24/09/14

Kameran takana

5 34 olympus12.jpg

On hassua välillä miettiä, miten pitkälle tässä blogimatkalla on erilaisissa asioissa tultu. Yksi suurimmista eroista seitsemän vuoden takaiseen Pupulandiaan ovat valokuvat. Tuolloin välineenäni oli pikkuinen pokkarikamera ja nyt olen kuvannut jo vuosia järjestelmäkameralla – enkä enää palaisi entiseen. Teknisesti en ole kuvaajana kummoinen, mutta muutamien perusjuttujen sisäistäminen on auttanut kovasti kehittymään valokuvauksessa. Kiitos Mikko Rasila! :)

Muutama viikko sitten pääsin tekemään kiinnostavan tutkimusretken valokuvauksen pariin, kun Olympus järjesti minulle, Idalle ja Natalle potrettikuvaus-workshopin, jossa valokuvaaja Nadi Hammouda opasti meitä mustavalkoisten potrettikuvien saloihin. Tunnen Nadin entuudestaan, sillä olemme kuvanneet useita kertoja yhdessä, mutta olipa mielenkiintoista ja jännittävää päästä hänen opastettavakseen ja arvioitavakseen myös kameran taakse. Nadi on huikea tyyppi ja valokuvaajana ihan ässä, mutta arvostukseni hänen taitojaan kohtaan kasvoi tämän workshop-tuokion myötä vielä entisestään. Hullua, miten paljon niin lyhyessä ajassa voi oppia!

olympus3.jpgolympus4.jpgolympus2.jpg

Workshopissa mallinamme toimi Suomen Huippumalli haussa -ohjelmasta aikanaan mallin uralle ponnahtanut Polina ja täytyy kiittää mimmiä rautaisista hermoista meidän aloittelijoiden kanssa. :D Itselleni ehkä tärkeimpiä uusia oppeja oli se, miten valokuvattavaa voi auttaa ja ohjeistaa kuvausten aikana sekä miten pienillä sanavalinnoilla on merkitystä, jotta kuvattava ymmärtää, mitä tältä toivotaan. Opin myös paljon itsestäni valokuvaajana – oli hauskaa huomata, miten erilaisia kaikki keskenämme olemme myös valokuvauksen suhteen: minä, Ida ja Nata.

olympus6.jpgolympus7.jpgolympus9.jpg

Ajattelin, että voisin jakaa muutaman Nadin neuvoman kikan, jotka jäivät mallin ohjeistamisesta erityisesti mieleen. Yksi on ihan vain se, että pitää kuvattavaa ajan tasalla siitä mitä tapahtuu ja kommunikoi. Mallin on vaikea tietää, mitä tältä odotetaan, jos hänelle ei anna lainkaan palautetta. On hyvä kertoa, milloin aikoo ottaa kuvan, jotta kuvattavan ei tarvitse odottaa jännittyneenä tai vaihtoehtoisesti, jotta tämä ei juuri ehdi vaihtaa asentoa, kun olet painamassa laukaisinta. ”Nyt kuvataan.” Tajusin siinä samassa, että juuri noin Nadikin aina sanoo. On myös huomattavasti helpompi olla kameran edessä, kun kuvaaja kertoo, mikä asento tai ilme näyttää hyvältä. Asennon ohjeistukseen Nadi neuvoi kolme tärkeintä kohtaa: nenä, rintamasuunta ja napa. Kameran edessä on helpointa hahmottaa, mihin suuntaan ja mitä kohtaa kuvaaja toivoo kehosta käännettävän, kun termit ovat selkeät.

olympus11.jpg

Siihen oli syynsä, miksi kuvasimme workshopissa nimenomaan mustavalkokuvia. Nadi halusi mustavalkokuvien avulla opettaa meille valon ja varjon merkitystä ja kieltämättä sen huomasikin nopeasti, että ne tulevat mustavalkokuvissa esille aivan eri tavoin kuin värikuvissa. Valolla ja varjoilla voi ikään kuin ”piirtää” valokuvaan linjoja ja tässä Nadi on kieltämättä mestari. On myös ihan eri asia jo kuvaustilanteessa säätää kamera mustavalkoasetuksille kuin kuvata värikuvaa ja muokata ne jälkikäteen mustavalkoisiksi. Valoa ja varjoa pystyy jo kuvatessa tarkastelemaan paremmin, kun kuva on kameran ruudulla jo mustavalkoinen. Workshop-tuokio sai minut innostumaan mustavalkokuvista ihan uudella tavalla, joten voipa olla, että niitä tullaan näkemään täällä bloginkin puolella jatkossa entistä enemmän. Nadi neuvoikin kokeilemaan pidempää ajanjaksoa mustavalkokuvien parissa, jotta nuo opit todella ehtisivät iskostua ajatuksiin.

Kaiken kaikkiaan aivan älyttömän antoisa ja hauska oppimishetki – suurkiitos siitä Olympukselle, Idalle, Natalle, Polinalle sekä ennen kaikkea Nadille!

Translation: Here are some pics I took a few weeks ago when I had a chance to atted a photography workshop held by photographer Nadi Hammouda and Olympus. Nadi is one of the best and I’ve relied on Olympus PEN for years already so it was really interesting to get some tips from the master how to get the best out of my camera. I got all excited about black and white photography again so you might see more of that in the future. Huge thank you to Olympus, Nadi and the model Polina! :)

olympus13.jpgolympus5.jpg olympus10.jpg

Kaikki kuvat on otettu luonnonvalossa mustaa kangasta vasten Olympus PEN E-PL5 kameralla, objektiivina 25mm f1.8.

Photos: Jenni Rotonen / Pupulandia

Model: Polina / Paparazzi

Tags: , ,

Categorised in: Muoti

5 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • sonsaa

    Vau, onpa upeita kuvia Jenni! Erityisesti neljäs ja seitsemäs kuva ovat aivan sykähdyttäviä.

    Voi kun itsekin joskus oppisi paremmaksi kuvaajaksi, etteivät onnistumiset olisi aina tuurista kiinni. Pitäisi vain paneutua asiaan… :)

  • sunny-

    hyi hitto mikä näppyläselkä :( kuka tollasta haluu kuvata

  • smm

    Huoh…

  • Jenniii

    Ja tämä palaute oli rakentavaa miten? Olen kyllä puolestasi vähän surullinen, jos et näistä kuvista mitään muuta saanut irti.

  • Vierailija

    Totta että yllä oleva kommentti on tosi ruma ja asiaton. Kuvat ovat tosi kauniita, mutta selkäkuvien tekeminen tekee pahaa, ei johtuen näppylöistä vaan siitä, ettei selässä ole mitään rasvakerrosta jäljellä. On tosi surullista että kauneusihanteet on mennyt tohon. Mun mielestä niitä ei tosin ole pakko noudattaa vaikka kuinka fashionista olisikin. Tämän kauneusihanteen levittämisessä on myös blogistilla oma vastuunsa.

    Ja on huijausta puhua mistään luontaisesta laihuudesta, se voi päteä 1/10 tapauksista kohdalla, mutta miten on muka mahdollista että mallit vuonna 2014 on sen 5-10 kiloa ”luontaisesti” laihempia kuin vuonna 94? Milanossa noita pitkäsäärisiä neljäkymmentäkiloisia tapauksia tulee vastaan koko ajan. Saattavat näyttää mainoskamppanjoissa täysine meikkeineen ja photoshoppailuineen vielä upeilta, mutta livenä näyttävät melko riutuneilta ja aneemisilta.

Related posts