta tosi rumia. Toki tällaisen blogistin näkemyksestä eroavan mielipiteen voi täällä ilmaista :) Ehkä sanoin asian aika vahvasti, mutta silti vahvuudeltaan ”järkyttävä” tai ”tosi ruma” on samaa luokkaa kuin laajasti viljelty ”upea” tai ”tosi ihana”. Perustelin myös miksi en näistä pidä. Osaatko Jenni eritellä miksi mielestäsi esim. ekan kuvan paita sopii mallille?
    Tai mikä tahansa asukokonaisuus? Olen oikeasti kiinnostunut, mitä hienoa joku näkee näissä vaatteissa.

    Lisättäköön, että suomalainen vaatesuunnittelu ei miellytä muutenkaan silmääni. Harmi sikäli, koska mielelläni ostaisin kotimaisia, laadukkaita vaatteita.

  • Jenniii

    Hyvä, jos et kutsu epämieluisaa ruokaa ”järkyttäväksi paskaksi”. :) Voimallisuudeltaan tuo esimerkki oli kuitenkin minusta samaa tasoa kuin nämä vaatekommenttisi. Tosiaan, kuten sanoin, täällä saa ilman muuta ilmaista myös eriäviä mielipiteitä ja keskustelu tällaisessa asiallisessa hengessä on erittäin tervetullutta.

    Tällaisissa makuasioissa on välillä aika vaikea eritellä, miksi tykkää yhdestä asiasta ja miksi taas ei toisesta. Minulla on ilmeisesti vain erilaiset visuaaliset mieltymykset kuin sinulla? Olisi kiinnostavaa kuulla, millainen vaate sinusta on ihmistä imarteleva. Pidätkö 50-luvun muotoja korostavasta siluetista vai millainen on mielestäsi se vaate, joka imartelee kantajaansa? Minulle tämäkään ei ole mitenkään yksiselitteinen asia.

    Minusta myös vaatteilla ja mittasuhteilla on hauskaa leikitellä. Tottakai on olemassa tiettyjä muotoja ja leikkauksia, jotka korostavat jotakin asiaa ja häivyttävät toista. Erilaisille vartailoille sopivat erilaiset asiat. En esimerkiksi välttämättä lähtisi korostamaan päärynävartalossa nimenomaan lantiota. En kuitenkaan ajattele, että tietyn mallinen ihminen saa pukeutua vain tietynlaisiin vaatteisiin tai että vain määrätyt vaatteet ja leikkaukset sopivat tietylle vartalotyypille.

    En itse aina halua pukeutua vartaloa myötäileviin tai napakasti istuviin vaatteisiin. Pidän myös pukeutumisessa erilaisista muodoista ja illuusioista, joita vaatteiden avulla voi luoda. Kellohelmalla, lasketulla vyötärölinjalla tai laatikkomallisella puserolla voi loihtia aivan erinäköisiä siluetteja samalle ihmiselle. Se ei minusta automaattisesti määrittele asun tai ihmisen kauneutta, onko kokonaisuudessa korostettu juuri niitä perinteisiä kohtia kuten vyötäröä. 

    Näissä vaatteissa minua viehättävät jännittävät kuosit, erilaiset tekstuurit, kauniit värit ja suunnittelulliset detaljit kuten keltaisen mekon hauska tupsuvyö, vaatteiden pukeminen kerroksittain ja materiaalien avulla luodut muodot.

    On vaikea selittää, miksi pitää jotakin asiaa kauniina ja toista ei. Miksi pitää jotakin ihmistä viehättävänä ja toista ei? Tai miksi joku taulu on toisen mielestä kauneinta ikinä ja toisen mielestä maailman tylsin tekele? Miksi toiselle uskomatonta tunnetta ilmaiseva musiikkikappale on toiselle vain kammottavaa räminää?

    Tottakai kaikkiin näihin ajatuksiin vaikuttavat myös kulttuurilliset seikat, mutta loppujen lopuksi kyse on ihan vain siitä henkilökohtaisesta mausta. Ehkä muotiharrastuskin on muokannut makuani johonkin suuntaan ja avannut silmiäni sellaiselle luovuudelle, jota ei-muodista-kiinnostunut ei koe vaatteissa edes tarpeelliseksi. 

  • tanja__

    Kiitos vastauksesta! ”Ehkä muotiharrastuskin on muokannut makuani johonkin suuntaan ja avannut silmiäni sellaiselle luovuudelle, jota ei-muodista-kiinnostunut ei koe vaatteissa edes tarpeelliseksi.” Luulen, että tässä on paljon totuutta. Ja siitä päästäänkin kysymykseen, kuinka moni on niin harrastunut muodin suhteen, että osaa arvostaa tällaista luovuutta. Oletettavasti suunnittelijat haluaisivat tienata tällä elantonsa, mutta riittääkö silloin, että he tekevät vaatteita, joita ainoastaan pieni muotiharrastajien eliitti arvostaa?

    Toki voi olla, että oma makuni on valtavirrasta poikkeava ja useimmat lukijasi tai muut ihmiset pitävät näistä vaatteista. Itse löydän kuitenkin mielestäni kauniita ja istuvia vaatteita ihan ketjuliikkeistä kuten H&M:lta ja Lindexiltä eli en usko, että näkemykseni siitä, mikä on kaunista, on kovin erikoinen. Näiden ketjuvaatteiden kohdalla ongelma on monesti huono laatu. Siksi harmittaa, että esittelemäsi suomalaiset (oletettavasti hyvälaatuiset) vaatteet eivät miellytä ulkonäöltään lainkaan.

    Vaatteen imartelevuus riippuu minunkin mielestäni ihmisestä. Jos nyt konkreettisia esimerkkejä kaivaisi, niin esim. intialainen sari imartelee mielestäni kaikenlaisia naisvartaloita (mutten silti pukeudu itse sariin). Stella Harasekilla taas on mielestäni lähes aina imartelevat vaatteet päällä. En ymmärrä, miten hän onnistuu siinä. Pidän myös monista asukokonaisuuksista, jota sinä olet esitellyt täällä. Yleisesti voi ehkä sanoa, että hyvin istuva, laadukkaasta materiaalista tehty (kauniisti laskeutuva) vaate on mielestäni kaunis. Ja se ei välttämättä tarkoita samaa kuin vartalonmyötäinen.

    Tämän tarkemmin en ehkä osaa sanoa. Toivoisin, että osaisinkin. Itselleni vaatteiden ostaminen on suoranainen ongelma ja vähän vastenmielistäkin, koska en oikeasti tiedä, millaiset vaatteet omaan vartalooni ja tyyliini sopisivat parhaiten. Puhumattakaan väreistä. Lisäksi minua ei kiinnosta käyttää kamalasti aikaa pukeutumisen suunnitteluun eikä kasata valtaisaa vaatevarastoa, mutta haluaisin kuitenkin olla kauniisti ja siististi pukeutunut. Ennemmin ostaisin vähän laadukkaita vaatteita, ja ne saisivat sitten maksaakin enemmän. Ja mieluusti hankkisin kotimaistakin, jos se vain miellyttäisi silmää.

  • Jenniii

    Itse en osaa ajatella, että esimerkiksi nämä vaatteet vetoaisivat vain muotia harrastavan pienen joukon mieltymyksiin. Pukeutumisasioissa on varmasti muotia seuraamattomienkin joukossa perinteisempien ja erikoisempien vaatteiden ystäviä. :)

    Siinä olet kuitenkin mielestäni oikeassa, että Suomesta puuttuvat lähes kokonaan sellaiset klassisia, hyvin istuvia perusvaatteita tekevät merkit. Samuji edustaa ehkä eniten tällaista tyyliä, mutta tiedän, etteivät monet välitä Samujinkaan tyylistä. Siinä missä naapurimaassamme Ruotsissa sellaisia tyylikästä ja laadukasta perusvaatetta tehtailevaa brändiä on joka makuun (sekä sitten niitä heppoisemmalla laadulla varustettuja mutta kivan näköisiä ketjubrändejä), Suomessa vastaavan tyyppisiä merkkejä ei oikeastaan ole. Toisaalta joukosta erottuakseen on tehtävä jotakin riittävän omaperäistä.

    Monen suomalaismerkin ongelma on minusta se, että vaatesuunnitteluun suhtaudutaan enemmänkin taiteena kuin kaupallisena alana. Usein unohtuu se bisnesnäkökulma, että miksi ihmiset ostaisivat tietynlaisia vaatteita.

    Suomessa on minusta tällä hetkellä lukuisia lupaavampia nousevia vaatemerkkejä kuin aikoihin: Samuji, R/H, Arela, Lille Clothing, Month of Sundays, Terhi Pölkki, muutamia mainitakseni. Näen itse myös Siloa & Mookissa kaupallista potentiaalia. Kaikilla mainituilla on laatu kohdallaan ja minun silmääni myös tyyli. Mutta se tosiaan on sitten juuri se makuasia. :)

    Se on harmi, että esittelemäni suomalaismerkit eivät kolahda sinuun, mutta tässäpä hyvin pitkälti on se, mitä Suomella on tällä hetkellä vaatesuunnittelun saralla tarjota. Ketjuliikkeiden tyyppistä valikoimaa ei suomalaismerkeillä taida oikein olla tarjota. 

    Vinkiksi voisin kuitenkin antaa noihin mainitsemiisi pukeutumispulmiin, että voisit saada vaateostoksille apua hyvästä pukeutumisneuvojasta. Neuvontahetki saattaa tuntua rahallisesti isolta sijoitukselta, mutta taitavan neuvojan vinkeistä voi oikeasti olla todella paljon apua niin oman tyylin ja vartalon hahmottamisessa kuin sopivien värienkin valinnassa. Ja kun perusjutut ovat suunnilleen selvät, tulee hutiostoksiakin tehtyä vähemmän. Kävin itse viime keväänä kokeilemassa pukeutumisneuvojaa ja vaikka oma tyyli ja vartalo ovatkin jo aika hyvin hallussa, sain silti neuvojalta älyttömän hyviä vinkkejä sekä ihan konkreettisia merkkiehdotuksia jatkoa ajatellen. :)

  • MadamWhite

    Tämä on itseasiassa hirveän mielenkiintoinen aihe, siksi pakko kommentoida, kun keskustelun vasta nyt huomasin. Itsekin nimittäin sivuutin nämä postauksen vaatteet itselleni liian ”outoina”, ne ovat laatikkomaisia eikä se tosiaan minunkaan makuuni vetoa (kun näyttäisin ne päällä itsekin muodottomalta paksulta laatikolta :D) Mutta olen huomannut, että esim. juuri Jenni sun tyyliin monet näistä vaatteista osuisivat upeasti. Itse diggasin esim. siitä sinivalkoraidallisen paidan ja sinisten housujen yhdistelmästä, mutta ajattelinkin sen heti sun päälle, enkä itseni.

    Ongelma ehkä vähän onkin juuri tuo, että omaan silmään (joka tietenkin usein katsoo vaatteita siltä kantilta olisiko itsellä mitään mahdollisuutta pukeutua sellaisiin) särähtää, se että suomalaiset merkit eivät tee kuin näitä melko laatikkomaisia vaatteita (okei okei, Tiia Vanhatapio on poikkeus), jotka sopivat vain joillekin vartalotyypeille, pääosin hyvin hoikille tai sitten hyvin pitkille. Eivätkä kaikki tietysti muutenkaan hae samanlaista silhuettia. Muille ei kuitenkaan ole kotimaisessa tarjonnassa oikein mitään. Suomesta tuntuu puuttuvan esim. Filippa K:n ja Tiger of Swedenin tyyppiset merkit, joiden valikoimassa on monen mallisia vaatteita useammanlaiselle vartalotyypille. Olenkin miettinyt, että onko Suomessa vain kertakaikkiaan liian pienet markkinat, jotta ”tavallisempien” vaatteiden tekijät viitsisivät lähteä yrittämään, ja markkinoille uskaltavat lähteä vain hyvin vahvan vision omaavat ja siten usein ehkä ”erikoisempaa” muotoilua tekevät yrittäjät. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Minna Parikka (jonka luomuksista satun pitämään suuresti). Mutta eipä meiltä esim. Pura Lopezin tyyppistä peruskorkkaria tekevää firmaa löydy. Tiedä häntä, mistä sitten johtuu, mutta sinänsä mielenkiintoinen ilmiö, sillä jo Ruotsin puolella tilanne on ihan toinen.

    Ihanaa päivän jatkoa kaikille ja tässä olisi kyllä jollekin TAIKin vaatesuunnittelun opiskelijalle tutkimusaihetta kerrakseen. ;)

Related posts